Nibe F1245 suurin teho deltalla 10?

[rayb]

Kun vielä helmikuun kovat pakkaset on edessäpäin päätin testata millä lauhduttimen virtauksella saadaan paras lämpöteho ,kun Nibe 1245 10 kw valmistaa 50 C lämmitysvettä.

Samalla  selviäisi  myöskin delta lauduttimen nimellisvirtauksen kohdalla , joka manuaalin mukaan on 0.22 l/s= 792 l/h.
Lauhduttimen nimellisvirtausarvoa olen ymmärtänyt tarkoittavan virtausta jolle lauhdutin on suunniteltu ja jossa sen pitäisi antaa parhaimman tehon.

Minun järjestelmässä mpl. syöttää UKV-tankkia yläliittimeen ja toisesta yläliittimestä Grundfoss Alfa 2 ulkoinen pumppu syöttää radiaattoripiiriä ,14 W teholla.

Radiaattoripaluu maalämpöpumppuun. Radiaattoripaluuputkesta on T-haaralla putki UKV-100 tankin pohjaliittimeen, eli 3-putkiliitäntä tankkiin.

Virtausmittari Sensus Resida on asennettu paluuputkeen juuri ennen maalämpöpumppua.

Testin aikana ulkolämpötila oli noin -8,-9 C.
Lämmityksen laskettu pyynti vaihteli 45-46 C testin aikana.
Ulkoisen pumpun nopeusasetus : Kiinteä kierrosluku II
Kaivolta tulevan viinan lämpötila +0,8C - +0,9C ,kun mlp saavutti testauslämpötilan 50 C aivan lämpösyklin loppuvaiheissa.

Niben lämpöjohtopumpun asetuksella n.28% saavutettiin nimellisvirtaus 792 l/h tässä järjestelmässä.

Tässä testitulokset menojohdon lämpötilassa 50 C astetta

Lämpöjohtopumppu   Kaivosta   Menojohdon virtaus   Delta (Bt2-Bt3)         Lämpöteho

         25 %               0.9 C            753 l/h                       9.1 C                 7.96 Kw
         30 %               0.8 C            812 l/h                       8.4 C                 7.93 Kw
         35 %               0.9 C            879 l/h                       7.7 C                 7.87 Kw
         40 %               0.8 C            950 l/h                       7.1 C                 7.84 Kw
         45 %               0.8 C           1012 l/h                      6.6 C                 7.76 Kw
         50 %               0.8 C           1066 l/h                      6.2 C                 7.68 Kw
         55 %               0.8 C           1134 l/h                      5.8 C                 7.64 Kw 

Tässä testissä lämpöteho laski mitä suurempi lauhdutinvirtaus oli.

Kun myös lauhtumispaine on alempi suuremmalla deltalla myös kompressorivirta on pienempi
pienemmällä virtauksella tässä testissä ,sitä en vaan pysty mittaamaan.

Virtauksella 25 % oli delta lämpösyklin alussa 10 kun valmistettiin viileämpää  vettä ja mlp. teho oli silloin 8.75 Kw .
Mittarivirheet tietysti vaikuttaa tässä testissä antotehon arvoon , mutta ei tehon laskevaan trendiin.

Muita huomioita testin aikana:
- Asetuksella 35% virtaus väliputkessa (paluuputki-UKV-tankki) oli 0 l/h eli tankin lataantuminen oli heikko ja mpl. käyntiaika oli  n. 5-10 min lyhyempi .
- Asetuksella 25-30 % virtaus väliputkessa oli alhaalta ylöspäin ,eli tankki laataantui radiaattoreilta palaavalla vedellä.
- Asetuksilla 40-55 % virtaus väliputkessa oli ylhäältä alaspäin ,eli osa lämmitysvedestä lämmitti tankkivettä ja poistui sitten paluuputkeen.
- Asetuksilla 50-55% oli väliputkessa virtaavan veden lämpötila lämpösyklin lopussa jo deltan verran suurempi kuin radiaattoreista tuleva paluuvesi, eli tankki oli ylilataantunut ja mlp. lämmitti paluuputken vettä.

Että tällainen testi !   

[Matias]

Muita huomioita testin aikana:
- Asetuksella 35% virtaus väliputkessa (paluuputki-UKV-tankki) oli 0 l/h eli tankin lataantuminen oli heikko ja mpl. käyntiaika oli  n. 5-10 min lyhyempi .
- Asetuksella 25-30 % virtaus väliputkessa oli alhaalta ylöspäin ,eli tankki laataantui radiaattoreilta palaavalla vedellä.
- Asetuksilla 40-55 % virtaus väliputkessa oli ylhäältä alaspäin ,eli osa lämmitysvedestä lämmitti tankkivettä ja poistui sitten paluuputkeen.
- Asetuksilla 50-55% oli väliputkessa virtaavan veden lämpötila lämpösyklin lopussa jo deltan verran suurempi kuin radiaattoreista tuleva paluuvesi, eli tankki oli ylilataantunut ja mlp. lämmitti paluuputken vettä.

