Tyhmiä kysymyksiä

[jarca]

Laitampa tänne kun aihetta varmaan käsitelty jo jossain.

Miten pitäisi toteuttaa maapiirin putkien tuonti sokkelin alitse lämpöpumpulle?
Minkä putken (110 viemäriputki, sadevesiputki tms) laitan odottamaan sitä iloista hetkeä kun viinaputken ovat valmiina tuotavaksi sokkelin ali lämpöpumpulle? Miten tämä alivienti pitäisi toteuttaa? Ts. miten mutka toteutetaan niin, että maaputken saa tuotua läpi varausputkesta? Millaiset eristykset alituonti vaatii?
Tarviiko putki eristää jo ulkopuolella sokkelin lähellä tai jos putki menee pätkän talon alla?

[fraatti]

Liuosputkissa itsessään eristeet valmiina ja ei vaadi muuta eristystä.

Jos laitat 2x110 viemäriputkilla niin sitten 25 asteisillä kurveilla ja joka mutkan väliin pätkä suoraa. Myös mikä tahansa muu kasassa pysyvä putki käy. Sadevesi... yms..

[peki]

Tarviiko laittaa erillinen patteri pannuhuoneeseen kun poltin lähtee, vai
miten tuo on yleensä hoidettu?
Pannuhuone on juuri asuntoni alapuolella. Ei tuo muuten häiritsisi mutta jos
oma perse jäätyy.....

[OilToSoil]

Mikä on tuo liitteessä näkyvä mutikka?
Sijaitsee siis lämmityskierrosta puskurille palaavassa putkessa.

EDIT: Tarkoitan siis tätä koko putkihässäkkää. Miksei tossa ole ihan normaalia kulmaputkea?

[fraatti]

Mahtaako tuossa olla joku linjasäätö tuon sinisen kohdalla? Tyhjäyksen saa myös tuosta hoidettua?

[OilToSoil]

Hyvä kysymys.

Tuon lähimmän, eteenpäin osoittavan "korkin" alla on käsikäyttöinen sulkuvipu.
Mietin vain, että mitä tosiaan on nuo kaikki osat. Onko tuossa jotain takaiskua, mutasihtiä (tuskin), vai mitä ihmettä tuo härveli kaiken kaikkiaan tekee.
Ja miksi tuollainen laitettu. Kytkentäkuvassa ei nimittäin tuossa putkessa ole mitään.

Alempaan putkeen on kytkentäkuvassa piirrettu kaksi kolmiota vastakkain, se tarkoittanee normaalia sulkuventtiiliä?

Eikö kukaan ole asentanut vastaavia mihinkään?

[rouda]

pukimieheltä ei ole autosta ole löytynyt enää muuta varajaan sopivaa osaa kuin tuo 

[peki]

Mites tämä, kun tuo sisäilman suhteellinen kosteus tippui pahimmoilleen 20 prossaan.
Miten esim. rintsikka taloissa, joissa ilmanvaihto on ns. luonnollinen, mitä on ollu alimmat
kosteudet?

[Huvila]

34% minimissään talvella. Ei ihan rmt, mutta saman kaltainen "villa".

Just nyt 88% ulkona ja sisällä 39%.

[Kimmo_L]

Mites tämä, kun tuo sisäilman suhteellinen kosteus tippui pahimmoilleen 20 prossaan.

Minullakin putoaa pakkaskeleillä 20 prosenttiin tai jopa vähän alle. Ei sille mitään voi. Ulkoilmassa kosteutta on niin vähän. Kun se lämmitetään sisälämpötilaan, niin suhteellinen kosteus putoaa väkisin pieneksi.

Minun mielestäni tämä ei ole välttämättä mitenkään huono asia. Eipähän ole erityistä huolta kondenssin aiheuttamista kosteusongelmista missään rakenteissa.

Jos asukkailla on ongelmia kuivan sisäilman vuoksi (limakalvojen kuivuminen tms.), niin laskemalla sisäilman lämpötilaa hieman, saa suhteellista kosteutta jonkin verran kasvatettua.

Parkettilattian kanssa rakoilu voi tulla ongelmaksi sisäilman kuivuuden takia (riippuen parketin puulajista). Itse olen kokemusten perusteella sitä mieltä, että tämä on puulattian ominaisuus eikä sille ole tehtävissä kovin paljon. Olen jossain aiemmassa asuinpaikassa kokeillut jonkinlaista ilmankostutinta, mutta ei niillä ole mahdollista tunkea ilmaan niin paljon vettä, että suhteellinen kosteus hirveän merkittävästi nousisi.

