Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Viessmann Vitocal 333-G kokemuksia, pohdintaa, optimointia? jne... ON-OFF-kone  (Luettu 252695 kertaa)

Poissa JS88

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 8
  • Maalämpöfoorumi
Mihin arvoon teillä on parametri 7401 Säätöstrategia ensiölähde asetettu? Manuaalin perusteella näyttäisi, että oikea arvo joka tähtää tiettyyn dT:hen olisi ”3”, mutta ainakin minun laitteessa valinnat ”0”, ”1” ja ”3” pyörittävät ensiöpumppua vakioteholla (tehdasasetus 70%). Tätä aihetta on käsitelty aiemminkin foorumilla, ja muilla oli samoja päätelmiä.

Kakkosella ensiöpumpun teho seurailee kompressorin tehoa, mutta dT jää minullakin alle kolmen.

Mulla oli tehtaan jäljiltä 0 ja 80%. PID-säätöä (3) voisin kyllä kokeilla, tuonhan pitäisi hakeutua Delta T:n mukaan.
Mulla on toki virtausvastus sen verta tapissa että vaikka laittaisin vakiokierrosluvulle (0) ja 100% niin ei tuo haitaksi olisi. 45mm turbo collectori ja 270m kaivo.

Jännä että nuo valinnat ei tunnu tekevän ihan sitä mitä pitäisi, hankaloittaa säätämistä ja olevinaan ohjekirjassa voisi asiat hieman selkeämmin lukea. Noh, vkl aikana voi seurailla lisää miten toimii :) Sinänsä hienosti ajanut pitkiä käyntijaksoja maltillisella ottoteholla, kunhan vain haluaisi tässä alussa jo ymmärtää tuon siulunelämää.

Poissa Aleksiiv

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Jaahas, Viessmann 333-g, pienempi malli, 140 metrin kaivo ja lattialämmitys asennettuna 150 m2 uudisomakotitaloon 26 000 €. Laskin kyllä että kaivoa voisi ottaa ainakin sen 160 metriä, eli vielä tuosta hieman kalliimpi lopputulos. Jotain tällaista toisaalta odotinkin, eikös hinnat ole tällä hetkellä tätä luokkaa?

Poissa rawpower

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 308
  • Maalämpöfoorumi
Jaahas, Viessmann 333-g, pienempi malli, 140 metrin kaivo ja lattialämmitys asennettuna 150 m2 uudisomakotitaloon 26 000 €. Laskin kyllä että kaivoa voisi ottaa ainakin sen 160 metriä, eli vielä tuosta hieman kalliimpi lopputulos. Jotain tällaista toisaalta odotinkin, eikös hinnat ole tällä hetkellä tätä luokkaa?

Nykyhinnoin Tämä siis vain mutua ja viesmann hinta verkkokaupasta löysin.
Kaivo ~40€ metri 160m 6400€ sisältänee 6m suojaputkiporausta. Kalliimpi jos pehmeää maata enemmän.
Vaakaputket ja läpivienti jotain 200-400€ riippuu matkasta.
Viesmman 8kw ilmeisesti. Noin 10k€?
Asennus ja tarvikkeet. 2000?

Eli lattilämmitykselle jäisi noin 8000€ uudiskohteeseen. En osaa sanoa onko tämä paljon vai vähän?

Edit. Tuosta löysinkin, että vesikiertoinen lattialämmitys olisi keskimäärin noin 80€/neliö eli 150m2 taloon 12000. Eli aikalailla tuo 26000€ voisi pitää paikkansa.
Bosch 7001i 2-8kw Lwm
1. kaivo 66m aktiivi
2. kaivo 158m aktiivi

Talo 134m2 Vesikiertoinen lattialämmitys.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 332
  • Maalämpöfoorumi
Jahas, kone on pyörinyt 10 vuotta.

Muuta vikaa ei ole ollut kuin vikaantunut vaihtoventtiili. Näyttö ja joku piirikortti vaihdettiin 2016 koska kone hukkasi kellonajan ja jäi käynnistymättä sähkökatkon jälkeen.

Molemmat kiertovesipumput löytyy hyllystä jos jompikumpi hyytyy. Toivottavasti varaaja ei ruostu puhki kun näissä vanhemmissa tää pytty on emaloitu. Uudemmissa se olikin sitten jo RST.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Hambula

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 348
  • Maalämpöfoorumi
Lisälämmitysvastuksien optimointi käyttöveden lämmityksessä. Parametri 6040:0 on tehdasarvo, jolloin vastukset ja kompressori voivat olla yhtäaikaa päällä. Vastukselle on tällöin oma hystereesi (6008:100).
Parametri 6040:1, vastus ja kompressori ei ole yhtä aikaa päällä, vaan kompressorin sammuessa esim.maksimimenoveden lämpötilaan, jatkaa vastus siitä eteenpäin suoraan tehden käyttöveden as.arvoon.
Mlp: Oilon ja Viessmann. Vilp:Viessmann, Mitsubishi.

Poissa Jykeldinho

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 1
  • Maalämpöfoorumi
Minulla ollut käytössä Vitocal 343-G vuodesta 2018.
En ole juurikaan koskenut laitteeseen sillä on toiminut hyvin asennuksen jälkeen.
Pitäisi tilata ilmeisesti huoltoamies tarkistamaan anodin tilanne vai täytyykö se tehdä itse? (https://www.youtube.com/watch?v=uDhnalHYEFw)
Miten te olette hoitaneet tarkastuksen/huollon anodin suhteen?

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 332
  • Maalämpöfoorumi
Minulla ollut käytössä Vitocal 343-G vuodesta 2018.
En ole juurikaan koskenut laitteeseen sillä on toiminut hyvin asennuksen jälkeen.
Pitäisi tilata ilmeisesti huoltoamies tarkistamaan anodin tilanne vai täytyykö se tehdä itse? (https://www.youtube.com/watch?v=uDhnalHYEFw)
Miten te olette hoitaneet tarkastuksen/huollon anodin suhteen?

