Talo vm72, Maalämmön parantaminen

[Ilari]

Tervehdys.

Maalämmön teho loppuu minulla noin -15C lämpötilassa, jonka jälkeen vastukset tulevat apuun. Nyt kiinnostaisi tietää onko järjestelmä sopivan kokoinen talooni ja missä lämpötilassa noin suunnilleen on tarkoitus että osatehoinen maalämpö ottaisi sähkövastukset käyttöön? Talo on Torniossa.

Alkuperäisissä suunnitelmissa kaivon syvyys oli muistaakseni 165m, mutta porattu on vain 135m ja vesi on 2m päässä maanpinnasta. Jostain syystä pora ei mennyt syvemmälle. Keruupiiristä pumpulle tulee pakkasilla -3C asteista nestettä. Takaisin maahan noin -8C.

Talossa on kulunut aikaisemmin 2800l öljyä. Pumppuni on Vaillant VWS 82/2 8kW
Pattereille menevä vesi on -15C pakkasilla noin 43C ja paluu 35C.

Jos tahtoisi että pumpun teho riittäisi kovemmille pakkasille ilman sähkövastuksia, niin mitä olisi järkevä tehdä? Porata toinen kaivo / tehdä lisäksi vaaka keruupiiri, harkita pumpun vaihtoa isommaksi, vaihtaa ikkunat (nykyiset on alkuperäiset 3 lasiset) vai onko nykyinen maalämpö ihan ok?

[justus01]

Jos tavoitteena on rahan säästäminen, niin toisen kaivon porauttaminen ja/tai pumpun vaihtaminen ei ole oikea ratkaisu (jos kaivon jäätyminen ei ole aiheuttanut ongelmia). Ennemmin kannattaa koettaa pienentää lämmön tarvetta. Uudet ikkunatkaan ei taida maksaa itseään takaisin. Paljonko on sähköä kulunut vuodessa?
Saako yläpohjaan lisää villaa? Onko ovien ja ikkunoiden tiivisteet kunnossa? Onko talon ulkovuoraus uusimisen tarpeessa?

[Ilari]

Itse vain oletin että teho riittäisi kovemmallekkin pakkaselle ilman vastuksia.

Kaivo ei ole mennyt jäähän yhtään kertaa ja sähkön kulutusta en osaa sanoa. Ehkä vain 12tkwh lämmitykseen joka on kyllä vähän. Takkaa olen lämittänyt kovemmilla pakkasilla.

Salaojitus olisi tämän ikäiseen taloon suosituksissa että se uusittaisiin, ja kävi mielessä että jos sen joskus tekisi niin saisiko silloin kohtuudella vaakapiiriä tehtyä avuksi josko se vaikka auttaisi keruupuolta.

Yläpohjaan ei saa helposti villaa kun tasakatto on aikoinaan muutettu varastoullakoksi ja siellä on ponttilauta lattiat. Pari huonohkoa ovea toki löytyy autotallista.

Puskurivaraajaa olen hieman kanssa miettinyt että onko siitä juurikaan lämmityspuolelle apua kun niitä monet asentaa. Käyttöveden teon jälkeen hieman napsuu putkisto makuuhuoneessa. Jos puskurivaraajan laittaisi niin olisiko 100l riittävä koko?

[euroshopperi]

Niin noh.. Tuohan näyttää sellaiselta 30% osatehoiseksi mitoitetulta ottaen huomioon kaivon syvyyden ja pohjoisen sijainnin. Eikös tuossa ole tarkoituskin niiden vastusten lähteä päälle siellä n.-3°:een hujakoilla. Toinenkin kaivo saisi olla siis sellaiset 165m vähintään. Miksi tuo on porattu vain sen 135m ja hyväksi sitten todettu? En ottaisi mitään vaakapiiriä kaivon kaveriksi.Saattaisi ollaihan hilkulla, että 2 x 135 m aktiivista riittäisi tuolla korkeudella,mutta siis yksi syvä tietty oikeampi. Jos tulo on -3 ja paluu-8°:tta, niin tuollaiseen kaivoon ei enää käy laittaa vettä ollenkaan, vaan se pitää täyttää betonilla, tai muulla injektiolla. Saahan sieltä sitten lämpöä vaikka tulo olisi -5°,mutta vesi ei sinne kelpaa. Kotitalousvähennystä saat sen 48% uuden kaivon hinnasta ja et saa sillä hintaan mitään muuta verrattavaa parannusta hommaan mistään puolelta.

