Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Thermia 12 G2 kokemusta 4 vuodelta  (Luettu 10018 kertaa)

Poissa eskok

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 68
Thermia 12 G2 kokemusta 4 vuodelta
« : 26.12.12 - klo:18:02 »
Patteritalo (18 kpl) yhdessä tasossa 120 + 56 = 176 m2, rakennettu 1972. Porattu 195m, kaivoon laitetussa muoviputkessa luki 2 x 190 m (maaosuutta oli 12m) aktiivisyvyydestä ei tietoa. (Ehkä sen voisi jotenkin laskea). Ei takkaa eikä mitään muutakaan apulämmitystä.
 lmp tunnit 2009 3149 h  kaikki talouden sähköt 17090 kWh
 lmp tunnit 2010 3445 h  kaikki talouden sähköt 20059 kWh
 lmp tunnit 2011 2743 h  kaikki talouden sähköt 17750 kWh
 lmp tunnit 2012 3160 h  kaikki talouden sähköt 17900 kWh (5 viim. päivän kulutukset arvioitu keskikulutuksen mukaan)
LL1 yht. 65 h 4 vuoden aikana.
LL2 yht. 70 h 4 vuoden aikana.

Aikaisempi öljyn kulutus yli 35 vuoden ajalta keskimäärin 4500 l /vuosi + sähköä 6500 - 7000 kWh/vuosi.
Olen nyt yrittänyt laskea "tomppelin" /bergheatin kaavalla niin se ilmoittaa kaivon syvyys EI RIITTÄVÄ. Sama taulukko ilmoittaa vuosittaiseksi käyntiaikasuhteeksi 40%. Toteutunut on 36%, mielenkiintoista on se että vain kesä, heinä ja elokuun toteutuneet käyntiaikasuhde%t ovat suurempia kuin taulukon antamat, johtuisiko se sitten käyttöveden kierrosta ja runsaasta saunomisesta.
Ai niin, pesutilat noin 25 m2 (aikaisemmin kuumalla käyttövedellä lämmenneet on nyt saneerattu ns toisen piirin lattialämmitykseksi)
Mielestäni säästö öljylämmitykseen verrattuna on tällä hetkellä lähes 3500,00 euroa/vuosi. (18000 kWh x 0,13=2340 euroa MLP-lämmityksellä) 4500 l x 1,09 = 4905,00 + 6500 kwh x 0,13=845,00 yht.5750,00 euroa öljylämmityksellä.

Täällä Aleksis Kiven pitäjässä ainakaan meilla ei vielä tämän 4 vuoden aikana ole ollut kuin -27 astetta eikä vielä silloinkaan ollut vastuksia lyönyt päälle. (ainakaan kun kävin katsomassa lukemia), tuntimääristä päätellen oli kuitenkin olleet päällä jonkin verran.

Jos joku jaksaa selata, niin tässä käyttämäni Thermia G2 12 pumpun INFORMAATIO- ja HUOLTOVALIKON säätöarvot. Ovatko ne kohdallaan siitä en ole lainkaan varma, Sami 68 ja Tomppeli osaisivat varmasti kommentoida tarkemmin.
Erityiset Kiitokset heille ja muillekin jotka kokemuksiaan foorumille ovat kirjailleet.

Näitä voi vertailla myös muut 70 luvun patterilämmitystalossa öljystä maalämpöön siirtyneet, tai aikeissa olevat. Uudemmat talot tai eristyksiä parannelleet tai takkaa lisälämpönä käyttävät pääsevät varmasti ½ pienemmällä kulutuksella.

Keruun meno-paluu erotus on kokolailla tarkkaan 3 astetta ja pattereille menevän ja pumpulle palaavan erotus on 7 - 8 astetta. Näillä keleillä (-10 - -18)pumppu käy noin ½ h ja pitää taukoa noin 50 min. Puskurisäiliötä ei ole kun ei mahdu, mutta patteritkaan eivät napsu. Sisälämpönä on pidetty 22 - 23 astetta.
Ajatuksena on kyllä saneerata patterit isommiksi ja 2 levyisiksi, niissähän on joitain ohjauslamelleja siellä välissä ja väittävät niitä tehokkaammiksi ( ei tarvitse syöttää niin kuumaa vettä pattereille ja lmp:n hyötysuhde paranee)

