Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Pumpun käynnistyskerrat ja hyötysuhde  (Luettu 4213 kertaa)

Poissa Wilsku

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 3
  • Maalämpöfoorumi
Pumpun käynnistyskerrat ja hyötysuhde
« : 24.04.13 - klo:08:27 »
Terve!

Tässä nyt ollaan sekasin kun entinen puukattilalämmittäjä lämpöpumppujen henkimaailmassa...

Uusi talo tulossa ja siihen pitäisi saada tietenkin maalämpö. Lämpö työnnetään lattiaan. Haluaisin pumpulle mahdollisimman vähän käynnistyksiä, eli lämpöä pitäisi pystyä varaamaan johonkin. Mikä tähän olisi paras vaihtoehto. Ja ei mitään osateho pumppuja.
Itse olen ajatellut että lämpöä varataan varaajaan. Ilmeisesti jos varaaja otetaan niin siinä samassa on sitten myös käyttövesi? Ja eikö suurinpiirtein kaikkien pumppujen hyötusuhde laske kuin lehmän häntä kun lähestytään 60 astetta? Tämän muutaman asteen tietysti voisi lämmittää sähkövastuksellakin?

Onko foorumilaisilla tietoa tämmöisestä?

Pumppuja mitä olen kaavaillut:
stiebel eltron
IVT
Thermia

t: Wilsku

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 865
  • yli-ikämies
Vs: Pumpun käynnistyskerrat ja hyötysuhde
« Vastaus #1 : 24.04.13 - klo:08:37 »
Uusi talo tulossa ja siihen pitäisi saada tietenkin maalämpö. Lämpö työnnetään lattiaan.
Jos taloon tulee betonilattia, niin se betonimassa itsessään on tosi hyvä varaaja.

Poissa Kimmo_L

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 600
  • Stiebel Eltron WPC 7
Vs: Pumpun käynnistyskerrat ja hyötysuhde
« Vastaus #2 : 24.04.13 - klo:10:57 »
Uusi talo tulossa ja siihen pitäisi saada tietenkin maalämpö. Lämpö työnnetään lattiaan. Haluaisin pumpulle mahdollisimman vähän käynnistyksiä, eli lämpöä pitäisi pystyä varaamaan johonkin. Mikä tähän olisi paras vaihtoehto.

Vastasit jo itse itsellesi, kun sanoit että "lämpö työnnetään lattiaan". Sinnehän se kannattaa varata, jos lattiassa on betonilaatta.

Kerro kuitenkin talosta vähän lisää. Montako kerrosta? Millainen alapohja ja lattiarakenne?

Ja ei mitään osateho pumppuja.

Mikään maalämpöpumppu ei ole tekniseltä ratkaisultaan lähtökohtaisesti osa- tai täystehoinen.

Kyse on ainoastaan mitoituksesta, minkä tehoinen pumppu kohteeseen valitaan. Siihen taas vaikuttaa monet seikat, myös taloudelliset.

Ei kannata liikaa pelätä, vaikka pumppu muutamana päivänä talvella käyttäisi sähkövastuksia apuna, jos kyseinen ratkaisu muuten on huomattavasti edullisempi (ottaen huomioon ko. sähkön hinnan). Näin erityisesti, jos pumppu muina päivinä toimii optimaalisemmalla hyötysuhteella kuin se isompi malli olisi toiminut.

Ilmeisesti jos varaaja otetaan niin siinä samassa on sitten myös käyttövesi? Ja eikö suurinpiirtein kaikkien pumppujen hyötusuhde laske kuin lehmän häntä kun lähestytään 60 astetta? Tämän muutaman asteen tietysti voisi lämmittää sähkövastuksellakin?

Aina tarvitaan jonkinlainen varaaja. Varaajassa on joko käyttövesi tai lämmitysvesi. Jälkimmäisessä tapauksessa samalla varaajalla varataan lämmitysverkon energiaa ja lämmitetään käyttövesi sen kulkiessa kierukassa varaajan läpi. Useissa maalämpöpumppumalleissa varaaja on sisäänrakennettuna samassa kotelossa kuin itse lämpöpumppu.

Hyötysuhde ei ole ihan noin yksiselitteinen ja riippuu lämpöpumpun tyypistä ja siitä, minkä verran tehoa tarvitaan milläkin lämpötilatasolla.

Ilmeisesti ajattelet käyttöveden lämmitystä. Jos on vesikiertoinen lattialämmitys betonilaatassa, niin lämmitykseen ei koskaan tarvita noin korkeita lämpötiloja. Myöskään käyttöveden ei tarvitse olla ihan tuota 60 astetta (mahdollista antilegionella-toiminnon aikaa lukuunottamatta).

Siinä olet oikeassa, että lattialämmityksen matalan lämpötilan vesi pystytään yleensä lämmittämään huomattavasti paremmalla hyötysuhteella kuin käyttöveden korkeampi lämpötila.

Oikean tyyppisen pumpun valintaan vaikuttaa talon ominaisuudet:
- millaiset rakenteet (betoni vai puurakenne, erityisesti lattiassa), miten lämmönjako hoidettu (myös yläkerrassa, jos sellainen on)
- minkä verran tarvitaan lämmintä käyttövettä kerralla (tuleeko ammetta tai poreammetta, saunooko kerralla jalkapallojoukkueellinen vai kaksin asuva pariskunta)
- miten aiot hoitaa ilmanvaihdon ja sen mahdollisen tuloilman jälkilämmityksen

Asiantuntevan LVI-suunnittelijan kanssa voi miettiä näitäkin asioita samalla, kun talon LVI-suunnitelmat tehdään.


215 m², 600 m³, 175 m kaivo, 7,5 kW Stiebel Eltron WPC 7, Nereus lattialämmitys betonilaatassa, vuodesta 2011

Poissa Johan Nyton

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 41
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: Pumpun käynnistyskerrat ja hyötysuhde
« Vastaus #3 : 24.04.13 - klo:11:06 »
Uusi talo tulossa ja siihen pitäisi saada tietenkin maalämpö. Lämpö työnnetään lattiaan.
Jos taloon tulee betonilattia, niin se betonimassa itsessään on tosi hyvä varaaja.

Mulla on entisen lämmitysjärjestelmän peruja 1800 l:n varaaja. Sen lämpökapasiteetti on 2,1 kWh/K. Mutta lattian (170 m2 X 5 cm X 2,5 t/m3 ~ 20 000 kg) lämpökapasiteetti on 4 kWh/K. Eli oikeastaan jos varaajasta joutuu maksamaan erikseen, ei sitä kannata hankkia.