[justus01]

Itse vain oletin että teho riittäisi kovemmallekkin pakkaselle ilman vastuksia.

Kaivo ei ole mennyt jäähän yhtään kertaa ja sähkön kulutusta en osaa sanoa. Ehkä vain 12tkwh lämmitykseen joka on kyllä vähän. Takkaa olen lämittänyt kovemmilla pakkasilla.

Salaojitus olisi tämän ikäiseen taloon suosituksissa että se uusittaisiin, ja kävi mielessä että jos sen joskus tekisi niin saisiko silloin kohtuudella vaakapiiriä tehtyä avuksi josko se vaikka auttaisi keruupuolta.

Yläpohjaan ei saa helposti villaa kun tasakatto on aikoinaan muutettu varastoullakoksi ja siellä on ponttilauta lattiat. Pari huonohkoa ovea toki löytyy autotallista.

Puskurivaraajaa olen hieman kanssa miettinyt että onko siitä juurikaan lämmityspuolelle apua kun niitä monet asentaa. Käyttöveden teon jälkeen hieman napsuu putkisto makuuhuoneessa. Jos puskurivaraajan laittaisi niin olisiko 100l riittävä koko?

Kaivon tai maapiirin lisäämisellä voit toki saada keruunesteen lämpötilan tuosta -3:sta 0:aan, mutta pumpun antoteho ei kovin merkittävästi nouse (0,5-1kW?). Eli ei tuo kovinkaan merkittävää muutosta vuosikulutukseen. Patterien napsumiseen pitäisi 100 litraisen riittää. Pätkäkäynti ei taida sun järjestelmää vaivata.

Jos poraisi toisen kaivon ja laittaisi tehokkaamman pumpun niin vuosikulutus voisi laskea noin 4000-5000 kWh:lla, mikäli nyt pumppu oikeasti kuluttaa 12000 kWh.
Paljonko menee sähköä kaikkineen? Käykö kompura ihan jatkuvasti ennen kuin kuin ottaa sähkövastukset avuksi?
Kauanko pumppu on ollut käytössä ja paljonko tuntimittari näyttää?

[tomppeli]

Tervehdys.

Maalämmön teho loppuu minulla noin -15C lämpötilassa, jonka jälkeen vastukset tulevat apuun. Nyt kiinnostaisi tietää onko järjestelmä sopivan kokoinen talooni ja missä lämpötilassa noin suunnilleen on tarkoitus että osatehoinen maalämpö ottaisi sähkövastukset käyttöön? Talo on Torniossa.

Alkuperäisissä suunnitelmissa kaivon syvyys oli muistaakseni 165m, mutta porattu on vain 135m ja vesi on 2m päässä maanpinnasta. Jostain syystä pora ei mennyt syvemmälle. Keruupiiristä pumpulle tulee pakkasilla -3C asteista nestettä. Takaisin maahan noin -8C.

Talossa on kulunut aikaisemmin 2800l öljyä. Pumppuni on Vaillant VWS 82/2 8kW
Pattereille menevä vesi on -15C pakkasilla noin 43C ja paluu 35C.

Jos tahtoisi että pumpun teho riittäisi kovemmille pakkasille ilman sähkövastuksia, niin mitä olisi järkevä tehdä? Porata toinen kaivo / tehdä lisäksi vaaka keruupiiri, harkita pumpun vaihtoa isommaksi, vaihtaa ikkunat (nykyiset on alkuperäiset 3 lasiset) vai onko nykyinen maalämpö ihan ok?

Itse lämpöpumppu on ilmeisesti lähes oikeassa teholuokassa, mutta lämpökaivo on kyllä pahasti alimittainen.
Lämpöeristyksen parantaminen on aina järkevää.
Lämpöeristyksen parantaminen tekee pumpusta täystehoisen.

Hyvään lopputulokseen ei pääse ilman toista lämpökaivoa, jota "euroshopperi" jo ehdottikin.
Toisen kaivon syvyys vähintäänkin sama, kuin jo olemassa olevan.
Nyt pumpun huono teho johtuu osaksi tuosta liian kylmästä kaivosta.
Alhainen keruunesteen lämpötila huonontaa pumpun COP -arvoa.

