miksei aina Nibeä ?

[jk-lämpö]

onko olemassa joitain järkeviä peusteluita miksi kaikki eivät valitse Niben lämpöpumppua ?
 kysymykseni perusteluja
- hinta aina 1000-4000 euroa halvempi kun puhutaan pelkästä lämpöpumpusta
  esim. nibe f1245 10kw 6569€ ja vastaava läpöässä vm9 9850€ (erotus 3881€)
- samaa tekniikkaa kuin muissakin pumpuissa
- sama kahdenvuoden takuu
- samat 70-80% säästöt saatavissa kuin muillakin pumpuilla
- takaisinmaksuaika lyhyempi kuin muilla kalliimmilla pumpuilla
- käyttöikä sama kuin muillakin pumpuilla johtuen samasta tekniikasta
jne...

HUOM minulla ei ole Nibeä

[Kimmo_L]

Ei kai se Nibe oikeasti ole noin paljon halvempi. Muista pumpuista vaan harvemmin näkee erillishintaa pelkästä pumpusta.

Kuten mainitsit, perustekniikka on hyvin samankaltaista kaikissa, eikä siksi ole mitään syytä, miksi niissä olisi oikeasti sellaista eroa hinnassa.

Kun verrataan kokonaistoimitusta tarvikkeineen ja asennuksineen, niin en usko kovin merkittäviä eroja olevan keskenään samankaltaisten teknisten ratkaisuiden välillä. Hinnoittelu riippuu pitkälti myyjäliikkeestä ja asiakkaan valinnassa muut tekijät kuin hinta usein ratkaisevat valinnan.

[tomppeli]

onko olemassa joitain järkeviä peusteluita miksi kaikki eivät valitse Niben lämpöpumppua ?

Jos on hankkimassa vaihtoventtiili tyyppistä maalämpöpumppua, niin silloin tämä kysymys voi olla aiheellinen.

LÄMPÖPUMPPUJA ON OLEMASSA ERLAISIA PERUSTYYPPEJÄ
Siksi näin suoraviivainen hintavertailu on hankalaa.
Tässä alla kuvassa erilaisten pumppujen toimintaperiaatteita.

Tuossa kuvassa kaksi ylintä osiota ovat vaihtoventtiilikoneita.
Alimmassa osiossa on tulistusvaraajallisen maalämpöpumpun toimintaperiaate

Heille, joille maalämpöpumppu on vielä kohtalaisen uusi ja tuntematonkin on syytä kertoa, että maalämpöpumppuja on kahta erilaista perustyyppiä.
- On vaihtoventtiilimaalämpöpumppu.
- On tulistusvaraajallinen maalämpöpumppu.

Vaihtoventtiilikone:
Vaihtoventtiilityyppinen lämpöpumppu on yksinkertaisempi rakenteeltaan.
Siinä on vesivaraaja vain lämpimälle käyttövedelle.
Toisinaan siinä ei ole mitään varaajaa, kuten esimerkiksi NIBE F1145
Juuri se seikka, että vaihtoventtiilikone on enemmän niin sanotusti riisutumpi malli maalämpöpumpuista, selittää sen miksi vaihtoventtiilikoneet ovat halvempia.
Vaihtoventtiilikone tuottaa lämpöä pätkittäin.
Se lämmittää vain silloin, kun koneen kompressori on käynnissä, koska siinä ei ole mitään lämpövarastoa, josta lämpöä tulisi silloin, kun laitteen kompressori pitää taukoa.