Alavalikko INFORMAATIO ‑> LÄMPÖKÄYRÄ Tehdasasetus > Muutettu asetus
40 °C
MIN Pienin sallittu 10 C >35°C
MAKS Suurin sallittu menojohdon lampotila. 55°C
KAYRA 5, 0 C > 2 astetta .
KAYRA 0, 0 C >  3 astetta
KAYRA 5, 0 C > 3 astetta
LAMMITYS POIS 17°C
Alavalikko INFORMAATIO ‑> LÄMPÖKÄYRÄ 2. Käytän shunttia manuaalisesti, (säätönuppi ylös nostettuna), koska aina kun laitan (painan nupin pohjaan) moottoriautomatiikalle, niin ESBE venttiili menee kiinni ja pesuhuoneen lattia kylmenee
40 C >45°C
MIN 10 C >40°C
MAKS Suurin sallittu shunttiryhman lampotila. 55 C >51°C

Alavalikko LÄMPÖTILA ‑> LÄMPÖTILA. Tehdasasetus > Muutettu asetus
MENOJOHTO  55 – 43 astetta (-6 – -27 asteessa)
PALUUJOHTO Nayttaa nykyisen paluujohdon lampotilan. Suluissa nakyy pysaytysarvo MAKS. 55 C >58 astetta
PALUULAMP.48 – 35 astetta (-6 – -27 asteessa)
-
KAYTTOVESI Nayttaa nykyisen kayttoveden lampotilan. -58 – 62 astetta
KERUUL. MENO -2-4 astetta (-8 – -27 asteessa)
KERUUL. PALUU 1 – -1 aste (-8 – -27 asteessa)
 
4.2 HUOLTO - VALIKKO
KAYTTOVESI
KAYNNISTYS 42 c
KAYTTOVESIAIKA 30M
LAMMITYSAIKA 20M
H-KUUM.VALI 14D
H-KUUM. RAJA 55 c
KV-ANTURIN VAIK. 65 c
PAINOTETTU KV vaihtelee
LAMPOPUMPPU
INTEGRAALI A1 150
HYSTEREESI 10
MAKS PALUULAMP. 58 c
KAYNNISTYSVALI 30M
HALYTYS KERUUL Pois
PAINEPUTKI 150 c
LISALAMPO
INTEGRAALI A2 850
HYSTEREESI 20 c
MAKS. PORTAAT 2
SHUNTTIAIKA 60S
KAYTTOVESI POIS 55 c
ASENNUS
Suomi
JARJESTELMA
LAMMONLAHDE Kallio
LAMMITYSJARJEST. VL
SHUNTTIRYHMA Päälle
LISAYS Optimum Päälle HGW SHUNTTI Päälle
VERSIO Näyttö: V X.X 1.0
I/O-kortti: 1:0
TIED.KERUUAIKA 13M (tällä arvolla pystyn lukemaan menovesi grafiikasta että pumppu käynnistyy 15 - 16 kertaa/24h)
KERUUL. POIS 30 S
KERUUL. PAALLE 30 S
H-KUUM.AIKA Pois
H-KUUM.AIKA ULK. 1H
OPTIMUM
KIERTOV. EROTUS POIS
KERUUL. EROTUS 3K
KIERTOV. VIRTAUS 4V
KERUUL.VIRTAUS 10V
KIERTOV. VAKIOV. 4V
KERUUL. VAKIOV. 10V
KIERTOV. MIN.VIR 3V
MAKS KV 55 c
MIN KV 50 c
HGW
HGW LAMPOTILA vaihtelee
LAMPOTILAERO 20K
KV EROTUS vaihtelee
KV LAMMITYKSEEN 3K
MAKS. LAMPOTILA 65 c
HGW KAYNNISTYS 7S
HGW ALUSTUS 60S
INTEGR. VIIVE 10S
HGW SHUNTTIAIKA 35S
HGW INT. RAJA 60
HGW INTEGRAALI
PULSSINLEVEYS 0,25S
PULSSIA vaihtelee

Olenko ymmärtänyt pumpun logiikkaa lainkaan, onko joku arvo ihan poskellaan, jos "pumppunörtit" / expertit kommentoisivat.
Nyt olisi hyvää aikaa perehtyä vielä syvällisemmin.