Millä menetelmällä tunnistat puskurivaraajan virtauksen suunnan?

Mielenkiintoinen ilmiö tuo virtauksen suunnan vaihtuminen puskurivaraajassa

Tehon pienentyminen taitaa suurella virtauksella johtua siitä että osa menovedestä oikaisee puskurivaraajan läpi suoraan lauhduttimen paluuputkeen.

[seppaant]

Tässä testissä lämpöteho laski mitä suurempi lauhdutinvirtaus oli.

Mutta miksi?

Kun myös lauhtumispaine on alempi suuremmalla deltalla myös kompressorivirta on pienempi
pienemmällä virtauksella tässä testissä ,sitä en vaan pysty mittaamaan.

Tästä en ole samaa mieltä.
Lauhtumispaine tottelee lauhduttimen "kuuman" pään lämpötiloja.
Kuuman pään asteisuus kasvaa virtauksen kasvaessa.
Lauhtumispaine nousee virtauksen kasvaessa.

ATS

[rayb]

Virtauksen suunnan saan selville järjestelmässäni sulkemalla hanan joka on väliputkessa ja vertailemalla mitenkä virtaus muuttuu lämpöpumpun kautta, suurenee vaiko pienenee. Kun virtaus on 0 l/h ei tapahdu virtausmuutosta vaikka hanan sulkee.

Hetkellinen teho ,kun menovesi on 50C astetta = laudutinvirtaus x delta  ja tehonlasku ei johdu ohivirtauksesta.
Delta olisi sama ilman ohivirtaustakin.

[juippi]

Mulla on muuten sama puskurikytkentä paitsi:

1. lauhduttimelta lähtevä putki UKV:lle alas. Mielestäni tällöin tankki sekoittuu ja lataantuu paremmin käynnin aikana, ts. menovesi kulkee koko tankin läpi alhaalta ylös.

2. Paluuputken ja UKV:n yhdistävässä putkessa on takaiskuventtiili, joka estää menoveden "oikaisun" tankin kautta suoraan paluulle. Takaiskun puuttuminen on mielestäni asennusvirhe tässä kohtaa.


Tosiaankin tuo UKV:n oikaisu vaikuttaa ainakin niin että isommalla nopeudella lauhtumispaine nousee ylemmäs mitä olisi takaiskuventtiilillä varustetulla kytkennällä koska lämpöteho palaa suoraan takaisin lauhduttimelle. Aika kova pyynti sulla muutenkin noilla pakkasilla on.
Mielenkiintoinen testi sinänsä. Tuloksista ei kyllä käy ilmi kuinka käyntiaikasuhde muuttui eri nopeuksilla.

[rayb]

Mutta miksi?

Terve seppaant .
En löydä muuta selitystä kun että laudutin ja koko laitteisto on suunniteltu 0.22 l/s=792 l/h
virtaukselle.

[rayb]

Terve juippi

Käyntiaikoja ja  pysähdysaikoja en kellottanut . Mutta käyntiaika 35 % asetuksella oli lyhyin noin 30 min ja 45% asetuksella pisin n.40 min johtuen tankin latauksesta .
Asetuksilla 40-55 % lämpösyklin alkuvaiheissa virtaa tankista paluuputkeen kylmempää vettä
kun radiaattoripaluusta joka pidentää myös lämpösyklin pituutta.
UKV-tankin lämpötilan nosto mlp.teholla ,reilun deltan verran ,kestäneen n. 5-10 minuuttia.

Minulla on melko monta 1-levypatteria radiaattoripiirissä siitä varmaan johtuu korkea pyynti, puhallinkonvektori ei tällä hetkellä ole käytössä.

[kotikallio]

Lauhdutin on passiivinen lämmönvaihdin, jonka luovutusteho riippuu yksioikoisesti ensiö- ja toisiopuolen keskimääräisestä lämpötilaerosta ( ero pitkin lauhduttímen mittaa). Kun vertaat hetkellisiä tehoja eri toisiopuolen deltalla mutta samalla menolämpötilalla, vertaat samalla isompaa ja pienempää ensiö-toisiodeltaa lauhduttimessa luovutustehon suhteen. Ei tuohon tarvita edes mittausta.
Kaikenlaista voi verrata.  Hyödyllisimpiä vertailuja ovat talon lämmityksen kannalta samanarvoiset tilanteet, jotka  kattavat ainakin kokonaisen käynti/huilijakson jos yritetään päätellä jotakin "kannattavuudesta".  Tuossa tilanteessa olisi pitänyt saada myös pattereiden alareuna nousemaan samassa tahdissa lauhduttimen alapään kanssa, joka samalla tarkoittaa talon lämmitystehon kasvua,  samalla menoveden lämpötilalla.  Talon lämmitys ei hyödy siitä, että pelkästään varaajan lämpötilaa nostetaan.  Lisää vauhtia siis patterikiertoon, tai tuo puskuri pelkästään menoputkeen kiinni, niin saadaan lämmöt myös käyttöön, ja menoveden lämpöa voi alentaa.