Tulistusvaraajallinen kone:
Kuvan alimmassa osiossa on tulistusvaraajallisen lämpöpumpun toimintaperiaate.
Siinä on isohko, yleensä noin 400-1000 litrainen vesisäiliö, johon lämmitysvettä varastoidaan.
Kun laitteen kompressori lataa siihen lämpöä, säilön vesi kuumenee haluttuun lämpötilaan. Kompressorin käyntitauon aikanakin laitteesta saadaan lämpöä. Se tulee tuosta lämmitetystä vesivarastosta.
Tämä laitetyyppi soveltuu erityisen hyvin lämpöpattereilla lämmitettävään taloon.
Tämä pumpputyyppi on hyvä myöskin silloin, kun tarvitaan kuumempaa käyttövettä, esimerkiksi +70C -lämpöistä. Maataloudessa maitohygienian takia tarvitaan kuumaa käyttövettä.
Lämpöpattereille pitäisi mennä jatkuvasti lämmintä kiertovettä, jotta patterit olisivat kaiken aikaa lämpöisinä.
Erityisen tasaista lämpöä vaatii ilmalämmitys ja ilmanvaihtokoneen vesilämmitys.

Tulistusvaraajallinen on aina hinnaltaan kalliimpi. Korkeamman hinnan selittää laitteen rakenne.
Tähän laitteeseen tarvitaan huomattavasti enemmän tavaraa.
Monimutkaisempi rakenne tarvitaan, jotta pumppu pystyy tuottamaan jatkuvasti tasalämpöistä kiertovettä, sitä lämmitysvettä ja kuumempaa käyttövettä.

Mistä asiakas tietää, mikä pumppu on vaihtoventtiilikone ja mikä on ns. tulistusvaraajallinen pumppu?
Jos lukee laitekauppiaiden sivuja, niin ei yleensä mistään!!!

Asian tekee vielä hankalammaksi se, että on olemassa vielä näiden kahden peruspumpputyypin välinenkin malli. Thermian lämpöpumppu on tulistuspumppu.
Se tekee kuumempaa käyttövettä (ei siis kiertovettä) kuin vaihtoventtiilikone, mutta siinä ei ole varaajaa kiertovedelle.

Vaihtoventtiilikoneesta saa rakentelemalla tulistuskonetta muistuttavan laitteen, mutta silloin senkin hinta nousee ja silti se on ilman tulistustekniikkaa, jolla saadaan tuotettua kuumempaa käyttövettä.

[Heka35]

Saamissani tarjouksissa hintaerot eivät mielestäni olleet kovin suuria (IVT, Thermia, Nibe). Oma valintani oli Nibe. Keräyspiiri oli jo maassa valmiiksi, joten se tiputti hintaa noin 1/3. Päätökseeni vaikutti yrityksen luotettavuus, toimiva huolto ja varaosien saanti tulevaisuudessa. Plussaa oli myös kompura yksikön helppo vaihtaminen ilman suurempia viiveitä talon lämmityksessä, myös laitteen muut modulit ovat vaihdettavissa. Mielestäni hinnalla ei ole suurinta painoarvoa, vaan pitää osata katsoa tulevaisuuteen, pumpun koko elikaaren ajaksi ja myös siitä eteenpäin.

[Mika K]

Eikös tossa kuvassa ole keskimmäisessä virhe, hullunkierrolla tarkoitetaan käsittääkseni lämpimänkäyttövedenkiertoa eikä patterikiertoa.

[tomppeli]

Eikös tossa kuvassa ole keskimmäisessä virhe, hullunkierrolla tarkoitetaan käsittääkseni lämpimänkäyttövedenkiertoa eikä patterikiertoa.

Kyllä sillä HULLUNKIERROLLA yleensä tarkoitetaan lämmönjakopiirin kiertoa.
Toisinaan se voi olla patterikierrossa, toisinaan lattiapiirien kierrossa.
Voi olla, ettö joku käyttää sitä nimitystä lämmitysveden kierrollekin.
Kaiketi tuo nimitys, hullunkierto, on aika epävirallinen alan terminä.

[Thermia12kW]

Eikös tossa kuvassa ole keskimmäisessä virhe, hullunkierrolla tarkoitetaan käsittääkseni lämpimänkäyttövedenkiertoa eikä patterikiertoa.