Jos haluaa rakoilemattoman ja kestävän lattian, kannattaa laittaa laadukas laminaatti (tai laatta, joka voi tosin olla kylmä jalalle). Tämä on oma ratkaisuni nykyisessä itse rakentamassani talossa. Olen erittäin tyytyväinen laminaatin kestävyyteen ja rakoilemattomuuteen - vertailukohtana minulla on parissa edellisessä asunnossani olleet parketit.

[fraatti]

Mites tämä, kun tuo sisäilman suhteellinen kosteus tippui pahimmoilleen 20 prossaan.
Miten esim. rintsikka taloissa, joissa ilmanvaihto on ns. luonnollinen, mitä on ollu alimmat
kosteudet?

Tuossahan oli jo aikasemmin kiteytettynä eli kun ympäröiväkin ilma on ruutikuivaa niin väkisinkin talo myös sisältä "kuivuu" pikkuhiljaa kohti samaa kosteuteutta kuin ulkoilma. Ainut miten tätä pystyy estämään on joko lisätä kosteuslähteitä tai vähentää ilmanvaihtoa. Oli siellä seinässä sitten eristeenä purua vai villaa ja seinässä muovia tai ei.

Itse huomasin että ilmanvaihtokoneen valmistajan suositus laskea ilmanvaihdon nopeutta ilman kuivumisen takia toimi täällä talvella mainiosti.

[peki]

Pojat päätti pätkiä ketjua, en tiedä miksi.

[tomppeli]

Pyynnöstä katkaisin omakseen...
Oliko virhe?

[peki]

Pyynnöstä katkaisin omakseen...
Oliko virhe?

No mitäpä näistä.
Olen vain pitänyt nämä omat sekoilut täällä omassa tropikissa, mutta ei haittaa pätkiminen jos tulee pitempi pätkä
muualla julkasukelpoista

[tomppeli]

Aihe on tärkeä, kiinnostava ja sellainen, että moni varmaankin haluaa jälkikäteenkin löytää sen helposti.
Siksi voisi ajatella, että aiheen irrottaminen omaksi ketjukseen oli hyödyllistä.

[peki]

Kysymys Tai kalluppi, miten vaan.
Tuosta osiodusta viestiketjusta heräsi rtällänen Kysymys
että paljoko milläkin pumppukerkillä on nuo lauhduttimen ja kaivon pumppujen
ottotehot? Jäi vähän epäselväksi pumppujen väliset  eroavuudet.

[peki]

Mikä on kompuran optimaalinen käyntilämpötila?
Eikö tuo toimi kuten mikä tahansa moottori, puristukset kasvaa mitä lämpöisempi kone
Toinen kysymys. Miten kauan kestää mlp ssä tuo prosessi kun kylmis on kiertänyt lenkin höyrystimeltä lauhduttimelle?

[fraatti]

Kysymys Tai kalluppi, miten vaan.
Tuosta osiodusta viestiketjusta heräsi rtällänen Kysymys
että paljoko milläkin pumppukerkillä on nuo lauhduttimen ja kaivon pumppujen
ottotehot? Jäi vähän epäselväksi pumppujen väliset  eroavuudet.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5292.msg63669#msg63669

[fraatti]

Mikä on kompuran optimaalinen käyntilämpötila?
Eikö tuo toimi kuten mikä tahansa moottori, puristukset kasvaa mitä lämpöisempi kone
Toinen kysymys. Miten kauan kestää mlp ssä tuo prosessi kun kylmis on kiertänyt lenkin höyrystimeltä lauhduttimelle?

Kompuran sähkömoottorin tuottama hukkalämpö sitoutuu kylmäaineeseen ja kylmäaine luovuttaa tuon lämmön sitten pois lauhduttimella.

Kierto kestää sitä kauemmin mitä enemmän kompressori joutuu kylmäainetta puristamaan. Kierron nopeus siis riippuu lämpötiloista. Korjatkoon joku jos olen väärässä.

[seppaant]

Toinen kysymys. Miten kauan kestää mlp ssä tuo prosessi kun kylmis on kiertänyt lenkin höyrystimeltä lauhduttimelle?