[rayb]

Niinpä.. tämä testi kertoo vaan sen millä deltalla Nibe 10 kw valmistaa eniten 50 C asteista
lämmitysvettä.
Talon lämmityksestä olen saamaa mieltä,ei kannata tehdä lämmitysvettä joka ei kierrä talossa
eikä lämmitä sitä. Tähän olen pyrkinyt.
Minulla on radiaattorideltat säädetty näillä pakkasilla n 5-7 K ja uskoisin radiaattoripiirin virtauksen olevan noin 900 l/h  joten pieni virtauksen nostovara näyttäisi olevan.

[rayb]

Luin eilen illalla Ruotsin "energimyndigheten.se" viimesyksyisen lämpöpumpputestin tulokset.
Nibe osallistui  F1245 10Kw koneella testiin.

Testissä mitattiin maxlämpöteho kolmella eri menojohtolämpötilalla , lattia-lämmitysjärjestelmässä sekä radiaattori-lämmitysjärjestelmässä.

Lattialämmityksessä käytettiin delta 5  ja radiaattorilämmityksessä delta oli 8.
( tämä tieto ruottin voorum:ilta , oli kuulemma  kyselty asiaa Nibeltä )

Tulokset Niben osalta 45 C menojohtovedellä.

   Menojohto                delta     max lämpöteho     COP

Lattiameno  45 C            5                 8.8 kw          3.9
Rad.meno   45 C            8                 9.0 kw          4.1

Lämpötilassa 35 C  tehoero oli 0.2 kw  ja COP:ero 0.4

Nibellä siis lämpöteho ja COP paranee suuremmalla deltalla , ainoa joka laskee on sähkölasku.
Samankaltaisia tuloksia oli myös Termialla ja IVT:llä muita en katsonut.

Johtuuko tämä siitä että suurempi osa lämmöstä on lauhtumislämpöä tai sen tasaisemmasta jakautumisesta lauhduttimessa tai jostain muusta on minun tiedoilla vain arvailua.

[juippi]

Luin eilen illalla Ruotsin "energimyndigheten.se" viimesyksyisen lämpöpumpputestin tulokset.
Nibe osallistui  F1245 10Kw koneella testiin.

Testissä mitattiin maxlämpöteho kolmella eri menojohtolämpötilalla , lattia-lämmitysjärjestelmässä sekä radiaattori-lämmitysjärjestelmässä.

Lattialämmityksessä käytettiin delta 5  ja radiaattorilämmityksessä delta oli 8.
( tämä tieto ruottin voorum:ilta , oli kuulemma  kyselty asiaa Nibeltä )

Tulokset Niben osalta 45 C menojohtovedellä.

   Menojohto                delta     max lämpöteho     COP

Lattiameno  45 C            5                 8.8 kw          3.9
Rad.meno   45 C            8                 9.0 kw          4.1

Lämpötilassa 35 C  tehoero oli 0.2 kw  ja COP:ero 0.4

Nibellä siis lämpöteho ja COP paranee suuremmalla deltalla , ainoa joka laskee on sähkölasku.
Samankaltaisia tuloksia oli myös Termialla ja IVT:llä muita en katsonut.

Johtuuko tämä siitä että suurempi osa lämmöstä on lauhtumislämpöä tai sen tasaisemmasta jakautumisesta lauhduttimessa tai jostain muusta on minun tiedoilla vain arvailua.

Kyllä se varmaankin johtuu matalammasta lauhtumispaineesta isommalla deltalla, kun menoveden lämpötila on sama. Tästä ei kuitenkaan voi suoraan vetää johtopäätöstä, että COP olisi parempi isommalla deltalla. Esim. jos rad. menovesi on 45C ja dt 8, niin silloin pattereiden keskilämpö on 41C. Kun samalla menoveden lämpötilalla dt on 4, niin keskilämpö onkin 43C. Eli pienemmällä deltalla voidaan käyttää pienempää menoveden lämpötilaa saman lämmönluovutuksen aikansaamiseksi. Tietenkin nämä on osittain tapauskohtaisia. Olen kanssa näitä eri nopeuksia pähkäillyt ja tällä hetkellä näyttäisi dt 5 olevan optimaalisin omalle kokoonpanolle.

[rayb]

Terve juippi.

Minusta tässä testissä molemmat talot kuluttivat kaiken sisääntulevan energiansa
joten radiaattoritalo pysyi lämpöisempänä pienemmällä sähkölaskulla. 

[juippi]

Oliko testin tarkoitus vertailla eri pumppumerkkien/mallien antotehoja ja COPpeja vai oliko tarkoitus vertailla eri dt arvolla toteutettuja lämmönjakotapoja?

