Laskelma ottaa huomioon tässä alla näkyvän, GTK :n maaperälämpökartan lämpötilat (oikean puoleinen kartta).

Kuva on peräisin täältä.:
http://www.gtk.fi/_system/print.html?from=/geologia/luonnonvarat/geoenergia/index.htmlLämpökaivon yläosan lämpötila on noin 50 metriin saakka suunnilleen tuon kartan kuvan mukainen.
Syvälle, n. 200 metriin mentäessä kallion lämpötila nousee 1-2 astetta.
http://www.springerimages.com/Images/Geosciences/1-10.1007_s10040-004-0428-z-6Mittaustuloksia:

GTK Kokkola tekee asiasta tarkempaa tutkimusta. Toivottavasti sieltä tulee lähitulevaisuudessa tarkennettua dataa.
Laskennassa lähdetään siitä, että lämpökaivosta ei otetaan lämpöä niin paljon, että kaivon lämpötila ei mene alle 0 C astetta, jolloin kaivo jäätyy.
Näin laskien Lapissa tarvitaan syvempi lämpökaivo.
Lapissa kaivoa voi jäähdyttää noin 2-3 K ja Etelä-Suomessa noin 6-8 K kaivoa jäädyttämättä.
En tiedä, millaisilla kriteereillä esim NIBE mitoittaa kaivon. Ehkä he ajattelevat, että kaivo saa jäätyä.
...
Olisin kiinnostunut Pohjois-Suomessa asuvien maalämmittäjien lämpökaivojen lämpötiloista.
Millainen talo ja vuotuinen lämmitysenergian tarve, lämpöpumpun teho ja millainen kaivo lämmittää ja mitä ovat kaivoon menevän ja sieltä tulevan nesteen lämpötilat.
Rakennuksen sijainti Oulun pohjoispuolella, mielellään Kemistäkin ylös päin.
- Rakennuksen lämmitetty pinta-ala.
- Rakennusta lämmittävän lämpöpumpun teho / tyyppi.
- Lämpökaivon syvyys metriä.
- Kaivosta tulevan maanesteen lämpötila talvella, pumpun käydessä ja pumppu on käynyt vähintään 20 minuuttia?
- Kaivoon menevän maanesteen lämpötila talvella, pumpun käydessä ja pumppu on käynyt vähintään 20 minuuttia?
- Patteri vai lattialämpö.
- Vuotuinen lämmityssähkön kulutus.
Tiedot voi lähettää myöskin yksityisviestinä, jos ei halua niitä tänne näkyviin.