Suuruusluokka on yksi minuutti höyrystimeltä höyrystimelle.

ATS

[peki]

Kiitos vastanneille.
On ollu enempi porukkaa viimeisen viikon ajan ja tuli mieleen että miten mahtaa pumppu tehdä
käytttövettä jos kulutusta on pitkin päivää.
Siis riittääkö kierukkavehkeessä yksi lämmityskerta vai montako tarvii.
Itsellä tänään 8kpl ja 2,5h. Ei ollu mitään saunasessiota vaan normi suihkut ja
isolle porukalle ruuat ja tiskivuori iso. Konehan ne pesi, mutta pataa ja kattilaa joutuu
pesemään käsin kun koneeseen ei mahdu.

[peki]

Seuraava kysymys.
Mitä toimenpiteitä tulee jos kylmäainepiirin tilavuus ylittää 3kg? En nyt muista mikä raja-arvo on, mutta
mitä tuo vaikuttaa käytön kannalta jos raja-arvo ylittyy?

[Kimmo_L]

Ei mitään.

Jotkut vaan pelkäävät, että taitamaton asentaja voisi päästää kylmäaineet taivaan tuuliin, mikä olisi ympäristölle haitallista. Isomman määrän päästäminen olisi vielä haitallisempaa, joten pitää olla enemmän koulustusta.

Toisaalta tämän sääntelyn lobbaajia ovat ne pidempään toimineet asentajat, joilla tämä pätevyys jo on. Sillä halutaan vaan suojella omaa bisnestä ja hankaloittaa uusien kilpailijoiden tuloa markkinoille.

Asiakkaalle näiden isompien laitteiden asennustyöt ovat tietysti kalliimpia em. syistä johtuen.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[peki]

Kiitos.
Nibe tuo asian esille esitteissään ja siitä tuo huoleni. Niillä kun on kombikompurat isommissa malleissa niin kylmistä ei
tarvita yksikköä kohden raja-arvoa ylittävää määrää

[ego]

Suomen kylmäliikkeiden liiton sivuilta löytyy ohjeita:

Tämä lienee EU:n kuolleita kirjaimia eikä tule käytäntöön lämpöpumpputalouksissa 

Vuototarkastus

Asetusten 1187/2001 ja 842/2006 mukaan kaikki yli 3 kiloa CFC-, HCFC- tai HFC-kylmäainetta sisältävät kylmälaitteet on tarkastettava vuotojen varalta vähintään kerran vuodessa.

CFC- ja HCFC kylmäaineita ovat mm. R12, R502 ja R22. Näitä aineita sisältävät laitokset tarkastetaan kerran vuodessa.

HFC-kylmäaineita ovat mm. R134a, R404A, R407C, R410A ja R507. Näitä aineita sisältävät laitokset tarkastetaan kylmäainemäärän perusteella seuraavasti: >3 ... 30 kg laitokset kerran 12 kk:ssa, >30 ... 300 kg laitokset kerran 6 kk:ssa ja yli 300 kg laitokset kerran 3 kk:ssa. Yli 300 kg laitoksiin on kuitenkin asennettava vuotojen havaitsemisjärjestelmä. Tämän asentamisen jälkeen yli 300 kg laitokset tarkastetaan 6 kk:n välein. Jos >30 ... 300 laitokseen asennetaan vuotojen havaitsemisjärjestelmä niin se tarkastetaan kerran 12 kk:ssa. Vuotojen havaitsemisjärjestelmä on tarkastettava kerran 12 kk:ssa. Havaittu vuoto on aina korjattava välittömästi. Vuodon korjaamisen jälkeen laitos on tarkastettava kuukauden kuluessa korjauksesta sen varmistamiseksi, että korjaus on onnistunut.

Vuototarkastusten tekeminen on kylmälaitteen omistajan tai haltijan vastuulla ja sen saa tehdä vain rekisteröidyn toiminnanharkoittajan pätevä asentaja. Vuototarkastuksia ei tarvitse tehdä erikseen. Suosituksena on niiden tekeminen muiden huoltojen yhteydessä.

Tarkastuksen tekemisestä on Suomen Kylmäliikkeiden Liiton suositus. Sen mukaan mahdolliset vuodot tarkistetaan elektronisella vuodonilmaisimella kompressorikoneikolta, lauhduttimesta ja höyrystimistä. Sen lisäksi koko putkisto on tarkistettava, jos kylmäkoneistoon on lisätty kylmäainetta.