Kyllä sillä HULLUNKIERROLLA yleensä tarkoitetaan lämmönjakopiirin kiertoa.
Toisinaan se voi olla patterikierrossa, toisinaan lattiapiirien kierrossa.
Voi olla, ettö joku käyttää sitä nimitystä lämmitysveden kierrollekin.
Kaiketi tuo nimitys, hullunkierto, on aika epävirallinen alan terminä.

Siinä on kuitenkin toinen vika.
Kuvanmukaisessa asennuksessa patteriverkostossa ei voi kiertää vettä kun vaihtoventtiili on KV-asennossa. Patteriverkoston meno ja paluu pitää olla yhdistetty ennen lämpöpumppua muuten ei ole kiertoa ollenkaan.

[tomppeli]

Siinä on kuitenkin toinen vika.
Kuvanmukaisessa asennuksessa patteriverkostossa ei voi kiertää vettä kun vaihtoventtiili on KV-asennossa. Patteriverkoston meno ja paluu pitää olla yhdistetty ennen lämpöpumppua muuten ei ole kiertoa ollenkaan.

Niin on.
Tuo kuva on netistä peräisin ja siinä ei ole esitetty hullunkiertoa oikeasti lainkaan, on vain se hullunkierron kiertopumppu, mutta hullunkiertoon tarvitaan se ohituskanavakin, joka kuvasta puuttuu.
Kuva esittää enemmänkin vaihtoventtiilikoneen perustyyppiä, johon on vain lisätty tuo toinen kiertopumppu, joka ei sisälly perustyyppiin, van on ihan ylimääräinen, kun puhutaan perus vaihtoventtiilikoneesta.

[juippi]

Nibe ei ole keskimäärin halvempi kuin esim. Danfoss. Hintaerot vaihtelevat myyjäliikkeiden välillä ristiin. Omissa tarjouksissani aikoinaan Nibe oli kalliimpi kuin Danfoss ja Thermia.

Itse poissuljin Niben siinä olevan mäntäkompressorin takia. Halusin nykyaikaisen scroll-kompressorin. Asia oli itselleni ehkä enemmän psykologinen kuin järkiperusteinen, mutta valintaperuste kuitenkin.

[Pumppaajako?]

loistava ketju, löysin tämänkin vahingossa googlettamalla kuvia...
saako näitä pysyviksi aiheiksi ylimmäs?

[AAA]

onko olemassa joitain järkeviä peusteluita miksi kaikki eivät valitse Niben lämpöpumppua ?
 kysymykseni perusteluja
1. hinta aina 1000-4000 euroa halvempi kun puhutaan pelkästä lämpöpumpusta
  esim. nibe f1245 10kw 6569€ ja vastaava läpöässä vm9 9850€ (erotus 3881€)
2. samaa tekniikkaa kuin muissakin pumpuissa
3. sama kahdenvuoden takuu
4. samat 70-80% säästöt saatavissa kuin muillakin pumpuilla
5. takaisinmaksuaika lyhyempi kuin muilla kalliimmilla pumpuilla
6. käyttöikä sama kuin muillakin pumpuilla johtuen samasta tekniikasta
jne...

HUOM minulla ei ole Nibeä

Laitoin toteamiin numerot

1. Hinta ei ole aina halvempi. (mielikuva on halpa)
2. Muissa on eri tekniikkaa.. Tulistusta.. Kylmä aine.. kompressori tyyppi.. meno vai paluuvesi ohjaus... automatiikka...kytkentäperiaate.. paisuntaventtiilin tyyppi..
imukaasun tulistus..kiertovesipumppujen säätö yms yms.
3. NIBE kaksi vuotta. Muissa 3, 5, 7, jopa 10 vuotta
4. Lähes näin, silti erojakin on.
5. Ei pidä paikkaansa (vrt, kohta 1.)
6. Onko NIBE tekniikka laadukasta? (vrt. kohta 2.)

