Maalämpö 70-luvun taloon - patteriverkosto ja suurehko käyttöveden tarve

[joksu]

Suunnitelmissa on vaihtaa öljylämmitys maalämpöön. Kyseessä on 1974 rakennettu omakotitalo patteriverkostolla, lämmitettäviä tiloja noin 260 neliötä kolmessa kerroksessa, öljynkulutus noin 3200 l/vuosi (alkuperäinen öljykattila, hyötysuhde ehkä 70 %), käyttöveden kulutus noin 225 m3/vuosi kolmelta hengeltä (ollaan läträäjiä).

Mittauksia tehty viime aikoina pattereiden vaatimasta menoveden lämpötilasta:
Ulkolämpötila/veden lämpötila +3/33, 0/38, -10/46 astetta. Järjestelmään asetettu maksimilämpötilaksi 60 astetta, ja hyvin on pärjätty kolmisen vuotta kun täällä on asuttu, eli tarve ei tuota lämpötilaa ylitä.

Taloon on tehty lisälämmöneristystä ja vielä lisätään jonkin verran villaa yläpohjaan. Suunnitelmissa on myös rakentaa taloon keskeisiin oleskelutiloihin varaava takka, kun hormikin on jo valmiina (tulevan takan lämmitysalaksi ajateltu noin 70 m2) - takkaa tarkoitus käyttää peruslämmityksen tukena kovilla pakkasille, muuten fiilistelyyn.

Porakaivo tontin koon vuoksi. Nykyinen pannuhuone on niin iso, ettei tilanpuutetta tule. Talo sijaitsee Pirkanmaalla.

Nyt kaivataan kommentteja ja kokemuksia eri ratkaisuista (tulistus/vaihtoventtiili, puskurivaraaja, "hullun kierto", lisävaraaja käyttövedelle yms.) ja pumppumerkeistä samankaltaisissa kohteissa. Ja Tomppelin laskelman otan myös mielelläni vastaan... 

...
Edit: Poistin liitetiedoston, tomppeli

[tomppeli]

Suunnitelmissa on vaihtaa öljylämmitys maalämpöön. Kyseessä on 1974 rakennettu omakotitalo patteriverkostolla, lämmitettäviä tiloja noin 260 neliötä kolmessa kerroksessa, öljynkulutus noin 3200 l/vuosi (alkuperäinen öljykattila, hyötysuhde ehkä 70 %), käyttöveden kulutus noin 225 m3/vuosi kolmelta hengeltä (ollaan läträäjiä).

Mittauksia tehty viime aikoina pattereiden vaatimasta menoveden lämpötilasta:
Ulkolämpötila/veden lämpötila +3/33, 0/38, -10/46 astetta. Järjestelmään asetettu maksimilämpötilaksi 60 astetta, ja hyvin on pärjätty kolmisen vuotta kun täällä on asuttu, eli tarve ei tuota lämpötilaa ylitä.

Taloon on tehty lisälämmöneristystä ja vielä lisätään jonkin verran villaa yläpohjaan. Suunnitelmissa on myös rakentaa taloon keskeisiin oleskelutiloihin varaava takka, kun hormikin on jo valmiina (tulevan takan lämmitysalaksi ajateltu noin 70 m2) - takkaa tarkoitus käyttää peruslämmityksen tukena kovilla pakkasille, muuten fiilistelyyn.

Porakaivo tontin koon vuoksi. Nykyinen pannuhuone on niin iso, ettei tilanpuutetta tule. Talo sijaitsee Pirkanmaalla.

Nyt kaivataan kommentteja ja kokemuksia eri ratkaisuista (tulistus/vaihtoventtiili, puskurivaraaja, "hullun kierto", lisävaraaja käyttövedelle yms.) ja pumppumerkeistä samankaltaisissa kohteissa. Ja Tomppelin laskelman otan myös mielelläni vastaan... 

Laitoin tietojasi taulukkoon ja liitän sen sinun omaan viestiisi siksi, että omien viestieni liitekansio ylitäyttyy näistä liitetiedostoista!

Lämpöpatterien mitoitus riittää -20 C pakkasille. Silloin pattereille menevän kiertoveden lämpötilaksi tulisi omien mittaustietojesi perusteella laskien noin +54C.
Lämpöpumpulta ei juurikaan saa kohtuudella ja ilman sähkövastuksia tuota korkeampia kiertoveden lämpötiloja.