Vuototarkastusten tekemistä valvovat alueelliset ympäristökeskukset, kunnalliset ympäristönsuojeluviranomaiset sekä terveystarkastajat. Vuototarkastuksen laiminlyöjä syyllistyy rikoslain mukaiseen ympäristön turmelemiseen, josta rangaistuksena on sakkoa tai enintään 2 vuotta vankeutta.

[peki]

Suomen kylmäliikkeiden liiton sivuilta löytyy ohjeita:

Tämä lienee EU:n kuolleita kirjaimia eikä tule käytäntöön lämpöpumpputalouksissa 

Vuototarkastus

Asetusten 1187/2001 ja 842/2006 mukaan kaikki yli 3 kiloa CFC-, HCFC- tai HFC-kylmäainetta sisältävät kylmälaitteet on tarkastettava vuotojen varalta vähintään kerran vuodessa.

CFC- ja HCFC kylmäaineita ovat mm. R12, R502 ja R22. Näitä aineita sisältävät laitokset tarkastetaan kerran vuodessa.

HFC-kylmäaineita ovat mm. R134a, R404A, R407C, R410A ja R507. Näitä aineita sisältävät laitokset tarkastetaan kylmäainemäärän perusteella seuraavasti: >3 ... 30 kg laitokset kerran 12 kk:ssa, >30 ... 300 kg laitokset kerran 6 kk:ssa ja yli 300 kg laitokset kerran 3 kk:ssa. Yli 300 kg laitoksiin on kuitenkin asennettava vuotojen havaitsemisjärjestelmä. Tämän asentamisen jälkeen yli 300 kg laitokset tarkastetaan 6 kk:n välein. Jos >30 ... 300 laitokseen asennetaan vuotojen havaitsemisjärjestelmä niin se tarkastetaan kerran 12 kk:ssa. Vuotojen havaitsemisjärjestelmä on tarkastettava kerran 12 kk:ssa. Havaittu vuoto on aina korjattava välittömästi. Vuodon korjaamisen jälkeen laitos on tarkastettava kuukauden kuluessa korjauksesta sen varmistamiseksi, että korjaus on onnistunut.

Vuototarkastusten tekeminen on kylmälaitteen omistajan tai haltijan vastuulla ja sen saa tehdä vain rekisteröidyn toiminnanharkoittajan pätevä asentaja. Vuototarkastuksia ei tarvitse tehdä erikseen. Suosituksena on niiden tekeminen muiden huoltojen yhteydessä.

Tarkastuksen tekemisestä on Suomen Kylmäliikkeiden Liiton suositus. Sen mukaan mahdolliset vuodot tarkistetaan elektronisella vuodonilmaisimella kompressorikoneikolta, lauhduttimesta ja höyrystimistä. Sen lisäksi koko putkisto on tarkistettava, jos kylmäkoneistoon on lisätty kylmäainetta.

Vuototarkastusten tekemistä valvovat alueelliset ympäristökeskukset, kunnalliset ympäristönsuojeluviranomaiset sekä terveystarkastajat. Vuototarkastuksen laiminlyöjä syyllistyy rikoslain mukaiseen ympäristön turmelemiseen, josta rangaistuksena on sakkoa tai enintään 2 vuotta vankeutta.

Täytyy paneutua tuohon Nibeen tupla kompuralla niin ei tuu kovin pitkää tuomiota
Miksi muuten kylmiksen määrä on melkein sama, 2 desiä yksikköä kohden ero 24 tai 40kw pumpuissa?
Tyhmempi luulisi että pitää olla tuotakin melkein tuplat kun tehokin tuplaantuu.
Ottoteho kyllä nousee linjassa 2,5/4,4kwh. Verrokkeina 24 ja 40kw koneet.