[Dr.Fell]

onko olemassa joitain järkeviä peusteluita miksi kaikki eivät valitse Niben lämpöpumppua ?
 kysymykseni perusteluja
1. hinta aina 1000-4000 euroa halvempi kun puhutaan pelkästä lämpöpumpusta
  esim. nibe f1245 10kw 6569€ ja vastaava läpöässä vm9 9850€ (erotus 3881€)
2. samaa tekniikkaa kuin muissakin pumpuissa
3. sama kahdenvuoden takuu
4. samat 70-80% säästöt saatavissa kuin muillakin pumpuilla
5. takaisinmaksuaika lyhyempi kuin muilla kalliimmilla pumpuilla
6. käyttöikä sama kuin muillakin pumpuilla johtuen samasta tekniikasta
jne...

HUOM minulla ei ole Nibeä

Laitoin toteamiin numerot

1. Hinta ei ole aina halvempi. (mielikuva on halpa)
2. Muissa on eri tekniikkaa.. Tulistusta.. Kylmä aine.. kompressori tyyppi.. meno vai paluuvesi ohjaus... automatiikka...kytkentäperiaate.. paisuntaventtiilin tyyppi..
imukaasun tulistus..kiertovesipumppujen säätö yms yms.
3. NIBE kaksi vuotta. Muissa 3, 5, 7, jopa 10 vuotta
4. Lähes näin, silti erojakin on.
5. Ei pidä paikkaansa (vrt, kohta 1.)
6. Onko NIBE tekniikka laadukasta? (vrt. kohta 2.)

Nimenomaan juuri näin,varsinkin kohta 1 on huvittava koska halvin NIBEN malli on niin riisuttu että oksat pois,sama koskee Viessmannin helvimpia malleja.
Pumppu saattaa olla halpa mutta kukaan ei laske sitä että paljonko tarvitsee muita kilkkeitä jotta pumppu on varusteltu käyttövalmiiksi.

[Vito]

Eikös tossa kuvassa ole keskimmäisessä virhe, hullunkierrolla tarkoitetaan käsittääkseni lämpimänkäyttövedenkiertoa eikä patterikiertoa.

Kyllä sillä HULLUNKIERROLLA yleensä tarkoitetaan lämmönjakopiirin kiertoa.
Toisinaan se voi olla patterikierrossa, toisinaan lattiapiirien kierrossa.
Voi olla, ettö joku käyttää sitä nimitystä lämmitysveden kierrollekin.
Kaiketi tuo nimitys, hullunkierto, on aika epävirallinen alan terminä.

Hullunkierto ei ole pelkästään "maalämpöporukoiden" termi vaan yleisesti käytössä oleva termi kun tarkoitetaan että sama "aine/vesi/ilma/mikä lie kiertää uudestaan ja uudestaan. esimerkiksi laitejäähdytyksessä voi prototyypeissä olla hullunkiertoa ettei uutta tuoretta viileää ilmaa tule vaan lämmennyt ilma lähtee kiertämään vaikkapa pakoaukosta puhaltimien imuaukkoon.

useilla tutuilla on maalämpöpumppuja ja monet tehty hyvin samaan aikaan, eli 2007-2008 paikkeilla. talotkin yhtä uusia niin jostain syystä tulistinkoneella (LÄ) on kaksin tai lähes kolmin kertainen sähkön kulutus kuin vaihtoventtiilikoneella (TH). olemme seuranneet usean vuoden jo kulutusta. LÄ jopa suurempi kokoinen muttei meinaa lämpö riittää kaikkeen. TH pelaa aika hyvin, vaikka onkin pätkittäistä käyntiä. ainoastaan IV-koneen patteriin täytyy joku ohjauskeksintö tehdä.

[noble]

Nibe F1245 vai joku muu? Viessmann? Thermia?