Voi sitä (sähköinen anodi) itsekin mittailla mutta periaatteessa se "muuntaja" pitäisi sillä merkkivalolla indikoida että onko kaikki kunnossa vai ei.
Tuolla oli mittauksia: https://lampopumput.info/foorumi/threads/varaajat-materiaalit-korroosio-suojautuminen.27168/post-356467
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 332
  • Maalämpöfoorumi
Jahas, jonkinmoinen vikakin putkahti esille vajaan 11v taivalluksen kunniaksi. Korkeapaineanturi kertoo aivan mitä sattuu, pääasiassa näyttää liian alhaista painetta.

Joissain laitteissahan tuo on vain kytkin joka toimii ilmeisesti suojalaitteena. Tämä näyttäisi ainakin nyt kukkuvan ihan hyvin vaikka anturi näyttää liian matalia lukemia. Toki jos tulee häiriö jonka vuoksi tuon anturin pitäisi topata kone niin sitten asia onkin erikseen. Käynnissä korkeapaineen pitäisi olla jossain tuossa 18 bar kantturoilla.



Edit. forumi bugaa ja jostain syystä kuvia ei voi laittaa näkyville. Laitetaan kuitenkin edes linkit.

Graafi vitodatasta:
https://i.imgur.com/ZF0SMjq.png
Tuossa oli vertailuksi toimiva kone.
http://i.imgur.com/heAr3l6.png

Itse anturi
https://i.imgur.com/eAleFIY.png
https://www.viessmann.com/etapp/parts/en/0500/7832592?source=%2Fetapp%2Fparts%2Fen%2F0500%2F7121478%2Fspare_parts%3FsearchString%3D%26groupBy%3D%26classFilter%3D%26page%3D1%26pageSize%3D&sourceLabel=To%20result%20list

Osat varaosakatalogissa
https://i.imgur.com/CH4aruG.png
https://www.viessmann.com/etapp/parts/en/0500/7121478/spare_parts

Ko. kikkareella näyttäisi olevan useampikin valmistaja. Löytyy Deka, Alco ja Emersoni mm. Tuossa Emersonin datasheetti
https://i.imgur.com/nlPhHJ3.png
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 332
  • Maalämpöfoorumi
Vitodatasta tuli samalla putkautettua Acceptance test report pihalle. Onpahan joskus jotain dataa että miten asetukset ovat joskus olleet.

https://docdro.id/tv2Vf0y

Jotain statistiikkaa tuosta tiedostosta:
Compressor 1 : 17095.82 Hours
Compressor 1 : 28723
Elec. heating stage 1 : OFF
Elec. heating stage 1 : 0.65 Hours
Elec. heating stage 2 : OFF
Elec. heating stage 2 : 0.63 Hours

Coppelot tuo laskee ihan persiilleen. Luulen että se johtuu tuosta paineanturista jonka lukema on aivan pielessä. Anturi voi olla ollut rikki jo useamman vuoden. Aika laiskasti on tullut käytyä katsomassa konetta.
Seasonal performance factor heating : 1.7
Seasonal performance factor DHW : 1.5

Heating energy heating compressor 1 : 259058 kWh
Energy compressor 1 : 43318 kWh
Electrical energy heating compressor 1 : 147231 kWh
Electrical energy DHW compressor 1 : 27670 kWh
Heating circuit pump A1 : 51123.85 Hours
3-way valve heating/DHW1 : 2716.4 Hours
Primary source 1 (fan or primary pump) : 18058.36 Hours
Secondary pump 1 : 53137.68 Hours
Primary source 1 (fan or primary pump) : 30673
Secondary pump 1 : 2529
Compressor 1 : 28723
EEV1 compressor : 0
Relay 3-way valve heating/DHW1 : 6987
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 734
  • Maalämpöfoorumi
Jahas, jonkinmoinen vikakin putkahti esille vajaan 11v taivalluksen kunniaksi. Korkeapaineanturi kertoo aivan mitä sattuu, pääasiassa näyttää liian alhaista painetta.

Joissain laitteissahan tuo on vain kytkin joka toimii ilmeisesti suojalaitteena. Tämä näyttäisi ainakin nyt kukkuvan ihan hyvin vaikka anturi näyttää liian matalia lukemia. Toki jos tulee häiriö jonka vuoksi tuon anturin pitäisi topata kone niin sitten asia onkin erikseen. Käynnissä korkeapaineen pitäisi olla jossain tuossa 18 bar kantturoilla.



Edit. forumi bugaa ja jostain syystä kuvia ei voi laittaa näkyville. Laitetaan kuitenkin edes linkit.

Graafi vitodatasta:
https://i.imgur.com/ZF0SMjq.png
Tuossa oli vertailuksi toimiva kone.
http://i.imgur.com/heAr3l6.png

Itse anturi
https://i.imgur.com/eAleFIY.png
https://www.viessmann.com/etapp/parts/en/0500/7832592?source=%2Fetapp%2Fparts%2Fen%2F0500%2F7121478%2Fspare_parts%3FsearchString%3D%26groupBy%3D%26classFilter%3D%26page%3D1%26pageSize%3D&sourceLabel=To%20result%20list

Osat varaosakatalogissa
https://i.imgur.com/CH4aruG.png
https://www.viessmann.com/etapp/parts/en/0500/7121478/spare_parts

Ko. kikkareella näyttäisi olevan useampikin valmistaja. Löytyy Deka, Alco ja Emersoni mm. Tuossa Emersonin datasheetti
https://i.imgur.com/nlPhHJ3.png