[joksu]

Kiitos, tomppeli. Laskelma esitti pumpun tehon ja kaivon pituuden samoiksi kuin olin ajatellutkin. Katsotaan, millaisia lukemia tarjouksista tulee.

Täytynee harkita pattereiden vaihtoa suurempiin tai lisäämistä. Onkohan olemassa jotain karkeaa arviota siitä, kuinka paljon lisää pattereiden pinta-alaa tarvitaan, että kiertoveden lämpötila saadaan laskemaan esim. yhden asteen?

Tuo käyttöveden lämmitys mietityttää (sen tarve kun todennäköisesti lisääntyy entisestään, kun lapsi kasvaa tai toinen tulee): onkohan järkevämpää hankkia pumppu, joka tekee kuumempaa käyttövettä (tulistus? mikä tekniikka on Thermia Optimum G3:ssa, kun lupaa muita kuumempaa käyttövettä) vai iso erillinen käyttövesivaraaja?

[Seagear]

Täytynee harkita pattereiden vaihtoa suurempiin tai lisäämistä. Onkohan olemassa jotain karkeaa arviota siitä, kuinka paljon lisää pattereiden pinta-alaa tarvitaan, että kiertoveden lämpötila saadaan laskemaan esim. yhden asteen?

Itse lähestyisin asiaa ehkä pattereiden lämmitystehon kautta. Linkistä löytyy oikein joku ohjelmakin.
http://www.purmo.com/fi/ladattavat-tiedostot/teholaskentaohjelmat.htm

Mutta ihan maalaisjärjellä jos ajatellaan että vaikkapa tuollaisesta C22 patterista 500 mm x 1000 mm kokoisena ilmoitetaan seuraavaa:
Teho 70/40/20ºC: 842 W
Teho 55/45/20ºC: 740 W
Teho 45/35/20ºC: 425 W

Noita tarvittaisiin siis vajaat parikymmentä että esim. 8 kW lämpöä puskevan pumpun tuotto saataisiin  45-asteisena levitettyä taloon. Kaikkia vanhoja pattereita ei välttämättä tarvitse vaihtaa ainakaan kerralla vaan voi vaihtaa ensin osan ja katsoa miten riittää. Meilläkin vaihdettiin vain yksi ja yksi laitettiin kokonaan uutena. Esim. makuuhuoneen vanhan patterin suljen termostaatista illalla nukkumaan mennessä kokonaan näin pikkupakkasilla ja avaan taas aamulla.

Jos sitä lämmintä käyttövettä tarvitaan paljon niin itse kallistuisin isomman varaajan puoleen.

[3xJ]

Itse toteutin lämmönjaon saneerauksen maalämpöön siirtymisen jälkeen. Omien laskujen mukaan ja nyt myös todettuna käytännösssä patteireiden lämmönluovutuskapasiteetin tuplaaminen pudottaa kiertoveden lämpöä karkeasti n. 10 astetta. Käytännössä vaihdoin keskeisillä paikoilla olevat vanhat 1-levyiset 2-levyisiin rivoitettuihin ja vanhat 2-levyiset 3-levyisiin rivoitettuihin ja lisäksi vanhoja yli jääneitä 2-levyisiä laitettiin lisäksi ei niin keskeisiin paikkoihin.

[JJ72]

Itse toteutin lämmönjaon saneerauksen maalämpöön siirtymisen jälkeen. Omien laskujen mukaan ja nyt myös todettuna käytännösssä patteireiden lämmönluovutuskapasiteetin tuplaaminen pudottaa kiertoveden lämpöä karkeasti n. 10 astetta. Käytännössä vaihdoin keskeisillä paikoilla olevat vanhat 1-levyiset 2-levyisiin rivoitettuihin ja vanhat 2-levyiset 3-levyisiin rivoitettuihin ja lisäksi vanhoja yli jääneitä 2-levyisiä laitettiin lisäksi ei niin keskeisiin paikkoihin.