En ole ko. testiin tutustunut, mutta veikkaan että tarkoitus oli saada eroja eri merkeille erilaisissa lämmönjakotapauksissa. 
Jos aletaan vertailemaan keskenään erilaisia deltoja, niin silloin pitäisi ottaa huomioon myös asunnon sisälämpötila, käyntiaikasuhde, käynnistysten määrä ym.

Tuo antoho on mielenkiintoinen juttu, kun ajattelee esim. kahta tapausta, joissa samalla virtaamalla ensimmäisessä meno/paluu on vaikka 50/42 ja toisessa 30/32 22. Antoteho on aivan sama, mutta kummassa kämppä on lämpimämpi?

edit. korjattu näppäilyvirhe

[Matias]

Lattiameno  45 C            5(dt)                 8.8 kw          3.9

Tässä yhtälössä pitäisi virtauksen olla 1510l/h että dt ja teho pitäisi paikkansa

Rad.meno   45 C            8(dt)                 9.0 kw          4.1

Patteriverkon virtaus pitäisi olla 970l/h että tuo yhtälö toteutuisi.

Onko tuollaiset virtaukset mahdollisia lattia- tai patteriverkoissa?

[peki]

Mitä mahtaa herrojen virtaama olla kun dt on kolme lauduttimella?
Mulla dt 8,4 ja virtaama jotain 0.20l/s=720l/h

[fraatti]

Onko tuollaiset virtaukset mahdollisia lattia- tai patteriverkoissa?

Itselle oli piirretty lattialämmitys suunnitelmassa taloon virtaukseksi 881l/h (11 piiriä, 741m 16mm putkea, 171m2) ja talliin 463l/h (4 piiriä, 293m 16mm putkea, 71m2)

Yhteensä 1344l/h

Menonesteen mitoituslämpötila 35C
Paluunesteen toteutunut lämpötila talossa 29C, tallissa 27C
lämpötilaero talossa 6c, tallissa 8c
Lämmitysteho tallissa 3,9kWh
lämmitysteho talossa 5,9kWh

[juippi]

Mitä mahtaa herrojen virtaama olla kun dt on kolme lauduttimella?
Mulla dt 8,4 ja virtaama jotain 0.20l/s=720l/h

En tiedä mitä herroilla on, mutta itse en saa dt3 aikaiseksi. Kaikki pumput täydellä nopeudella dt on 4,2 paikkeilla. Virtaamamittausta ei ole käytettävissä, mutta jos lasken nimellisen antotehon 7,5kW (45C/1C) ja dt 4,2 mukaan, niin saadaan virtaamaksi 1537l/h.

Dt 3:lla menisi laskennallisesti jo yli 3000l/h, joka ei nykyisellä pumpulla käytännössä ole mahdollista. Lauhdutinpumppu on Grunfos025-60 180K. Onko joku muuten löytänyt speksejä tuolle mallille?

[Ipe]

Moi!

Itse olen huomannut sen, että suuremmalla Dt:llä menolämpö nousee kyllä nopeammin, ja pumppu käy lyhyemmän ajan. Mutta toisaalta, menolämpö laskee pumpun huilatessa myös nopeammin, ja pumppu käy useammin. Tiedä sitten...

Ipe

[tomppeli]

Tällä ohjelmalla voit koettaa laskea virtaamia, lämmitystehoja ja Dt -arvoja lämmityspiireissä.

Talleta ohjelma ensin omalle koneellesi, että pääset muuttamaan arvoja!

[rayb]

Terve jäsen juippi

Tämä Ruotsin testi oli laaja testi missä testattiin vuosihyötysuhteita ,käyttöveden lämmityskapasiteettia, maalämpöpumppujen antotehoja ja COP:ia lämpötiloissa
25C- 55C sekä myös lämpöisemmän viinan vaikutusta COP:in.Kannattaa tutustua.
Yritän saada tähän linkin:

http://energimyndigheten.se/sv/Hushall/Testerresultat/Testresultat/Bergvarmepumpar-november-2012/?productGroupId=144&productTypeVersionID=318&productTestId=1077&tab=2

Tämä antoteho asia on helpompi ymmärtää jos ajattelee tehon sähköpattereina seinillä.
Radiaattoritalo       9x1000W=9.0 kW
Lattialämpötalo    8x1000W+800W=8.8 Kw

Tämä toinen esimerkki  eri deltoilla ja samalla teholla on minusta lämmönluovutusongelma kun lisätään x kpl radiaattoreita niin sisälämpötila on sama . (sisälämpötila ei voi tietenkään ylittää menojohdon lämpötilaa).

Virtaaman menojohdossa saa melko tarkasti selville ilman virtausmittaria, kytkemällä kompressoritoiminnan pois , otetaan esim. 6Kw sähkövastus käyttöön samalla menojohtopumpun asetuksella, luetaan delta , ja ratkaistaan virtaama tehoyhtälöstä.
Hyvää viikonloppua. 