Miten tuo paisuntaventtiilin lukema. En muista, että olisi koskaan ollut 21 % luokkaa lukema omassa koneessa. Joskus kokeilin sulkea toisen kaivon kierrosta ja silloin alkoi lämmöt tuolla pomppia kunnolla, kun kierto kylmeni tuonne -5 asteen paluuseen, missä sullakin näkyy tuossa kuvassa olevan. Epäilin, että se alkoi räkiä nesteitä läpi, kun höyrystimen teho tippui liian alas. Pystyykö sulla rakentamaan maabuusteria jolla saisi himmattua kaivoon palaavaa litkua ja ehkä kesällä elvytettyä? Mullahan oli myös pientä epäilyä paisuntaventtiilin toimivuudesta tässä välillä ja sekin voi siis johtua tuosta anturista, mutta yhtä hyvin myös huonosta kierrosta. Paisarin prosentit on kuitenkin pyörinyt 30-50 välillä. Täytyy varmaan alkaa välillä vilkuilla noita paineitakin useammin.
Olispa mullakin saatavilla tuollaista käyrästöä, niin voisi saada jotain selvääkin noista toiminnallisuuksista. Aika ” no brainer” olo tulee, kun yrittää kahdesta eri valikosta vuorotellen poimia joitain numeroarvoja, jotka välillä raketoi ylös alas.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 332
  • Maalämpöfoorumi
Miten tuo paisuntaventtiilin lukema. En muista, että olisi koskaan ollut 21 % luokkaa lukema omassa koneessa. Joskus kokeilin sulkea toisen kaivon kierrosta ja silloin alkoi lämmöt tuolla pomppia kunnolla, kun kierto kylmeni tuonne -5 asteen paluuseen, missä sullakin näkyy tuossa kuvassa olevan. Epäilin, että se alkoi räkiä nesteitä läpi, kun höyrystimen teho tippui liian alas. Pystyykö sulla rakentamaan maabuusteria jolla saisi himmattua kaivoon palaavaa litkua ja ehkä kesällä elvytettyä? Mullahan oli myös pientä epäilyä paisuntaventtiilin toimivuudesta tässä välillä ja sekin voi siis johtua tuosta anturista, mutta yhtä hyvin myös huonosta kierrosta. Paisarin prosentit on kuitenkin pyörinyt 30-50 välillä. Täytyy varmaan alkaa välillä vilkuilla noita paineitakin useammin.
Olispa mullakin saatavilla tuollaista käyrästöä, niin voisi saada jotain selvääkin noista toiminnallisuuksista. Aika ” no brainer” olo tulee, kun yrittää kahdesta eri valikosta vuorotellen poimia joitain numeroarvoja, jotka välillä raketoi ylös alas.

Koneet eivät ole vertailukelpoiset koska sisuskalut on erilaisia. Tässä koneessa paisari EX4-M21 on ja sitä käytetään 6 - 17 kW koneissa, joten luonnollisesti asento on erilainen 10 & 17 kW koneissa.

https://www.viessmann.com/etapp/parts/en/4000/7828843/usage

Venttiilin asennon trendi käyntijakson aikana on kuitenkin laskeva oletettavasti koska koneen antoteho laskee matalamman höyrystymislämmön ja korkeamman lauhtumislämmön takia.
https://i.imgur.com/PJjkJUF.png

Tästä on jo niin pitkä aika kun on tutkinut tämä koneen sielunelämää ettei enää oikein meinaa muistaa että mitä mikäkin arvo tarkoittaa. Paisarin ohjaamiseen taidetaan kuitenkin käyttää ainoastaan imupainetta ja -lämpötilaa. Muut on sitten ympärillä laskennallisina arvoina tms... mutta sinällään eivät vaikuta kylmäaineprosessiin. Toki katkaisevat toiminnan jos homma meinaa lähteä käsistä.




Optolinkillä ja vitodatalla pääsee koneeseen kiinni. Tosin softa on vähän omanlaisensa kötöstys asennella ja vaatii jonkun vanhan koneen. Ja demoversio pelaa vain 90 vrk.

Vitoconnect taitaa olla myös vähän rupinen eikä sillä näe tarkempia tietoja koneesta. En tiedä mitä sitten jos lukisi apista esim Home Assistanttiin dataa.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 332
  • Maalämpöfoorumi
Tuossa on EEV parametrit. 5093 = 30% eli siitä lähdetään paisaria kääntämään suuntaan tai toiseen....

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 332
  • Maalämpöfoorumi
Höyrystymislämpötila ja alijäähtyminen ovat myös pielessä koska perustuvat painemittauksesta johdattuihin lukuihin.

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 734
  • Maalämpöfoorumi
En äkännyt, että EEV on tosiaan sama ja flow vaihtelee. Mä kun olen yrittänyt näiden kahden valikon välillä pomppien kattella noita arvoja, niin rupesin epäilemään tämän tasoista käyrää, jonka laitoit.
Edit. Siis just ennenkuin tuli vaihdettua tuo liuospumppu. Nythän tuo valikko on seesteiseen oloinen, ilman tolkuttomia pomppuja kaasun lämmöissä. Dt näkyy olevan tuossa liuospuolella tasan 3, jota se useimmin nykyään näyttääkin, kun pumppu vaihdettiin. Ennen se pääsääntöisesti huiteli yli 4 lukemissa. Epäilen, että nykyinen pumppu on oikea valinta omaan koneeseen täällä pohjolan kaivojen olosuhteissa ja ensiasennettu on peruja sieltä keskeisen Euroopan laskelmista, jossa porataan 100 m kaivoja ja niitä lyödään rinnakkain niin monta, kuin tehot vaativat. Pikkuisen jäi kaivelemaan se 12 m versio vielä, kun tämän tehot taitaa nyt olla ihan tapissa, että olisiko vielä löytynyt lisää virtaamaa ennen törkeää tehontarpeen piikkiä. Eniveis, täytyy olla kuitenkin tyytyväinen vaihtoon.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 332
  • Maalämpöfoorumi
En äkännyt, että EEV on tosiaan sama ja flow vaihtelee. Mä kun olen yrittänyt näiden kahden valikon välillä pomppien kattella noita arvoja, niin rupesin epäilemään tämän tasoista käyrää, jonka laitoit.

Joo, oot oikeassa. Kyllähän tuo paisarin asento tuntuu seilaavan aikalailla ja hajonta on selkeästi vielä suurempaa kuin aikaisemmin. En ole aivan varman mutta voipi olla että liuospumppu ei ollut aivan täysillä tai ainakin muistelen että joskun mun jäljiltä se on jäänyt eri asentoon. Laiton nyt teipin sen säätönumikan päälle.