[sailor]

Jos salaojia varten sulle tulee kaivuri tontille, niin upota 100m lenkki (2krt talon ympäri) sinne talon ympärille. Sitten kaivosta PALAAVA neste tämän lenkin kautta.

Sitten on hyvä huomioida ettei sitä lenkkiä voi upottaa talon perustuksiin/tai siihen salaojaan kiinni ettei tule routavaurioita. Etäisyyden kivijalkaan ja salaojaan osaa kertoa joku fiksumpi.

[Ilari]

Löysin fraattin laittaman kuvan ja ymmärrän vähän paremmin tätä nykyistä tilannettani. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4906.msg57072#msg57072

Niinkuin te jo aikasemmissa kommenteissa vihjasitte niin lähtökohtahan olisi sitten jotai tällaista:
Lämmönkeruu, 1C lämmön tulolämmöstä tekee noin 3%/kwC muutosta (tässä kw pumpputeho ja C keruun muutosero)
eli minulla -3C joka tekisi 3%*8kw *3=0,72kw. Eli pumppuni ei kykene antamaan lämmitystehoa ulos kuin 8kw-0,72kw= 7,28kw

Korjaamalla keruupuoli taidetaan tarvita toinen kaivo ehkä 135m, jotta keruuneste olisi noin 0C°

Pumpulta saatu lisä 720w lämpötehoa nostaisi ehkä vastuskytkeytymisrajaa nykyisestä -15C lämpötilasta noin (-18C -) -19C lämpötilaan. (Tomppelin vanhemman kaavion sain työpaikalla auki, josta tämän arvon haarukoihn. Uudempaa en saa avattua.)

Euroja en ole vielä miettinyt onko uusi reikä kannattava tehdä, mutta ottaahan se päähän kun Ferrari kulkee kaasupohjassa 90km/h.

Konkurssissahan tuo mun pumpun ja porakaivon tekijä näyttää nykyisin olevan. 

[Ilari]

Tein excelin jossa pumpulta kerättyä tietoa esim käyttötunneista. Ehkei ole helppolukuinen.

Toisen reiän poraamisen takaisinmaksuajaksi sain 17v, mutta tiedot on omia arvioita.

Kompura käy yhtäjaksoisesti ennen sähkövastuksia.

Jos salaojia varten sulle tulee kaivuri tontille, niin upota 100m lenkki (2krt talon ympäri) sinne talon ympärille. Sitten kaivosta PALAAVA neste tämän lenkin kautta.

Tätä harkitsin mutta järkevästi sain päässäni sijoitettua vain 50-60m lenkin

Yläpohjan eristyksestä laitoin tarjouspyynnön, jossa yritin kertoa millainen kattorakenne minulla on. Ehkä heillä on kohtuulliset keinot suorittaa lisäeristys.

[bergvärme]

"Keruupiiristä pumpulle tulee pakkasilla -3C asteista nestettä. Takaisin maahan noin -8C."

katsoin äkkiä sinun laskelmasi..#takaisinmaksu 16,8v" !

Minulle tuli mieleen että COP-parannus voi olla enemmän, jos vaikka keruun kaivosta tuleva vesi saadaan nousemaan +0:aan (uudella samanlaisella kaivolla).
Taätä en osaa vannoa tarkastamatta lähdekirjallisuutta..tuostahan oli yksi ruotsalainen tutkimus, ja täällä foorumissakin COP-arvo vertailuja eri tulovesillä.

Toisekseen, en uskaltaisi jättää keruuveden lämpötilat pakkasilla noin alas pitemmän päälle, eli jotain pitäisi tehdä, tai ehkä kaksi asiaa> lämpöeristys voiko parantaa ja uusi kaivo rinnan.
Oletan että asutte siinä samassa talossa vielä pitkään. Ei talojakaan hankita aivan kuoletuslaskujen perusteella.

Nyt lähdettävä viikonloppuun. 

[Ilari]

Nyt lähdettävä viikonloppuun. 