[peki]

Kiitos rayb

[kotikallio]

   Menojohto                delta     max lämpöteho     COP

Lattiameno  45 C            5                 8.8 kw          3.9
Rad.meno   45 C            8                 9.0 kw          4.1

Lämpötilassa 35 C  tehoero oli 0.2 kw  ja COP:ero 0.4

Nibellä siis lämpöteho ja COP paranee suuremmalla deltalla , ainoa joka laskee on sähkölasku.

No tuota, ei se ole ainoa. Myös talon huonelämpötila laskee, jos siis tuossa olisi verrattu samaa radiaattorisydeemiä, eri deltalla.  Johtuu suoraan siitä, että radiaattorin keskilämpö alenee, ja näin delta nimellisen huoneilman lämpötilan (esim 20C) suhteen alenee, ja siten radiaattorin luovutusteho alenee.  Eri radiaattorisysteemeitä tuossa taas juuri tuossa ei kannata muutenkaan verrata, kun eivät ole vertailukelpoisia talon lämmityksen kannalta.
Se ei  varmaan ketään yllätä että antoteho ja COP pumpun osalta on sitä parempi, mitä alempi on lauhduttimen toision keskilämpötila, kuten tuossa delta 8 tapauksessa.  Mutta silloin vertailu on jo rakennetun talon lämmityksen kannalta eriarvoisten tilanteiden välillä, ja siinä mielessä sitten  epärelevantti. Näin ainakin minun intuitioni sanoo.

[peki]

Muutakin ihmettelyä. Jos lattian meno on 45c niin ulkona olisi oltava jotain -35 pakkasta.

[Erkki_Kauniaisista]

Tämä ruotsalainen testi on hyvin mielenkiintoinen. Teho ja COP tulokset ovat parempia kuin Nibe ilmoittaa F1245-10 koneelleen, mikä tuntuu hämmästyttävältä. Yleensähän valmistaja pyrkii antamaan ruusuisemman kuvan kuin kylmä totuus on.

Minua ihmetyttää suuresti tuo delta 10 °C korkeampi teho. Olen itse pitänyt tavoitteena max 5 °C deltaa Niben yli lämmityksessä, käyttövedellä ja lämmönkeruupiirissä vaikka Nibe mitä suosittaa. Syynä on sama logiikka, josta Juippi kirjoittaa eli tavoittelen mahdollisimman alhaista loppulämpötilaa menovedelle.

Otetaan esimerkiksi käyttöveden lämminvesivaraaja: Jos tavoitteena on saada vesi 46 °C lämpimäksi pitää Niben tuottaa 55 °C vettä lämmityksen loppuvaiheessa, kun säiliössä on jo 45 °C vettä ja delta T on 10 °C. Tällöin COP on arvioni mukaan 2,75. Jos taas delta T on 5 °C, on samassa tilanteessa Niben tuotettava 50 °C vettä COP-arvolla 3,2.

Sama logiikka pätee lattialämmitykseen ja patterilämmitykseen eli Nibeä voidaan ajaa pienemmillä tavoitelämmöillä, kun virtaus on suurempi. Tällöin COP-arvo on korkeampi ja sähköä säästyy. Ainoa haitta on pumpun ottama teho, joka nousee huippukierroksia haettaessa. Itse käytän pumppuja 80 % teholla, jolloin virtaama on suuri, mutta pumppu syö sähköä vielä maltillisesti. Tällöin pumpun viemä lisäteho on myöskin selvästi pienempi, kuin suuremman loppulämpötilan vaatima ottotehon kasvu.

Ruotsalaisten todentaman tuloksen voisi selittää maalämpöpumppujen mittausstandardi (esim. EN 14511), joka vaatii tietyn menolämpötilan eikä paluulämpötilalla ole väliä. Kun paluulämpötila on alhainen on lauhdutuspaine alhainen.  Tällöin COP- ja tehomittauksissa parhaat tulokset saa sillä, että säästää kiertovesipumpun tehossa, jolloin säästää suoraa sähköä pumpun tehossa ja lauhdutuspaine alenee samalla. Tämä ei auta kuitenkaan todellisessa lämmitystilanteessa, vrt. yo. esimerkki lämminvesivaraajasta.

Lämmönvaihdin itsessään toimii ns. hyvällä hyötysuhteella aika laajalla lämpötila-alueella. Itse en tunne mitään mekanismia, joka voisi selittää sen, että lämmönjaossa optimi delta T olisi 6 °C ja käyttövedellä taas 10 °C. Lämmönvaihtimet ovat itseasiassa aika "tyhmää rautaa" tai siis passiivista kuparia.