Täytyy kattoa vielä uusi käyntijakso päivällä kun en muista missä asennossa se liuospumpun nappi on ollut. Epäilen että se ei ole ollut täysillä.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 734
  • Maalämpöfoorumi
Mulla oli Stratos pumpussa kierrettynä myötäpäivään täysille. Eli olikohan se nyt sitten virtaama maksimiin. Eikös tuo sitten tuota saman tuloksen, jos kääntää täysille vastapäivään ja paine maksimiin. Stratos oli muutenkin turhan hieno vehje, kun pulssiohjausta ei käytetä koneelta ohjaamaan kiertoa, niin otin Yonoksen Maxon tilalle, josta ulkoinen ohjaus puuttuu. Omalla kohdalla oli intressinsä saada maksimi virtaus kaivoihin. Olkoonkin sitten, että kylmää alkaa ehkä helpommin näkyä, kun tuo kaivo on lämpösumma keräin. Tuohon 0-asteeseen se on pysähtynyt.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 332
  • Maalämpöfoorumi
Mulla oli Stratos pumpussa kierrettynä myötäpäivään täysille. Eli olikohan se nyt sitten virtaama maksimiin. Eikös tuo sitten tuota saman tuloksen, jos kääntää täysille vastapäivään ja paine maksimiin. Stratos oli muutenkin turhan hieno vehje, kun pulssiohjausta ei käytetä koneelta ohjaamaan kiertoa, niin otin Yonoksen Maxon tilalle, josta ulkoinen ohjaus puuttuu. Omalla kohdalla oli intressinsä saada maksimi virtaus kaivoihin. Olkoonkin sitten, että kylmää alkaa ehkä helpommin näkyä, kun tuo kaivo on lämpösumma keräin. Tuohon 0-asteeseen se on pysähtynyt.

Riippuu virtaamasta. Jos virtaama on pieni niin pumppu tuottaa suuremman nostokorkeuden vakiopaineasetuksella.

http://solary.powiatsuski.pl/download/katalog%20produkt%C3%B3w%20WILO.pdf
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 332
  • Maalämpöfoorumi
Jahas, tuli tuupattua uusi trendi. Näyttäisi kyllä siltä että paisarin saatö ei ole enää sellainen mitä se on joskus ollut vaan vaeltaa selvästi enemmän. En tiedä voiko tuo paineanturi vaikuttaa asiaan  vai onko jotain muuta tapahtunut? Tässä on kuitenkin ensiöpumppu täysillä ja dT on vajaa 4 K.

https://i.imgur.com/kEZylKO.png

Jotankuinkin vuosi sitten tuo anturi on alkanut häiriköimään. Tuosta näkee että viikolla 48 "coppi" on ollut yli 4 ja viikolla 49 alle 2. Kone siis näyttää laskevan hyötysuhdetta höyrystymis- ja lauhtumispaineiden perusteella.
https://i.imgur.com/Lg3bYXL.png

Liitteenä CSV mitä tuo sylkee.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 332
  • Maalämpöfoorumi
Tuossa vastuksien testaus sessiossa tapahtui jotain muutakin. Kun olin käyttänyt koneesta kannen auki, painanut vastuksien kuittausnappia ja sulkenut kannen. Todennut että vastuksien käsiajoa ei ole edelleenkään valikoissa niin pistin kompuran takaisin käyttöön. Siinä tapahtui vaan jotain kummaa. Käyntijakso jäi syystä tai toisesta nysäksi ja en ole varma oliko koko kone aivan sekaisin. Käyntijakson pituus oli kuitenkin alle 5 minuuttia. Tätä tapahtui kaksi kertaa lämmitykseen ja kerran käyttöveteen. Tällöin avasin koneikon uudestaan ja irroittelin ja pistin kaikki liittimet takaisin paikoilleen. Tämä jälkeen kone on toiminut "normaalisti". Olin niin hämillään tuolloin että en tajunnut katsoa logeja että miksi kone oli sammunut ja olisiko siellä ollut jotain vihjettä asiaan. Alkoi nousemaan jo pieni hiki otsalle että vastukset eikä kompura kumpikaan toimi.... Onneksi vastuksien toimimattumuuden selitti tuo väärin asetettu parametri.

Tästä ei vaan olisi heti tajunnut että tämä estää vastuksienkin toiminnan tuon parametrin kuvauksen perusteella. Jossain englannnin kielisessä manuaalissa olikin mainittu myös erikseen mlp:sta jotain...
https://i.imgur.com/J46JnNM.png

Lueskelin tuossa aikani kuluksi gynthereiden juttuja noista eev-säätimistä. Siellä joku tokaisi että kone on sammuillut itsekseen ja korjauksena oli vaihtaa eev-säätimessä olevat elkot.
https://i.imgur.com/vmrgHvY.png
https://i.imgur.com/ez41ypf.png

Elkojen tyypit näyttävät olevan 50V 100uF ja 1000uF. Taidan hommata myös varalle tuollaiset. Ei ole kovin iso juttu vaihtaa noita jos sattuu tulemaan joskus ongelmia. Tai sitten vaihdan varuiksi. Tuo nahkahousu oli ostanut panasonicin elkot, löytysköhän jostain sopivasti sellaisia....

Keskustelu: https://www.viessmann-community.com/t5/Waermepumpe-Hybridsysteme/EEV-Regler-defekt-welche-Teile-tauschen/td-p/229449
Vikakuvaus: The compressor runs normally and goes off sporadically and then gets "stuck", i.e. it runs, stops, runs, stops... the contactor then constantly opens and closes. The compressor symbol always remains on. An error message is not displayed and none is stored in memory. The intervals between switching off and on vary. Sometimes the compressor does not run at all even though the symbol is displayed.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 332
  • Maalämpöfoorumi
Tuli tuossa otettua pidempi pätkä käyntijaksoista talteen.

https://i.imgur.com/FtK2c7o.png

ja käyttövedestä
https://i.imgur.com/H1m76eR.png

Ja vertailuksi vanha jakso käyttövedestä.
http://i.imgur.com/rxNJ6KG.png

Voipi olla ettei tuossa paisuntaventtiilin toiminnassa olekaan kuitenkaan mitään eroa. Omaan silmään näyttää kun paisarin pid säädin olisi vähän turhan innokas. Logista ei tainnut saada suoraan tulistuksen määrää ulos. Taidan tutkia vielä saako sitä vai ei ja jos ei niin teen excel taulukon joka laskee tulistuksen määrän datan perusteella. Mua kiinnostaa että oskilloiko tulistus. Ihan näin mututuntumalla jos proportionaalisen säätimen pid komponenttia laskettaisiin niin saattaa olla että oskillointi vähenisi.