Hyvä pihvi ja lasillinen punaviiniä niin on heti parempi mieli

Kun itse tekee laskelmat saa sellaisen tuloksen kuin haluaa ja ei ole ketään muuta syyttäminen jos olikin väärässä. Ilmalämpöpumppu ja ikkunakauppiaat on soitelleet ja kertoneet kuinka nopeasti heidän mielestään heidän tuotteen ostaminen on kannattavaa. Onnekseni osasin itse miettiä maalämpöä ilman kenenkään ulkopuolisen kehoitusta ja tämä on edelleenkin hyvä sijoitus. Surullista tässä on se että lähes mikään muu tekninen ratkaisu ei pärjää maalämmölle. Jos minulla olisi edelleen öljylämmitys joka on kolme kertaa kalliimpi niin (punaviinilasin vaikutuksessa) takaisinmaksuaika olisi kolme kertaa nopeampi eli 6v, joka tarkoittaisi "Uusi porakaivo tänne ja heti".

Hyvää viikonloppua 

[seppaant]

Alkuperäisissä suunnitelmissa kaivon syvyys oli muistaakseni 165m, mutta porattu on vain 135m ja vesi on 2m päässä maanpinnasta. Jostain syystä pora ei mennyt syvemmälle. Keruupiiristä pumpulle tulee pakkasilla -3C asteista nestettä. Takaisin maahan noin -8C.

Tässä ollaan lähellä tilannetta, että höyrystin jäätyy.
Paisuntaventtiilin jälkeen on kylmäaine n. 5 - 6 C kylmempää kuin kaivoon palaava viina, eli höyrystimen kylmimmän kohdan lämpötila on n. -14C .
Koska viinan hyhmettymispiste on n.-17C, on marginaali tähän aivan liian pieni.
Tämä on ensimmäinen ongelma mikä pitää ratkaista.

ATS

[peki]

Alkuperäisissä suunnitelmissa kaivon syvyys oli muistaakseni 165m, mutta porattu on vain 135m ja vesi on 2m päässä maanpinnasta. Jostain syystä pora ei mennyt syvemmälle. Keruupiiristä pumpulle tulee pakkasilla -3C asteista nestettä. Takaisin maahan noin -8C.

Tässä ollaan lähellä tilannetta, että höyrystin jäätyy.
Paisuntaventtiilin jälkeen on kylmäaine n. 5 - 6 C kylmempää kuin kaivoon palaava viina, eli höyrystimen kylmimmän kohdan lämpötila on n. -14C .
Koska viinan hyhmettymispiste on n.-17C, on marginaali tähän aivan liian pieni.
Tämä on ensimmäinen ongelma mikä pitää ratkaista.

ATS

Eikö tuota paisuntavenaa voisi avata vähän ongelman poistamiseksi?

[rontikainen]

Helpottaisiko tilannetta, jos isolla kädellä suurentaisi patteripinta-alaa ja sitä kautta saisi menoveden lämpötilaa huomattavasti alas ja pumpulle enemmän huilitaukoja? Viisaammat kyllä väittävät, että siinä saattaisi kaivo jäätyä, mutten ymmärrä mihin väittämä perustuu. Nythä sun pumppu juoksee -15 pakkasten jälkeen taukoamatta.

[fraatti]

Helpottaisiko tilannetta, jos isolla kädellä suurentaisi patteripinta-alaa ja sitä kautta saisi menoveden lämpötilaa huomattavasti alas ja pumpulle enemmän huilitaukoja? Viisaammat kyllä väittävät, että siinä saattaisi kaivo jäätyä, mutten ymmärrä mihin väittämä perustuu. Nythä sun pumppu juoksee -15 pakkasten jälkeen taukoamatta.

Lue vaikka tämä viesti niin tiedät... http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5226.msg63576#msg63576

[bergvärme]

Keruuveden lämpötilan nostamisesta "nyt kaivosta -5 "
Löytyykö mitään muuta pikakonstia kuin sallia sahkövastuksien kytkeminen päälle aiemmin helpottaakseen porakaivon tehonulosottoa kovempia  pakkasjaksoja varten.

Ajatus, säästät kuitenkin nykyisellä pumpulla, mutta syteemi pysyy käyttökelpoisena kunnes ehdit tehdä lisätomenpiteitä/korjauksia, esim lisäkaivon ensi kesänä kun pakkaset ovat ohi.