Kuulen tästä aiheesta mielellään kommentteja kirjoja lukeneilta.

t. Erkki

[juippi]

Tämä ruotsalainen testi on hyvin mielenkiintoinen. Teho ja COP tulokset ovat parempia kuin Nibe ilmoittaa F1245-10 koneelleen, mikä tuntuu hämmästyttävältä. Yleensähän valmistaja pyrkii antamaan ruusuisemman kuvan kuin kylmä totuus on.

Minua ihmetyttää suuresti tuo delta 10 °C korkeampi teho. Olen itse pitänyt tavoitteena max 5 °C deltaa Niben yli lämmityksessä, käyttövedellä ja lämmönkeruupiirissä vaikka Nibe mitä suosittaa. Syynä on sama logiikka, josta Juippi kirjoittaa eli tavoittelen mahdollisimman alhaista loppulämpötilaa menovedelle.

Otetaan esimerkiksi käyttöveden lämminvesivaraaja: Jos tavoitteena on saada vesi 46 °C lämpimäksi pitää Niben tuottaa 55 °C vettä lämmityksen loppuvaiheessa, kun säiliössä on jo 45 °C vettä ja delta T on 10 °C. Tällöin COP on arvioni mukaan 2,75. Jos taas delta T on 5 °C, on samassa tilanteessa Niben tuotettava 50 °C vettä COP-arvolla 3,2.

Sama logiikka pätee lattialämmitykseen ja patterilämmitykseen eli Nibeä voidaan ajaa pienemmillä tavoitelämmöillä, kun virtaus on suurempi. Tällöin COP-arvo on korkeampi ja sähköä säästyy. Ainoa haitta on pumpun ottama teho, joka nousee huippukierroksia haettaessa. Itse käytän pumppuja 80 % teholla, jolloin virtaama on suuri, mutta pumppu syö sähköä vielä maltillisesti. Tällöin pumpun viemä lisäteho on myöskin selvästi pienempi, kuin suuremman loppulämpötilan vaatima ottotehon kasvu.

Ruotsalaisten todentaman tuloksen voisi selittää maalämpöpumppujen mittausstandardi (esim. EN 14511), joka vaatii tietyn menolämpötilan eikä paluulämpötilalla ole väliä. Kun paluulämpötila on alhainen on lauhdutuspaine alhainen.  Tällöin COP- ja tehomittauksissa parhaat tulokset saa sillä, että säästää kiertovesipumpun tehossa, jolloin säästää suoraa sähköä pumpun tehossa ja lauhdutuspaine alenee samalla. Tämä ei auta kuitenkaan todellisessa lämmitystilanteessa, vrt. yo. esimerkki lämminvesivaraajasta.

Lämmönvaihdin itsessään toimii ns. hyvällä hyötysuhteella aika laajalla lämpötila-alueella. Itse en tunne mitään mekanismia, joka voisi selittää sen, että lämmönjaossa optimi delta T olisi 6 °C ja käyttövedellä taas 10 °C. Lämmönvaihtimet ovat itseasiassa aika "tyhmää rautaa" tai siis passiivista kuparia.

Kuulen tästä aiheesta mielellään kommentteja kirjoja lukeneilta.

t. Erkki

Ainakin Seppaantin kommentin kuulisin minäkin mielelläni. Vielä siitäkin että miksi usein suositellaan pattereiden dt isommaksi kuin lattioiden.

[seppaant]

Pari vuotta sitten tein oheisen kuvan mukaisia testejä L-Ässä V-7:llä.
Siinä on lauhduttimen Dt:n funktiona esitetty lämpöpumpun suoritusarvoja.
Näiden koeajojen perusteella on edullisempaa ajaa pienemmällä Dt:llä (suuremmalla virtauksella) kuin suurella Dt:llä (pienellä virtauksella)
Kaikki tulokset perustuvat todellisiin mittauksiin, mitään ei ole Vedetty "hatusta".

Asian teorettinen käsittely vaatisi vielä lisämittauksia, lauhduttimen ja höyrystimen paineiden mittaaminen.


ATS

[juippi]

Onko ottotehossa ja COP:ssä mukana kiertopumppu.

Tuo testi kyllä osoittaa selvästi pienemmän deltan edut. Menovesi on ollut yhden asteen sisällä eri testipisteissä ja kuitenkin antoteho paranee kun delta pienenee. Lisäksi pienemmällä deltalla (menoveden pysyessä samana) lauhduttimen keskilämpö suurempi, joka suoraan vaikuttaa siihen kuinka paljon lämpöä saadaan ulos (radiaattorien keskilämpö).

edit: virheellinen tulkinta. Jos paluuvesi on pysynyt asteen sisällä samana, saadaan isommalla deltalla parempi lämmönluovutus korkeamman keskilämmön ansiosta. Mielestäni lauhduttimen keskilämpö pitäisi olla sama eri testipisteissä, jotta olisivat vertailukelpoisia.