Mutta täytyy katsoa sitä myöhemmin. Alkuun täytyy saada selville oskilloiko tulistus.

Tsekkasin huvikseen Carelin EEV-säätimen ohjeen. Näemmä sieltä löytyy aivan vastaavat parametrit kuin tuosta koneesta sekä vähän vinkkiä muutenkin säätämiseen.
https://i.imgur.com/760V40l.png
https://i.imgur.com/ISetDwT.png

Ja vilkaisin muutaman vastaavalla säätimellä olevan koneen PID säätimen propotionaali säätöä käyttöönottoraportista ja se oli sama 80 vaikka koneen teho oli pienempi. Kuinkahan tarkasti nuo lienee säädetty alkujaan....

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Hambula

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 348
  • Maalämpöfoorumi
Höyrystymislämpötila ja alijäähtyminen ovat myös pielessä koska perustuvat painemittauksesta johdattuihin lukuihin.


Käytitkö irti painelähettimien liitokset? Ne voit kokeilla myös ristiin, onko liittimessä vai lähettimessä vika. Mikäli painelähetin rikki, saan 1/4" neulaventtiiliin liitettyä helposti uuden.
Mlp: Oilon ja Viessmann. Vilp:Viessmann, Mitsubishi.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 332
  • Maalämpöfoorumi
Käytitkö irti painelähettimien liitokset? Ne voit kokeilla myös ristiin, onko liittimessä vai lähettimessä vika. Mikäli painelähetin rikki, saan 1/4" neulaventtiiliin liitettyä helposti uuden.

Kiitos, ei käynytkään mielessä että piuhat voisi käyttää ristissä kun anturit ovat eri tyyppiset. Tosiaan mA määrä on molemmille antureille sama niin johdotkin voi käyttää ristissä. Tein tuollaisen taulukon mistä pystyy katsomaan että mitä ruudussa pitäisi näkyä kun johdot kääntää ristiin. Tekstin kohdalta lähtee siis eteenpäin nuolien suuntaan niin se näyttää mikä "virheellinen" lukema ruudulla pitäisi olla.


Ei tullut otettua kuin korkeapaineanturin liitin molemmista päistä irti ja laitettua takaisin. Täytyykin koittaa laittaa huonelämpötila alhaalle, koneesta sähköt pois ja sitten johdot ristiin ja kurkkia mitä tuo näyttää.

Kysytään sellainen tyhmä kysymys että tasaantuuko korkea tai matapaine koskaan vai onko niissä aina ero keskenään? Myös silloin kun kone on ollut käyttämättä vaikka useamman kuukauden? Nythän paisari taitaa napsahtaa kiinni ja kompuran päässä lienee takaisku joka pitää paineet eri puolilla? Tai ainakin tuollaisen bongasin tuollaisesta romusta joskus.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6855.msg89466#msg89466

Kun tuo kone (& käyttäjä) sekoili tuossa viime perjantaina niin tuollaiset häiriöt oli jäänyt muistiin. Muuta en tajunnut silloin katsoa kun oli vähän muuta mielessä kuin päivystää mlp vieressä. Mistä sitä tiedä vaikka toisiopumppu olisi ollut jumissa mutta en huomannut sitä.  >:(
https://i.imgur.com/QNiSpr3.png

Huomasin että tuon hyörystymispaineen anturin lisäksi siellä on suojakytkin joka taitaa toimia 42 barissa. Onko tuo toiminut silloin? Olettaisin että jos höyrystymispaineanturi toimisi oikein niin tuolle mekaaniselle kytkimelle ei mentäisi koskaan?
https://i.imgur.com/wUdoXxW.png
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 332
  • Maalämpöfoorumi
Onko @hambula sinulla mielipidettä tuosta tulistuksesta? Onko tuo muista poikkeava vai näyttää ihan normaalille? Toki harvoin näitä kukaan taitaa tuijottaa pidempään että kuinka ne sitten pitkässä juoksussa toimivat.

Sainkin tuohon höyrystymislämpötilan ja imukaasun lämpötilan näkyviin. Sinisen ja punaisen viivan väli pitäisi olla 3 astetta. Nyt se näyttää vaihtelevan lähes 0,5 asteen ja ehkä 4,x välillä. Tulistusta kasvattamalla marginaalia tulisi enemmän mutta toisaalta tekisi mieli kokeilla säätää paisaria muuten. Onko näitä muuten joutunut pitelemään?


Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 734
  • Maalämpöfoorumi
Seurasin tuota paisuntaventtiiliä ainakin 10 min ja omasta mielestä toiminta erittäin tasaista. Mitkään arvot ei juurikaan nyt pompi enää järjettömästi. TS,Tc vaihteluväli on luokkaa 0,5- 2,3 ja prosentit paisarille välillä 33-40 %. Aikaisemmin nämä jumppasi siten, että kysyinkin täällä, että mitä mieltä ollaan siitä jumpasta, ja että onko paisarin puolella vikaa ohjauksessa tai mekaniikassa. Lämminvesijakso siis näin ja hyvin rauhallista menoa oli omasta mielestä.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 734
  • Maalämpöfoorumi
Ja samaa lämmityksen vedolla. TS,Tc pysyy hämmästyttävän hyvin välillä 0- 1,0 astetta venttiilin pyöriessä 40% ympärillä. Tämäntyyppisiä räkäisyjä tulee välillä, kun alkaa kierto kylmetä. Eli alkaa hakea uudestaan asentoa. Jotenkin tuo imukaasu värisee, mutta kohtuu rajoissa. Aikaisemmin saattoi lävähtää melkoisella pomppimisella -8 ja +5 väliä, josta omat kyselyt johtui.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 734
  • Maalämpöfoorumi
Tuli tuossa otettua pidempi pätkä käyntijaksoista talteen.

https://i.imgur.com/FtK2c7o.png

ja käyttövedestä
https://i.imgur.com/H1m76eR.png

Ja vertailuksi vanha jakso käyttövedestä.
http://i.imgur.com/rxNJ6KG.png

Voipi olla ettei tuossa paisuntaventtiilin toiminnassa olekaan kuitenkaan mitään eroa. Omaan silmään näyttää kun paisarin pid säädin olisi vähän turhan innokas. Logista ei tainnut saada suoraan tulistuksen määrää ulos. Taidan tutkia vielä saako sitä vai ei ja jos ei niin teen excel taulukon joka laskee tulistuksen määrän datan perusteella. Mua kiinnostaa että oskilloiko tulistus. Ihan näin mututuntumalla jos proportionaalisen säätimen pid komponenttia laskettaisiin niin saattaa olla että oskillointi vähenisi.