Mietteissä ovat Viessmann 333-G tai 343-G, mutta ainakin 343-G:ssä on ilmeisesti lämpöisen veden kanssa ongelmia (vesi sekoittuu ja sitä ei meinaa riittää).
Toinen vaihtoehto on Thermian diplomat optimum. (G3:ssä ei lattialämmitystaloudessa ole ilmeisesti etua). Thermiassa se ongelma, että mistä sitä saa suoraan ostettua? Danfoss, mikä vastaa niiden mallistossa tuota diplomat optimumia?

[euroshopperi]

Pitääkös tuon laitteen olla sellainen kaappimalli. Jos vain suinkin on tilaa laittaa niin erillinen 300 G + 390 L käyttövesivaraaja Viessmaninnilta; on ollut ainakin ittellä aivan jees laite. Siihen on vielä erillinen 500 L varaaja, jonka kierukan kautta kulkee ensin porakaivon kylmävesi ja lämpenee siellä jo n. 35-40 asteeseen. Sieltä sitten tuohon 390 L varaajaan, jolla on pyynti 50°:ta ja eipä huomaa suihkutellessa mitään lämpöjen tippumisia, vaikka laskisi poreammeen täyteen ensin. Mulla on tosin tuo pannuhuonekkin hyvin mitoitettu, kun mitat on 4m x 2,4m. Meinaan tavaraa mahtuu ja selkeästi asenneltuna kaikki. Tuosta 390 L käyttövesi varaajasta kun riipasee sieltä säiliön yläosasta aine se kuumimman veden suihkuun ja pohjapropulta tulee tilalle 40°:sta vettä, niin ei ole kylmiä syklejä tulossa oikeen millään keinolla. Kesällä tietysti ei ole lämmitystarvetta, mutta aurinkopanelit lämmittää sitten tuon 500 L varaajan parhaimmillaan 90°:een ja sieltä sitten menee kierukasta vesi tuohon 390 L varaajaan, joka siis vähän viilentää tuota käyttövettä ennen kiertoa. Pitäisköhän tässä odottaa, että MLP ei käynnisty ollenkaan muutamaan kuukauteen, jos aurinko vain paistaa. Tai no, ainakaan ei kovin usein sitten.

[juippi]

Danfoss, mikä vastaa niiden mallistossa tuota diplomat optimumia?

Eipä taida olla Danfossilla valikoimissa tuota vastaavaa, ainakaan Suomessa.

[noble]

Danfoss, mikä vastaa niiden mallistossa tuota diplomat optimumia?

Eipä taida olla Danfossilla valikoimissa tuota vastaavaa, ainakaan Suomessa.

Samaa katsoin, Diplomat Optimum G3:selle löytyy vastaava.

Pitääkös tuon laitteen olla sellainen kaappimalli. Jos vain suinkin on tilaa laittaa niin erillinen 300 G + 390 L käyttövesivaraaja Viessmaninnilta; on ollut ainakin ittellä aivan jees laite. Siihen on vielä erillinen 500 L varaaja, jonka kierukan kautta kulkee ensin porakaivon kylmävesi ja lämpenee siellä jo n. 35-40 asteeseen. Sieltä sitten tuohon 390 L varaajaan, jolla on pyynti 50°:ta ja eipä huomaa suihkutellessa mitään lämpöjen tippumisia, vaikka laskisi poreammeen täyteen ensin. Mulla on tosin tuo pannuhuonekkin hyvin mitoitettu, kun mitat on 4m x 2,4m. Meinaan tavaraa mahtuu ja selkeästi asenneltuna kaikki. Tuosta 390 L käyttövesi varaajasta kun riipasee sieltä säiliön yläosasta aine se kuumimman veden suihkuun ja pohjapropulta tulee tilalle 40°:sta vettä, niin ei ole kylmiä syklejä tulossa oikeen millään keinolla. Kesällä tietysti ei ole lämmitystarvetta, mutta aurinkopanelit lämmittää sitten tuon 500 L varaajan parhaimmillaan 90°:een ja sieltä sitten menee kierukasta vesi tuohon 390 L varaajaan, joka siis vähän viilentää tuota käyttövettä ennen kiertoa. Pitäisköhän tässä odottaa, että MLP ei käynnisty ollenkaan muutamaan kuukauteen, jos aurinko vain paistaa. Tai no, ainakaan ei kovin usein sitten.