Mulla ei ole edes maalämpö vielä käytössä, mutta olen vaihtanut pattereita seuraavasti, kaikkien korkeus 600mm:

C11 = yksilevyinen
C20 = kaksilevyinen ilman rivotusta
C21 = kaksilevyinen yhdellä rivotuksella
C22 = kaksilevyinen kahdella rivotuksella

600 C11 -> 1400 C22 lastenhuone 1
1600 C11 -> 1600 C22 lastenhuone 2
1400 C11 -> 1400 C22 makuuhuone
2200 C11 -> 2000 C21 olohuone jossa takka
1600 C11 -> 2400 C20 suihkuhuone

Mittauksia ei ole, mutta aikaisemmin kylmin oli tuo lastenhuone 1 (tai ainakin sieltä tuli eniten valitusta ;-) ja parin kymmenen asteen pakkasella piti kiertovesi olla 60-70 astetta, jotta reklamaatiot pysyivät aisoissa...
Ei siis ole mitattu, mutta ei putkissa ja pattereissa enää kättä mielellään pitänyt.

Kun noihin kahteen ensimmäiseen huoneeseen oli patterit vaihdettu, pudotin kiertoveden lämpötilaa ja mittasin pintalämpötilamittarilla shuntin putkista n. 42/38 astetta. En muista että mikä oli sillon ulkolämpötila, mutta ei sitä shunttia ole sen jälkeen tarvinnut isommalle kääntää, vaikka pakkasta on ollut reilu 20 astetta välillä.

Eli rohkenisin väittää että että vähintään tuo 3xJ:n veikkaama 10 astetta pienempi kiertoveden lämpötila saavutettiin, ja voisin omalta osalta sanoa, että ehkä jopa 20 astetta. Ja vaikutus huoneen lämpötilaan oli todella selkeä, kovallakaan pakkasella ei enää ollut semmonen vetosan tuntunen huone.

Investointina 140cm patteri bauhaussissa muistaakseni 119€ ja 160cm 139€, tuosta 2m patterista jouduin maksamaan liki 300€, kun halpismerkeitä ei löytynyt kokoja ja toimitusaikoja. 240cm oli omasta varastosta.

Mutta kyllä käy noilla pattereilla öljypoltinkin Isommat patterit kun luonnollisesti törsäävät sitä energiaakin enemmän

[3xJ]

Unohdin mainita, että tuo 10 asteen pudotus/lämmönluovutuksen tuplaus perustui laskelmalle kiertoveden lämpötiloilla 50 -> 40 astetta ja huoneen lämpö 20 & meno paluu ero n. 10 astetta. Luonnollisesti, mitä lähemmäs huoneen lämpötilaa mennään, sitä enemmän tarvitaan lämpöä luovuttavaa pintaa per aste. Patterivalmistajilla on hyviä taulukoita lämmönluovutuksesta eri kiertoveden lämpötiloilla. Jos patterit on mitoitettu aikanaan öljypolttimelle, voi tuota lämmönluovutksen tuplaamista käyttää lähtökohtana patteriremontille, jos pyritään MLPn kannalta hyvää hyötysuhteeseen ts. kiertovesi pysyy 40 asteen kieppeillä kovallakin pakkasella.

Tosiaan "huonona" puolena tuossa patteriremontissa oli, että nyt on pattereissa varaa pitää harvaa kämppää lämpimänä kylmälläkin . Tosin MLP hyötysuhteen paraneminen kompensoi kokonaisuutena helposti muutaman energiasyöpön päivän vuodessa. Ja säästyyhän tässä vähemmällä hellasäröllä, joten kai sillekin täytyy jotain arvoa laskea.

Eri huoneiden saaminen tasapainoon onkin sitten eri asia. Pääasia patteriremontissa on, että laittaa riittävästi tavaraa seinille. Jos jossain huoneessa on sitten liian lämmin, virtausta on aina helppo kuristaa.   Toki myös patteritermostaatit hoitavat homman, mutta niiden käyttö MLP:n kanssa ei ole välttämättä järkevää.

[JJ72]

Mä oon aikeissa poistaa termostaatit maalämpöön siirtymisen jälkeen, mutta olkkariin se on jätettävä, kun on takka... Säätelen muut huoneet sitten siitä alaventtiilistä sopivan lämpöisiksi. Niillä kun on jokatapauksessa säädettävä monekerroksisessa talossa jonkunlainen perussäätö.