Mutta täytyy katsoa sitä myöhemmin. Alkuun täytyy saada selville oskilloiko tulistus.

Tsekkasin huvikseen Carelin EEV-säätimen ohjeen. Näemmä sieltä löytyy aivan vastaavat parametrit kuin tuosta koneesta sekä vähän vinkkiä muutenkin säätämiseen.
https://i.imgur.com/760V40l.png
https://i.imgur.com/ISetDwT.png

Ja vilkaisin muutaman vastaavalla säätimellä olevan koneen PID säätimen propotionaali säätöä käyttöönottoraportista ja se oli sama 80 vaikka koneen teho oli pienempi. Kuinkahan tarkasti nuo lienee säädetty alkujaan....

Paljonko on tuo Dt tuolla lämmityskierrossa? Näyttää melkein 10 asteelta.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 332
  • Maalämpöfoorumi
Paljonko on tuo Dt tuolla lämmityskierrossa? Näyttää melkein 10 asteelta.

Näyttää olevan 9 astetta. Katsoin jostain vanhoja valokuvia niin joskus 2014 se on ollut 7 astetta. Siitä kohonnut hiljokseen 8 asteeseen ja nyt sitten näyttää olevan tuon 9 astetta. Mahtaakohan lauhdutin sotkeentua pikkuhiljaa? Mikä muukaan sitä lämpötilaeroa kasvattaisi? ::) Varaajan kierukka ruostuu ja sotkee lauhduduttimen? Kävin kesällä tässä yhden tutun luona ja siinä koneessa (242-g) myös lämpötilaero oli korkea. Täytyy katsoa onko kuva jossain tallessa vielä. edit. siellä se oli komeat 12 astetta....  ::)
https://i.imgur.com/KPpGKlY.png

Naputin huvikseen taulukon tulistuksesta. Keskimäärin ollut nyt 2,4 astetta yhdellä käyntijaksolla. Vanhoja kuvia selaamalla huomaa että tulistus on ollut tuollainen levoton aina.
https://i.imgur.com/hbQhjVk.png

Täällä olen jo kiinnittänyt huomiota siihen että se seilaa. Toki näyttäisi että ajansaatossa se ei ole ainakaan vähentynyt.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7267.msg96502#msg96502
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Mixa

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Hei
vähän taustatietoa: minulla on tämä pumppu pyörinyt nyt vajaa vuoden uudessa omakotitalossa(eka käynnistys 5.1.23). Lyötiin raksa ajaksi se jo toimintaan ja muutettiin vajaa 2kk sitten vasta jolloin alkoi mennä käyttövettä.
Nyt muuton jälkeen ja muun sekaamisen jälkeen vähän ehtinyt katsoa pumppua. Pari kysymystä heti alkuun: onko paljon jos n.pari viikkoa sitten sain kompressorin käyttötunnit 3694h ja käynnistykset 1325. Miltä kuulostaa? Itselle nämä ei sano paljonkaan mitään. Kyseessä omakotitalo 135huoneisto-m2 (154kerros-m2). Kaivo 160m pitkä ja autotalli on tarkoitus lämmittää vielä tällä lämmöllä, mutta nyt se on vasta rakenteilla. Kanaali on vedetty autotalliin kyllä.
Ja onko normaalia, että eilen käytiin 3hlö suihkussa eikä mitenkään kovin pitkään, ehkä 3-5min per hlö ja kun tulin viimeisenä suihkusta niin kone piti meteliä. Menin katsomaan niin jos ymmärsin näytöstä oikein niin se lämmitti vettä sähkövastuksella. Eikö tuossa riitä muka vesimäärä ilman sähköä näinkään lyhyeksi ajaksi vai pitäisikö jotakin säätää?

Ja sitten vielä, onko kukaan keksinyt mistä saisi vähän selkeämmät ohjeet kuin ne huonosti käännetyt jotka tuli koneen mukana.

Kiitos ja palataan! Vasta alussa ollaan ja koneen säätäminen kyllä kiinnostaa

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 734
  • Maalämpöfoorumi
Näyttää olevan 9 astetta. Katsoin jostain vanhoja valokuvia niin joskus 2014 se on ollut 7 astetta. Siitä kohonnut hiljokseen 8 asteeseen ja nyt sitten näyttää olevan tuon 9 astetta. Mahtaakohan lauhdutin sotkeentua pikkuhiljaa? Mikä muukaan sitä lämpötilaeroa kasvattaisi? ::) Varaajan kierukka ruostuu ja sotkee lauhduduttimen? Kävin kesällä tässä yhden tutun luona ja siinä koneessa (242-g) myös lämpötilaero oli korkea. Täytyy katsoa onko kuva jossain tallessa vielä. edit. siellä se oli komeat 12 astetta....  ::)
https://i.imgur.com/KPpGKlY.png

Naputin huvikseen taulukon tulistuksesta. Keskimäärin ollut nyt 2,4 astetta yhdellä käyntijaksolla. Vanhoja kuvia selaamalla huomaa että tulistus on ollut tuollainen levoton aina.
https://i.imgur.com/hbQhjVk.png

Täällä olen jo kiinnittänyt huomiota siihen että se seilaa. Toki näyttäisi että ajansaatossa se ei ole ainakaan vähentynyt.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7267.msg96502#msg96502