[seppaant]

Onko ottotehossa ja COP:ssä mukana kiertopumppu

On mukana

ATS

[juippi]

Menovesi on ollut yhden asteen sisällä eri testipisteissä ja kuitenkin antoteho paranee kun delta pienenee. Lisäksi pienemmällä deltalla (menoveden pysyessä samana) lauhduttimen keskilämpö suurempi, joka suoraan vaikuttaa siihen kuinka paljon lämpöä saadaan ulos (radiaattorien keskilämpö).

Vai onko tuo veden lämpötila kuitenkin paluuvesi, kun kuvassa lukeekin vesi lauhduttimelle? Silloinhan tilanne onkin aivan toinen.

[seppaant]

Vai onko tuo veden lämpötila kuitenkin paluuvesi, kun kuvassa lukeekin vesi lauhduttimelle? Silloinhan tilanne onkin aivan toinen

On

[Renoo]

Pari vuotta sitten tein oheisen kuvan mukaisia testejä L-Ässä V-7:llä.

[size=78%]ATS[/size]

Asiahan ei varsinaisesti tähän ketjuun kuulu, mutta Lässähän ilmoittaa tuolle Seppaantin koneelle Antoteho 35/50°C * kW 7.9/7.2 arvoja kun maapiiri 0 C.


Tässähän on maasta noussut noin 4 asteista, jolloin antotehon pitäisi olla vielä suurempi, lauhduttimeltahan ulos tulee noin 40 asteista, joten mielestäni antotehon pitäisi olla isompi mitä Seppaant on mitannut Lässän speksien mukaan...

[seppaant]

Onko ottotehossa ja COP:ssä mukana kiertopumppu.

Tuo testi kyllä osoittaa selvästi pienemmän deltan edut. Menovesi on ollut yhden asteen sisällä eri testipisteissä ja kuitenkin antoteho paranee kun delta pienenee. Lisäksi pienemmällä deltalla (menoveden pysyessä samana) lauhduttimen keskilämpö suurempi, joka suoraan vaikuttaa siihen kuinka paljon lämpöä saadaan ulos (radiaattorien keskilämpö).

edit: virheellinen tulkinta. Jos paluuvesi on pysynyt asteen sisällä samana, saadaan isommalla deltalla parempi lämmönluovutus korkeamman keskilämmön ansiosta. Mielestäni lauhduttimen keskilämpö pitäisi olla sama eri testipisteissä, jotta olisivat vertailukelpoisia.

Isommalla deltalla ei periaatteesa saada parempaa lämmön luovutusta, koska vastaavasti virtaus on pienempi.

Minkälaisilla testiolosuhteilla saadaan parhaiten vertailukelpoisia mittaustuloksia?
Edustavien vertailukohtien, on se mikä tahansa, saaminen on vaikeaa lämpöpumpun normaaleissa toimintaolosuhteissa lämmönkuluttajan ollessa normaali talo.

ATS

[seppaant]

Ajoin pari koeajoa lauhdutinpumpun nopeuksilla 1 ja 3
Oheisessa taulukossa on sellaiset kohdat, jolloin lauhduttimelta lähtevä vesi oli sama, 45C
Muut arvot mahdollisimman samat kummassakin ajossa.

Suoritusarvoissa ei ollut oleellista eroa.
Pienellä deltalla, suurella virtauksella, oli höyrystimen paine 0,5 bar korkeampi kuin suuremmalla deltalla.
Pienellä deltalla keskilämpötila oli korkeampi.

ATS

[juippi]

Isommalla deltalla ei periaatteesa saada parempaa lämmön luovutusta, koska vastaavasti virtaus on pienempi.

Onko todellakin noin. Eli jos vaikka patterilämmönjaossa on keskilämpö sama, mutta erilaiset virtaamat ja deltat. Äkkiseltään luulisi että lämpö siirtyy pattereden pinnasta huoneilmaan lämpötilaeron perusteella, joka em. tapauksessa on keskimäärin sama. Varaajan lataus on hieman vaikeampi järkeillä, mutta kai se siinäkin samoin toimii. Vai olenko nyt ihan pihalla

Minkälaisilla testiolosuhteilla saadaan parhaiten vertailukelpoisia mittaustuloksia?
Edustavien vertailukohtien, on se mikä tahansa, saaminen on vaikeaa lämpöpumpun normaaleissa toimintaolosuhteissa lämmönkuluttajan ollessa normaali talo.

ATS

Kai se vaatisi sen laboratorio-olosuhteissa simuloidun asunnon ja kuukausien testauksen. Sisälämpötila pitäisi pysyä samana koko testauksen ajan, muuten eri tilanteita ei voi verrata. COP pitäisi myös laskea pitkältä ajalta.

Suoritusarvoissa ei ollut oleellista eroa.
Pienellä deltalla, suurella virtauksella, oli höyrystimen paine 0,5 bar korkeampi kuin suuremmalla deltalla.
Pienellä deltalla keskilämpötila oli korkeampi.

ATS

Olisi mielenkiintoista tietää tuleeko coppiin mitään eroa jos verrataan samalla keskilämpötilalla eri deltoja.