Nippanappa voisi varaaja mahtua tekniseen tilaan, mutta uudisrakennus kyseessä ja kaiken referenssin mukaan, integroidulla varjaalla pitäisi hyvin pärjätä.

[euroshopperi]

Onkos tuo rakennus niin pitkällä jo, ettei pysty enää tilavaruksia muuttamaan. Näin niinkun 25 v kokemuksen ja käytännön mukaan voin sanoa ihan kirkkain silmin, että suunnittelijat ei tajua käytännön elämästä ainakaan teknisen tilan osalta oikeastaan mitään. Esim jos lasketaan, että teknisen tilan hinta on sama, kuin normaalirakentamisen ja sitten lyödään neliöt kasaan, niin saadaan tietysti, että se 8 m² maksaa jo 10 000 €:a. Mutta esim ittelläni vaadin, että kaikki ympäröivät kärsii tasaisesti. Rappujen ylösnousu siirtyi 1m vasemmalle. Saunasta jäi piirrustuksiin toteutumatta 0,5m, joka siirtyi pesutiloihin, jotka siirtyi autotallin hulppeasta leveydestä normaaliksi, joka myöhemmin poistui ja siitä tuli kirjastohuone ja erillinen autotallirakennus. Eteisestä otettiin 0,7m . Ja kas vain mulla olikin kohta ihan oikea pannuhuone entisen komeron tilalla. Nyt on sitten tilanne se, että tuosta 4m x 2,4m tilasta saan ottaa seinät taas alas ja siitä tulee lopullinen ihannemitta tuollaiseen tekniseen tilaan. Eli se tulee 2,5m x 2,4m. Ja tuo on ihan eri juttu, kuin esim 1,5m x 4m, joka pakottaa kaikki väkisin yhdelle seinälle.

[GTP]

Onkos tuo rakennus niin pitkällä jo, ettei pysty enää tilavaruksia muuttamaan. Näin niinkun 25 v kokemuksen ja käytännön mukaan voin sanoa ihan kirkkain silmin, että suunnittelijat ei tajua käytännön elämästä ainakaan teknisen tilan osalta oikeastaan mitään. Esim jos lasketaan, että teknisen tilan hinta on sama, kuin normaalirakentamisen ja sitten lyödään neliöt kasaan, niin saadaan tietysti, että se 8 m² maksaa jo 10 000 €:a. Mutta esim ittelläni vaadin, että kaikki ympäröivät kärsii tasaisesti. Rappujen ylösnousu siirtyi 1m vasemmalle. Saunasta jäi piirrustuksiin toteutumatta 0,5m, joka siirtyi pesutiloihin, jotka siirtyi autotallin hulppeasta leveydestä normaaliksi, joka myöhemmin poistui ja siitä tuli kirjastohuone ja erillinen autotallirakennus. Eteisestä otettiin 0,7m . Ja kas vain mulla olikin kohta ihan oikea pannuhuone entisen komeron tilalla. Nyt on sitten tilanne se, että tuosta 4m x 2,4m tilasta saan ottaa seinät taas alas ja siitä tulee lopullinen ihannemitta tuollaiseen tekniseen tilaan. Eli se tulee 2,5m x 2,4m. Ja tuo on ihan eri juttu, kuin esim 1,5m x 4m, joka pakottaa kaikki väkisin yhdelle seinälle.