Laitetaan taas sellainen oma epäily, kun tämä on vain tuolta valikosta numeroarvojen tiirailu. Mulla lähtee lämmitysjakso päälle siten, että molempien shunttien kiertomoottorit on mukana tuon MLP n kiertopumpun lisäksi. Dt:tä ei ole tullut katottua, mutta alkuunsa on kaikki toiminta varsin rauhallista . Pidempää käyntiä niin shuntit menee kiinni ja alkaa ainakin prosentit paisarilla heitellä enemmän ja olikohan tuon imukaasunkin heittely vähän samaa epäilyä. Toision pumpun kunto on alkanut epäilyttää koneessa, että voiko ne jotenkin löystyä teholtaan, vai meneekö sen kanssa niin, että se on ”naps”. Joko toimii lineaarisesti, tai kaatuu kokonaan kerrasta. Pitäisi varmaa kattoa tuota pelkkää Dt lukemaa jonkun aikaa erikseen, että miten nuo shuntti moottorit sitten vaikuttaa. Liuospumpun vaihto oli kuitenkin oikea operaatio ja alkoi nuo lämmityspuolen pumput mietityttää seuraavaksi.  Ja kun lämmityksessä on vanhahko 500 L varaaja, niin siellä makaa varmaan mutavarastoa toimintavalmiina odottamassa.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 734
  • Maalämpöfoorumi
Meneekö se nyt niin, että suuri Dt toisiolla kielii joko huonosta kierrosta, tai erittäin hyvästä lämmönlevitys järjestelmästä, joka kykenisi ottamaan enemmän lämpöä, kuin on tarjolla. Ja jos on tiedossa esim huonot patterit, niin kiertoa vain lisää ja Dt alas. Jos taas tolkuttoman tehokas lämmönlevitys, niin yhtälailla lämpöä alas ja kiertoa lisää.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 332
  • Maalämpöfoorumi
Laitetaan taas sellainen oma epäily, kun tämä on vain tuolta valikosta numeroarvojen tiirailu. Mulla lähtee lämmitysjakso päälle siten, että molempien shunttien kiertomoottorit on mukana tuon MLP n kiertopumpun lisäksi. Dt:tä ei ole tullut katottua, mutta alkuunsa on kaikki toiminta varsin rauhallista . Pidempää käyntiä niin shuntit menee kiinni ja alkaa ainakin prosentit paisarilla heitellä enemmän ja olikohan tuon imukaasunkin heittely vähän samaa epäilyä. Toision pumpun kunto on alkanut epäilyttää koneessa, että voiko ne jotenkin löystyä teholtaan, vai meneekö sen kanssa niin, että se on ”naps”. Joko toimii lineaarisesti, tai kaatuu kokonaan kerrasta. Pitäisi varmaa kattoa tuota pelkkää Dt lukemaa jonkun aikaa erikseen, että miten nuo shuntti moottorit sitten vaikuttaa. Liuospumpun vaihto oli kuitenkin oikea operaatio ja alkoi nuo lämmityspuolen pumput mietityttää seuraavaksi.  Ja kun lämmityksessä on vanhahko 500 L varaaja, niin siellä makaa varmaan mutavarastoa toimintavalmiina odottamassa.

Mulla on molemmat pumput hyllyssä odottamassa sitä päivää kun liike lakkaa. Tai itseasiassa tehokkaampi liuospumppu piti asennella joskus aika päiviä sitten mutta mielenkiinto loppui kun vanha pumppu oli 120mm ja uusi 180mm. Eron tietysti huomasin tuolloin vasta kun vanha oli irti koneesta. Hommasin kuitenkin oikeinlaisenkin pumpun varuksi ja tuolloin piti laittaa vanha takaisin koneeseen. Eipähän tarvi alkaa metsästämään pumppua mistään jos tarve ilmenee.

Itse epäilen että pumput ei hiivu pikkuhiljaa hivuttamalla vaan alkavat ääntämään, vuotamaan tai pysähtyvät sitten kerrasta.

Mulla on sellainen muistikuva että kun vaihdoin vaihtoventtiilin joskus aikoinaan ja ilmasin tuota härpäkettä niin läpinäkyvästä ilmausputkesta olisi tullut teräsmiehen pieru eli jotain ruskeaa moskaa meni putkessa pihalle. Ajattelin vain että mitähän shita tuossa meni mutta tuo tuli ja meni niin nopeasti en oikein tiedä mitä siinä tapahtui. Tällöin ajattelin että jostain koneen sisältä irtosi jotain sakkaa. Joko varaajan kierukasta (taitaa olla mustaa) tai joustoputkien sisäpinnasta(en tiedä kerääkö näiden koneiden putket pskaa sisäpintaansa).
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 332
  • Maalämpöfoorumi
Meneekö se nyt niin, että suuri Dt toisiolla kielii joko huonosta kierrosta, tai erittäin hyvästä lämmönlevitys järjestelmästä, joka kykenisi ottamaan enemmän lämpöä, kuin on tarjolla. Ja jos on tiedossa esim huonot patterit, niin kiertoa vain lisää ja Dt alas. Jos taas tolkuttoman tehokas lämmönlevitys, niin yhtälailla lämpöä alas ja kiertoa lisää.

Siitähän se kielii että virtaus lauhduttimella on koneen tehoon nähden on kehno. Toisaalta joku voi saada ison varaajan ja hiukan maltillisemman kierron kanssa varaajan kerrostumat pysymään aloillaan ja imuteltua koneen pohjalta kylmät sisälle ja lämpöiset päälle. Suurella kierrolla varaaja voi olla sekaisin. -> kokoneisuuten pieni kierto parempi. Mutta tämä sitten oma juttunsa.

Mulla lämpö menee kuitenkin suoraan 1,1 km lattialämmitysputkia. Siinä tulee virtausvastus vastaan joka estää virtaaman kasvattamisen tietyn pisteen jälkeen. Toki jotain on muttunut tässä vuosien saatossa ja en usko että se on kiinni lattialämmitysputkista vaan lauhduttimesta jos joku ahdistaa. Täytyy katsoa vielä tuo kuva-arkisto läpi että mitä siellä on. Vähän huonosti on tullut otettua kuvia matkan varrelta. Jos niitä olisi paljon tai säännöllisesti niin tietäisi kuinka tuo on milloinkin pelannut.  ::)

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 734
  • Maalämpöfoorumi
Siitähän se kielii että virtaus lauhduttimella on koneen tehoon nähden on kehno. Toisaalta joku voi saada ison varaajan ja hiukan maltillisemman kierron kanssa varaajan kerrostumat pysymään aloillaan ja imuteltua koneen pohjalta kylmät sisälle ja lämpöiset päälle. Suurella kierrolla varaaja voi olla sekaisin. -> kokoneisuuten pieni kierto parempi. Mutta tämä sitten oma juttunsa.

