Laitetaas tällänen esimerkki:
Täystehomasiina:
Antoteho: 10,05kW
2,52kW + 0,3kW
COP 3,564
Osatehomasiina:
9,3kW
1,97kW + 0,3kW
COP 4,097
Arvot on taas Select seiskasta paitsi tuo 0,3kW, joka on arvio kiertovesipumppujen sähkönkulutuksesta. Todellisuudessa se taitaa täysteholla olla suurempi kuin osateholla (järeämpi keruupiirin pumppu), mutta olkoon nyt noin. Ero lämpökertoimeen tulee siitä, että täysteho toimii korkeammalla painetasolla kun se tekee kuumempaa vettä (tässä esimerkissä koitan siis demota toimintaa huippupakkasilla). Täystehon höyrystymispaine on myös matalampi jos kerran lähdettiin siitä oletuksesta, että kaivoissa on syvyyseroa vain se 3% (ts. ei vaikuta kaivon toimintaan lämmönvaihdinmielessä).
Jos lähdetään siitä, että pakkasta on ulkona sen verran, että täysteho käy 100% ajasta, samoin kuin osateho ja osatehon lämpövaje tuotetaan vastuksilla:
Täysteho:
241,2kWh (67,68kWh)
Osateho:
223,2kWh + 18kWh (72,48kWh)
Suluissa on sähköverkosta otettu energiamäärä. Osateho häviää, mutta onko tuo 4,8kWh päivässä huippupakkasten aikaan sitten paha hinta siitä, että käytännössä halki koko vuoden päästään nauttimaan korkeammasta lämpökertoimesta ja onhan se hankintahintakin pienempi. Lähinnä ihmettelen miten osatehon eduksi nähdään ainoastaan se pienempi hankintahinta kun todellinen syy hommata osateho on se parempi lämpökerroin. Ihan samasta syystä invertteripumppuja kehitellään.
... ja heitetääs vielä samaan myllyyn, että mullahan on antotehon suhteen reilusti ylimitoitettu järjestelmä, jota nyt meinaan paikata reilun kokoisella puskurivaraajalla, jotta saisin lämpökerrointa paremmaksi. Osatehomitoituksessa nään lähinnä ongelmana varsinkin uusien talojen tapauksessa riittämättömän antotehon käyttöveden tekoa ajatellen. Eli koska antoteho on niin pieni niin käyttövettä ei saa puuhattua yhtä hyvin "lennosta" kuin täystehopumpulla. Tähän sitten auttaa iso varaaja, mitä osatehoissa ei useinkaan ole. Itse laitoin tarvetta järeämmän pumpun, jotta saisin nopean käyttöveden teon, mutta kyllä tuo vuotuisen tarpeen mukaan mitoitettu keruu on sitten polvillaan tietyissä tilanteissa, kuten sam68 tuossa kirjoitteli.
Tuosta autoesimerkistä tuli mieleen, että kovasti noita pakuja näkyy kuitenkin olevan liikenteessä eikä niilläkään saa ajaa yli satasta.
... ja max. satastahan kaikki pakukuskit toki ajaa...
Niin ja tuohon kaivon pitkän ajan viilenemiseen sen verran, että musta kaivoon tulisi ladata vuositasolla mielellään saman verran energiaa kun sieltä on otettu. Ei sitten kyllä varmasti viilene. Mulla mennään aika lähelle tätä ja aurinkopaneeleilla päästäisiin jo plussan puolelle, mutta saas nähä millä aikataululla niitä jaksaa värkätä.
Itse väitän, että oikein mitoitetulla osateholla vuotuinen sähkönkulutus on tuon paremman lämpökertoimen ansiosta pienempi kuin täysteholla. Toisaalta myönnän kyllä, että tuollainen mitoituksella pelaaminen on ns. "urheilua", kuten tuossa yllä kirjoitettiinkin. Nostan hattua menestyksekkäillle osatehomitoittajille. Siinä mitataan todellinen ammattitaito jos saa osatehomitoituksen oikein osumaan.