[peki]

Kysymys.
Mikä on hallituksen vastuu jos esim. mlp järjestelmä/kaivo osoittautuu pieleen mitoitetulta?
Laitetoimittajahan yleensä on tässä vaiheessa poistunut takavasemmalle

[tomppeli]

Kysymys.
Mikä on hallituksen vastuu jos esim. mlp järjestelmä/kaivo osoittautuu pieleen mitoitetulta?
Laitetoimittajahan yleensä on tässä vaiheessa poistunut takavasemmalle

Taloyhtiön osakas saattaa riitauttaa jonkun, mielestään virheellisen tai vahingollisen hallituksen tekemän päätöksen.
Tällainen asia voi olla vaikkapa alitehoisen tai virheellisesti mitoitetun lämmityslaitoksen hankinta.
Siksi on tärkeätä palkata hankkeeseen mukaan vastuullinen asiantuntija, jolle vastuu vieritetään.
Asiasta pitää taloyhtiön tehdä kirjallinen sopimus vastaavan asiantuntijan kanssa!
Silloin yhtiö hallitus voi vedota asiantuntijan tekemään virheeseen ja hallituksen jäsenten tausta on turvattu.

Taloyhtiön hallituksella on suuri vastuu päätöksistään:
http://www.kiinteistoyhdistysoulu.fi/pdf/140607_raahe_2.pdf
Käräjäoikeuden päätöksellä hallituksen jäsenet saattavat joutua korvausvastuuseen.
Joku juridiikkaa tunteva voi varmaan tarkentaa vastuukysymystä.

[euroshopperi]

Taloyhtiöiden järjestelyissä on yleensä se hyvä puoli maalämpöjen osalta, että kaivoja usein monta ja yhden lisääminen saman mittaisena on aika helppoa. Ei kai tuossa nyt mahdotonta vastuutakaan synny, jos lisäreiällä saadaan toimimaan. Eihän noista kaivojen tehoista pysty kukaan sanomaan todellista saantia etukäteen. Jokainen porareikä kai tulee toiveajattelun mukaan ja totuus paljastuu käytön myötä.

[peki]

Taloyhtiön osakas saattaa riitauttaa jonkun, mielestään virheellisen tai vahingollisen hallituksen tekemän päätöksen.
Tällainen asia voi olla vaikkapa alitehoisen tai virheellisesti mitoitetun lämmityslaitoksen hankinta.
Siksi on tärkeätä palkata hankkeeseen mukaan vastuullinen asiantuntija, jolle vastuu vieritetään.
Asiasta pitää taloyhtiön tehdä kirjallinen sopimus vastaavan asiantuntijan kanssa!
Silloin yhtiö hallitus voi vedota asiantuntijan tekemään virheeseen ja hallituksen jäsenten tausta on turvattu.

Taloyhtiön hallituksella on suuri vastuu päätöksistään:
http://www.kiinteistoyhdistysoulu.fi/pdf/140607_raahe_2.pdf
Käräjäoikeuden päätöksellä hallituksen jäsenet saattavat joutua korvausvastuuseen.
Joku juridiikkaa tunteva voi varmaan tarkentaa vastuukysymystä.

Kiitos, olipa hyvät neuvot ja ohjeet
Taitaa ainakin isommat toimijat ottaa vastuun tekemisistään, niin voinen nukkua yöni rauhassa.
Tuohon hallitushommaankaan ei hirveästi tunkua tunnu olevan ja sinne pääsee näin ollen meikäläinenki

[peki]

Taloyhtiöiden järjestelyissä on yleensä se hyvä puoli maalämpöjen osalta, että kaivoja usein monta ja yhden lisääminen saman mittaisena on aika helppoa. Ei kai tuossa nyt mahdotonta vastuutakaan synny, jos lisäreiällä saadaan toimimaan. Eihän noista kaivojen tehoista pysty kukaan sanomaan todellista saantia etukäteen. Jokainen porareikä kai tulee toiveajattelun mukaan ja totuus paljastuu käytön myötä.

Kiitos. Aika arpapeliä ainakin kaivon mitoitus tuntuu olevan toimittajillekin. Tosin ei ollut kuin yksi poikkeava
tarjous, ja nekin laski sitten uuden tarjouksen samoilla tehotarpeilla ja kaivon syvyydellä kuten muut.
Tosiaan, on aika helppo porata jälkikäteen lisää reikää jos sattuu huono tuuri paikan puolesta.
Mikä on järkevintä, kolme 200 tai 2 290 metrin reikää?

[euroshopperi]

290 m reikä vaatii erikoisjärjestelyjä aina. 200 m reiät menee vakiomenettelyllä.

[tomppeli]

...
Taitaa ainakin isommat toimijat ottaa vastuun tekemisistään, niin voinen nukkua yöni rauhassa.