Mulla lämpö menee kuitenkin suoraan 1,1 km lattialämmitysputkia. Siinä tulee virtausvastus vastaan joka estää virtaaman kasvattamisen tietyn pisteen jälkeen. Toki jotain on muttunut tässä vuosien saatossa ja en usko että se on kiinni lattialämmitysputkista vaan lauhduttimesta jos joku ahdistaa. Täytyy katsoa vielä tuo kuva-arkisto läpi että mitä siellä on. Vähän huonosti on tullut otettua kuvia matkan varrelta. Jos niitä olisi paljon tai säännöllisesti niin tietäisi kuinka tuo on milloinkin pelannut.  ::)

Eipä tullut tosiaan ajateltuakaan, että omalla kohdalla on tuo kierto vähän toisin. MLPn kiertopumppua ei käytetä muuhun kuin lataukseen meillä. Nuo 3 erillistä kiertopumppua hoitaa kierron ja alkaa sekoittaa varaajaa vasta kun shuntit alkaa aueta. Parasta olisi kun siellä olisi jakson lopussa täys melske aina päällä kierrossa ja varaaja tasalämpöinen pohjaan asti. Tämän jälkeen kestää tovin kun shuntit alkaa ottamaan lisää lämpöä kiertoonsa.
Eli ne shunttipiirit on kytketty näin. Ylös menevät putket menee yläkerran jakotukeille ja alasmenevät on kytketty varaajan yläyhteeseen ja varaajan alayhteeseen meneviin putkiin. Eli varaaja ittessään on puhtaasti läpivirtaava. Toinen shuntti on kytketty samaan linjaan alakautta. Eli mitään monitie liitoksia ei kytkennästä ole. Kun shuntit sulkeutuu virtaus jatkuu pelkästään varaajaan ja shuntin sisällä pyörii suojettu litkukierto, joka alkaa ryystämään lisää lämpöä tarvittaessa kiertoon, kunnes se on kokonaan auki. Termostaattiventtiili siis ylä-ja alakertaan ja talo pyörii kahdella patterilla. Tuosta kuvasta vasemmalla on varaaja 2 m päässä ja takana seinällä oikealle mennessä ja 5 m putkien päässä on MLP, jonka vieressä käyttövesi 1 m vedolla. Esilämmitys ei haittaa vaikka on pidempi veto ja kuumavesiputket saatiin lyhkäsemmiksi, ettei ne lämmitä liikaa. Vähillä eristyksillä pysyy huone normaalilämmöissä.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 164
  • L-Ässä V-7
Lainaus
Mulla lämpö menee kuitenkin suoraan 1,1 km lattialämmitysputkia. Siinä tulee virtausvastus vastaan joka estää virtaaman kasvattamisen tietyn pisteen jälkeen. Toki jotain on muttunut tässä vuosien saatossa ja en usko että se on kiinni lattialämmitysputkista vaan lauhduttimesta jos joku ahdistaa. Täytyy katsoa vielä tuo kuva-arkisto läpi että mitä siellä on. Vähän huonosti on tullut otettua kuvia matkan varrelta. Jos niitä olisi paljon tai säännöllisesti niin tietäisi kuinka tuo on milloinkin pelannut.  ::)
Onko systeemissä punosvahvisteisia taipuisia letkuja?
Niissähän on ollut tukkeutumisongelmia.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 332
  • Maalämpöfoorumi
Anturit olikin helppo heittää kokeeksi toisinpäin. Muutama nippuside piti vain aukasta että johdot riitti.


Painelukemista ja tuosta excel taulukosta pystyy päättelemään että korkeapainepuolen anturi on kaput ja anturi kertoo liian pientä lukemaa.



(näemmä pienet kuvat liitteenä toimivat)

edit. laitoin anturin ja sen tiivisteen tilaukseen Saksasta
https://www.loebbeshop.de/viessmann/ersatzteil/drucksensor-hd-pt4-50m-7832592/
https://www.loebbeshop.de/viessmann/ersatzteil/dichtung-1/4-kd-4-konisch-7828858/
« Viimeksi muokattu: 03.12.23 - klo:18:26 kirjoittanut fraatti »
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 332
  • Maalämpöfoorumi
Tuli kokeiltua tulistuksen säätöä vakio 3 K:sta 5 K. Neljän kelvinin tulistus näytti tasaisemmalta. 5 Kelvinillä noita alaspäin tulevia piikkejä tuli selkeästi enemmän jostain syystä. Jätin sen nyt toistaiseksi 4K jotta voi seurata jatkuuko toiminta samanlaisena.


Tämä kuva oli käyntijakson aivan lopusta.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 332
  • Maalämpöfoorumi
Kokeilin säätää eev-säätimen tulistuksen pid-säädön oletettua proportionaali osaa jos sillä olisi vaikutusta tulistukseen. 5290 Prop. superheating controller siis.

Tälläistä käppyrää sieltä tuli. Täytyy vielä koittaa vetää puolenpäivän ajot kummallakin asetuksella, sekä 50 että 80(vakio) ja katsoa että miltä ne näyttävät toisiinsa nähden. Kaikissa käyntijaksoissa on tosiinsa nähden eroa keskenään. Samoin data ei tule pumpusta reaaliaikaisesti vaan viiveellä. Kippurassa on käyttövesijakso lopussa.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 332
  • Maalämpöfoorumi
Kokeilin ajaa vielä pidempiä pätkiä suuremmalla ja pienemmällä proportionaalisäädöllä. Tämä ei taida kyllä tuoda mitään muutosta toimintaan.  ::)

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Mixa

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Heräsi kysymys miksi otsikossa on "ON-OFF-kone"? Eikö tämä Viessman Vitocal 333g BWT ole Invertterikone? vai onko tätä sekä on-off, että invertterinä?

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 734
  • Maalämpöfoorumi
11 v sitten ei tainnut olla inverttereitä vielä edes tarjolla. Vai olikohan jo IVT X15 ilmestynyt. Ei kyllä enää pysty muistamaan.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.