Katsellaanpa asiaa hieman toiselta kantilta. Teknisen tilan pinta-ala on 50 neliötä, josta tilavaraukset vievät lattiapinta-alaa 10 neliötä. Mitä veikkaat mikä on tilaajan suunnitteluvastaavan mielipide? No se on, että hyvähyvä, tila riittää tulevaisuutta ajatellen. Entäpä miten käy kun investointipäätös esitetään yhtiön hallitukselle? Jäsenet ilmoittavat (lähes) poikkeuksetta, että ei muuten käy,hankkeen kuluja pitää leikata X prosenttia. Suunnitelmia katsellessaan (jos vaivautuvat) he kysyvät miksi tuossa tilassa (edellä mainittu) on noin paljon turhaa pinta-alaa, tuostahan joutaa puolet pois. Asia perustellaan monesta näkökulmasta, mutta sulka on välttämättä saatava silinteriin ja näin meillä onkin enintään 25 neliöinen tekninen tila, joka nippanappa täyttää tarpeensa haalaus- ja poistumisreittien sekä laitteiden eteen vaadittavien hoitotilojen vuoksi. Kaikella siis on hintansa ja talouslukuja pyörittelvät henkilöt laskevat rahoille parhaan tuoton, joten miksi siis iskeä 50000 euroa em. huonetilaan 50 vuodeksi kun saman rahan saa poikimaan x%:n korolla? Eräänlainen hallituksen jäsen tässä itsekin on raapimassa rakennusprojektin ustannusarviota kasaan. Yksi asia on juurikin tuo teknisen tilan koko. Fakta nyt vain on se, että mikäli haluan lisätilaa, niin muiden tilojen osalta se aiheuttaa kuvailemasi kaltaisen dominoefektin.

Vielä suunnittelusta. Onneksi nykyään pienempienkin hankkeiden osalta on enenevässä määrin siirrytty tietomallipohjaiseen suunnitteluun, jonka ansiosta on helpompi visuaalisesti osoittaa asiasta tietämättömälle (lue vaikkapa hallituksen jäsenelle), että kuinka paljon tilassa kulkee eri tekniikan alojen kanavaa, putkea ja hyllyreittiä. Tämä on eräänlainen Win-Win tilanne, sillä mallintamalla on etukäteen helpompi todentaa suunnittelualojen väliset törmäilyt. Erääseen ohjelmaan saattaa jopa antaa suunnittelualojen väliset raja-arvot joita noudattamalla ohjelma käy mallin läpi ja ilmoittaa ristiriidoista. Tämän jälkeen on helppo käydä ristiriidat kohta kohdalta läpi ja sopia korjaavat toimenpiteet (Esimerkiksi eräs suuri rakennuttaja on laatinut tällaisen säännöstökokoelman jota tulee noudattaa kaikissa heidän kohteissaan, jotka 100%:sti tietomallinnetaan). Tämän seurauksena onpa sitä kuullut ihan asentajankin suusta, että miten malli helpottaa työn etukäteissuunnittelua. Tämä puolestaan on aiheuttanut sen, että tupakkiaskin kannet on osittain korvattu kannettavilla tietokoneilla tai vaikkapa tableteilla. Näin ollen työmaa ei enää olekaan "villi länsi" jossa ensiksi ehtinyt tällää asennuksensa miten haluaa.

Missään nimessä en kuitenkaan tarkoita, että päätteen edessä olisi mahdollista tehdä virheetöntä ja lopullista työsuoritusta vasttava suunnittelutyö. Päinvastoin, näin työmaalle annetaan mahdollisimman hyvät, jossa työmaatekniikka ja -kokemus sekä osaavat asentajat ovat loppukädessä onnistuneen lopputuloksen tae ja perusedellytys!