Laatikaa ehdottomasti valitsemanne lämmityslaitteen toimittajan kanssa kirjallinen hankintasopimus, jossa todetaan,
että laitoksen toimittaja on vastuussa järjestelmän kunnollisen toimivuuden takaavasta suunnittelusta ja mitoittamisesta.

Määrittäkää hankintasopimuksessa raja-arvot joihin laitoksen tulee yltää.
(Vaadittu sisälämpötila, vaadittu käyttöveden lämpötila, mihin ulkolämpötilaan saakka pumpun oma teho tulee riittää,
mikä on kaivosta tulevan kiertonesteen lämpötila vähintäänkin oltava, jne..)

On myöskin mahdollista vaatia takuun tueksi toimittajalta takuuaikaisen, omavelkaisen pankkitakuun antamista.
Konsultti olisi hyödyllinen hankintasiakirjojen laadinnassa.

Jos myöhemmin osoittautuu ilmenevän ongelmia, voitte vaatia asiantilan korjaamista.
Jos korjaaminen ei onnistu vapaaehtoisesti, pyynnöstänne huolimatta,
voitte paikallisessa käräjäoikeudessa puolueettoman asiantuntijan lausunnon perusteella
vaatia toimittajaa omalla kustannuksellaan saattamaan laitos toimivaksi ja hankinta-asikirjan ehdot täyttäväksi.

[peki]

Kysymys.
Miksi ei kukaan tee sellaista pumppua jossa olisi esim 10kw ja 20kw kompurat?
Saisi kätevästi lisättyä tehoa kolmiportaisesti.
Esim. Nibessä on kaksi saman tehoista myllyä,  eli kaksi tehoaluetta.
Onko tuohon toteutukseen mitään estettä vai valmistajien pöljyyttä?

[peki]

Pistetään toinenkin kun tuli mieleen edellisestä.
Kärsiikö iso kompura enempi pätkäkäynnistä kuin pienempi vastaava?

[fraatti]

Mikä on kompuran optimaalinen käyntilämpötila?
Eikö tuo toimi kuten mikä tahansa moottori, puristukset kasvaa mitä lämpöisempi kone
Toinen kysymys. Miten kauan kestää mlp ssä tuo prosessi kun kylmis on kiertänyt lenkin höyrystimeltä lauhduttimelle?

omassa koneessa kylmäainetta on 2,7kg joten noin 35 asteista vettä tehdessä koko kylmäainemäärän kierros kestää 2700/55=49 sekuntia...

Uudemman mallisarjan 10kW koneessa täytösmäärä taisi olla 2,4kg joten siinä kierto on hiukan nopeampi,  44sekuntia.

[fraatti]

Kysymys.
Miksi ei kukaan tee sellaista pumppua jossa olisi esim 10kw ja 20kw kompurat?
Saisi kätevästi lisättyä tehoa kolmiportaisesti.
Esim. Nibessä on kaksi saman tehoista myllyä,  eli kaksi tehoaluetta.
Onko tuohon toteutukseen mitään estettä vai valmistajien pöljyyttä?

Tiedä häntä mutta kummajuttu kun näin ei ole.
Esim viessmannissa on kaksi eri tehoista vastusta, 3kW ja 6kW. Yhdessä sitten saadaan 9kW. Nibessä taisi olla jotakuinkin samalla tavalla....

[rouda]

kallis ratkaisu kaksi kompuraa invertteri halvempi toteuttaa.
isommat maalämmöt kahdella kompuralla tai monella laitteella.

[peki]

kallis ratkaisu kaksi kompuraa invertteri halvempi toteuttaa.
isommat maalämmöt kahdella kompuralla tai monella laitteella.

eei ole yhtään kalliimpi ainakaan tarjousten valossa. Tosin invetteripumppuja
ei saatu yhtään 30kw luokkaan.
täytyy kyllä ihmetellä että nibe on ainoo valmistaja kombipumpuissa
tuossa teholuokassa..
Vai onko näin?

[peki]

omassa koneessa kylmäainetta on 2,7kg joten noin 35 asteista vettä tehdessä koko kylmäainemäärän kierros kestää 2700/55=49 sekuntia...

Uudemman mallisarjan 10kW koneessa täytösmäärä taisi olla 2,4kg joten siinä kierto on hiukan nopeampi,  44sekuntia.

Onko tuo tulkittava niin että kylmiksen kierto on muuttuvanopeuksinen? Miksi?