[seppaant]

Olisi mielenkiintoista tietää tuleeko coppiin mitään eroa jos verrataan samalla keskilämpötilalla eri deltoja

Vertailu tehty.
Ei oikeastaan minkäänlaisia muutoksia

ATS

[Matias]

Olisi mielenkiintoista tietää tuleeko coppiin mitään eroa jos verrataan samalla keskilämpötilalla eri deltoja

Vertailu tehty.
Ei oikeastaan minkäänlaisia muutoksia

ATS

Jos ajatellaan normaalia lämpöpumpun käyntijaksoa niin kyllä lauhduttimen veden virtaus (l/h) vaikuttaa antotehoon ja COP arvoon melkoisesti.Eli kiertopumpun 3/3 nopeudella saadaan suurempi teho kuin kiertopumpun 1/3 nopeudella.

Sama ilmiö keruuliuoksen virtausnopeuden kanssa.

Tuossa seppaantin testissä on em arvoja testattu tilanteessa jossa lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila on suht sama eri kiertopumpun nopeuksilla ja sellaista tilannetta ei taida tulla lämpöpumpun normaalikäytössä.

Mitenhän tuollainen tilanne käytännössä saadaan aikaiseksi että lauhduttimen veden virtausnopeudesta riippumatta lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila ei muutu?

[juippi]

Tuossa seppaantin testissä on em arvoja testattu tilanteessa jossa lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila on suht sama eri kiertopumpun nopeuksilla ja sellaista tilannetta ei taida tulla lämpöpumpun normaalikäytössä.

Mitenhän tuollainen tilanne käytännössä saadaan aikaiseksi että lauhduttimen veden virtausnopeudesta riippumatta lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila ei muutu?

Ei sellaista varmaan saadakaan, mutta jotta tilanteet olisivat vertailukelpoisia pitää ainakin mun mielestä keskilämpötila olla sama. Tällöin voisi olettaa että asunto pysyy saman lämpöisenä. Yleensähän jos virtaamaa kasvatetaan, niin silloin ajetaan kylmemmän ulkoilman olosuhteissa, koska keskilämpö ja lauhtumispaine nousee. Tällöin pitää käyrän tasoa laskea alemmaksi ettei asunnon sisälämpötila ala nousta. Vasta tämän jälkeen tilanteet olisivat vertailukelpoisia, mutta silloin keskilämpökin on taas sama.

[juippi]

Olisi mielenkiintoista tietää tuleeko coppiin mitään eroa jos verrataan samalla keskilämpötilalla eri deltoja

Vertailu tehty.
Ei oikeastaan minkäänlaisia muutoksia

ATS

Onko tuossa ajettu samoilla lukemilla niin kauaa, että varaajan lämpötiloista voisi mitään päätellä? Näyttäisi keskimäärin varaajankin lämmöt olevat tasoissa.

Ainakin läuhtumispaine näyttäisi tottelevan tarkasti lauhduttimen keskilämpöä.

Voisiko tuosta muuta päätellä, kuin että deltalla ei ole paljonkaan merkitystä, kunhan keskilämpö on sama. Itsekin olen tähän asti vannonut pienemmän deltan paremmuutta.

[seppaant]

Tässä koko koeajo kokonaisuudessaan
Ota selvää, jos saat.
Avaa omalle koneellesi ja muokkaa siellä, niin saatat saada selvää

ATS

[Matias]

Mitenhän tuollainen tilanne käytännössä saadaan aikaiseksi että lauhduttimen veden virtausnopeudesta riippumatta lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila ei muutu?

Näyttää siltä että mittausarvot on otettu sillä hetkellä kun lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila on ollut suht sama kiertopumpun 1 ja 3 nopeuksilla.

Mun testaukset lauhdutinvirtauksen vaikutuksesta on yhden  käyntijakson pituiset.
Silloin lauhduttimen virtausnopeuden vaikutus erottuu siten että suurempi virtausnopeus antaa selvästi suuremman antotehon ja paremman COP arvon.

On tuossa seppaantin testissä silti jotain erikoista vaikka nuo tehoarvot olisi hetkellisetkin.
Ehkä siihen vaikuttaa mittaushetki ,kun lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilat on samat, niin kompressorin toimintaolosuhteet on lauhtumislämpötilan ja -paineen osalta suht samat ja siitä syystä myös otto ja antotehot on suht samat,samoin COP arvo kun ne on riippuvaisia toisistaan.

Veikkaisin että jos noi otto ja antotehot olisi tunnin tai käyntijakson ajalta niin eroa alkaisi näkymään?



Otto_kW    nop1   2,44
                 nop3       2,48

Kaivo_ kW  nop1   4,65
                  nop3   4,61

Anto_kW   nop1   7,08
                 nop3    7,09

COP            nop1        2,91
                 nop3    2,86