[euroshopperi]

täyttää tarpeensa haalaus- ja poistumisreittien sekä laitteiden eteen vaadittavien hoitotilojen vuoksi

Tuossapa onkin juuri se mitä usein huomaa puutteeksi teknisentilan varauksissa. Tietokoneen simulaatioon kun laittaa vielä virtuaalimiehen haalaamaan ja asentajan polvilleen laitteen ympärille ja eteen, niin voisi kuvitella, että tilaa alkaa muodostua oikeasti toimivana. Kävin tuossa illalla virtualisoimassa omassa teknisessä tilassa, josko vaikka joku laitteista pimahtaisi ja pitäisi siitä päästä sitten vaihtoa suorittamaan. Ja kyllä se vain onnistuu mille tahansa vehkeelle vieläkin ihan itsenäisesti. MLP:n jokaisen seinän pystyy irrottamaan tarvittaessa, kun väliä on varaajan ja MLP:n välissä +40 cm, seinää takana ja toisella sivulla 30 cm. Elikkä tuossa on jo melkein 1 m² ylimääräistä varattuna, jos vertaa siihen kylkikyljessä asetteluun. Kaikkiin putkiin tietysti pääsee myös todella helposti käsille ja oikeastaan mitään ei ole ns. piilossa. Laskin pahisuttani myös sulkujen määrän tuolla pannuhuoneessa ja niitä sain sellaiset +30 kpl. Nekin on MIELESTÄNI vain mukavuus tekijänä noin runsaasti edustettuna, ei suunniteltuna. Käyttöäkin on matkan varrella ollut monesti noille suluille.

[justus01]

Meillä on sullottuna 1,5m2 tekniseen tilaan IVK, MLP, keskuspölynimuri ja käyttövesitukit. Vielä sinne saa sopimaan 100L tulistusvaraajan, jos joskus tulee kylpy- tai poreamme hankittua.
Putkimiehellä pitää olla hyvä ryhti ja pieni vatsa, jos haluaa sekaan sopia.

[noble]

2,5m2 tulee teknisen tilan alaksi. Sitä ei saa venytettyä suuntaan, eikä toiseen.

Niin, Nibe F1245 ehdokkaana Viessmann 333-G. Ajatuksia Viessmannista?

[fraatti]

Ainut oleellinen ero koneissa on se että nibessä mäntäkompura ja viessmannissa scrolli. Molemmat kuitenkin huippukoneita...

[KimmoK]

2005 vai oliko se 2006 ... hankin lämpöpumpun ja tuolloin LÄ T8 maksoi muistaakseni 5500€+700Lvaraaja2200€. Hinta ei ollut kovin paljoa nibeläisiä korkeampi (jos ollenkaan), etenkin kun huomioi että LÄ:n mukana tuli enemmän ominaisuuksia (tulistin, imukaasun tulistin (vaimikäliesenyt on)).

Jos en väärin muista niin esim tuonaikainen koaksiaalitulistin maksoi komponenttina noin 700€. Eli jos sellaista ei lämpöpumpussa ole, valmistuskulu on tuon verran pienempi.
(Puhtaasti taloudelliselta kannalta voi olla hankalaa perustella lisäromujen kannattavuutta, mutta niin kauan kuin liikkuvia komponentteja ei tule lisää (pikemminkin vähemmän, vs vaihtoventtiili) niin ehkä pitkässä juoksussa joskus jopa kannattaa...)

(ja onhan se kiva tukea suomalaista työllisyyttä) ;-)

Ja btw. hankkimani kone on huomattavan paljon pienempi kuin mitä minulle Nibe/Thermia/LÄ myyjät koettivat kaupata. Silti se on osoittautunut täysitehoiseksi, tulisijojen käytön pysyessä vapaaehtoisena.

LÄ:n puutteeksi luen tällä hetkellä "vain" kylpykytkimen/saunakytkimen puuttumisen. Eli mikäli aikoo poreammeessa kylpeä, pitäisi 700L varaajan alaosan lämpö nostaa korkeammalle kuin muulloin.

[jarkko_h5]

Paikallinen kauppias teki parhaan tarjouksen (oilon) avaimet käteen.   Nibe olisi maksanut reilu 5000€ enemän.