Rauhallista loppuvuotta ja riemukasta uutta vuotta kaikille. t. eskok


 

Nibe F1226-R, kaivon aktiivisyvyys 145m, 2 krs rinnetalo valmistunut 2019, kokonaisala 245 m2, kaikki lattialämmöllä, käyttöveden kierto käytössä klo 8 - 22:00.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 865
  • yli-ikämies
Vs: Thermia 12 G2 kokemusta 4 vuodelta
« Vastaus #1 : 26.12.12 - klo:21:52 »
Koetin minäkin laittaa tietojasi taulukkoon.
Tämä nyt käyttämäsi laskentaohjelma mitoittaa lämpökaivon entistäkin isommaksi.!

Rakennuksille riittäisi, niitä sen tarkemmin kuitenkaan tuntematta, noin 30.000kWh/vuosi.

Vaikuttaa siltä, että lämpimän käyttöveden kulutus olisi keskimääräistä suurempi.
Saattaisi vastata 7 - 8 henkilön keskikulutusta ja noin 8000 - 10.000 kWh/vuotuista energiankulutusta
Lämmitys + lämmin käyttövesi olisivat vuodessa yhteensä noin 38.000 . 40.000 kWh.
Vastustunnit laskevat hiukan vuotuista käyntiaikasuhdeprosenttia.

Näyttää siltä, että sekä pumppu, että lämpökaivo olisivat teidän nykyiselle lämmitystarpeelle vajaatehoisiksi mitoitettuja.

Uusi laskelma tässä alapuolella PDF -liitetiedostona.


Edit.:
Poistin taulukon, liitetiedostokansioni tilavaraus ylittyi!
« Viimeksi muokattu: 27.02.13 - klo:00:30 kirjoittanut tomppeli »

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 953
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: Thermia 12 G2 kokemusta 4 vuodelta
« Vastaus #2 : 26.12.12 - klo:22:35 »
Ei kai shunttimoottoria ole kytketty ristiin, eli yrittää avata mutta sulkeekin. Ainakin Danfossissa moottorin auki/kiinni ohjausjohdot on riviliittimillä 361 ja363. Noi kun kytkee toisinpäin niin pitäisi kääntyä suunta.

Poissa eskok

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 68
Vs: Thermia 12 G2 kokemusta 4 vuodelta
« Vastaus #3 : 26.12.12 - klo:23:53 »
Kiitos Tomppelille, nyt näyttää ihan realistiselta.
Mielenkiintoista oli se että Carrier  30 NQE 11H 13,6 kw + 390 l varaaja, pumpun myyjä ennusti kokonaistarpeeksi lmp:ltä tulevaksi 37680 kwh kokonaistarpeeksi 38250 kwh, ostettavaksi 570 kwh (tarkoittiko tämä sitten vastuksilla tuotettavaa lisäenergiaa) , mutta kun olisi pitänyt porata 2 reikää yhteensä 243 m (222m aktiivista). Pumpun käyttötuntiennuste 3750 h/vuosi

Geopro 13,2 kw SH 13 + 700 l varaaja  lmp:ltä 37744 kwh kokonaistarpeeksi 38718 kwh, ostettavaksi 974 kwh (tarkoittiko tämä sitten vastuksilla tuotettavaa lisäenergiaa)ja 2 reikää a´132 m. Pumpun ennustettu sähkön kulutus 13015 kwh/vuosi. (Kirjallista tarjousta ei koskaan saapunut)

Thermia ennusti kokonaiskulutukseksi lmp:lle 11352 kWh/vuosi + lisäsähköä 438 kwh/vuosi (onko tämä sitten vastuksilla tuotettavaa) ja kiinteistön kokonaistarpeeksi 33750 kwh josta lmp:n tuotto 33312 kwh/vuosi. Pumpun käyttötuntiennuste 3309 h/vuosi. Aktiivisen reiän syvyydeksi laskivat  172 m.

Nämä kolme (yksi suullinen) vastasivat tarjouspyyntöön, neljä muuta eivät edes vastanneet.

Miksi valinta osui Thermiaan johtui myyjän aidosta todellisesta asiakaspalvelusta ja entisen pannuhuoneen koosta (sinne ei mahtunut kuin Thermia eikä sekään Duona tai edes puskurisäiliön kanssa.

Nyt 4 vuoden käyttökokemuksen mukaan pumpun vuosittaiset keskiarvokäyttötunnit 3125h x 3,43 kwh =10718 kwh =1394,00 euroa + lisäsähkö (vastukset) 153 kwh = n. 20 euroa /vuosi. yhteensä 1414,00 euroa /vuosi, kun öljyllä meni 4500 l / vuosi.

Carrier ja Geopro oli kait mitoitettu täystehoiseksi ja Thermia osatehoiseksi (ymmärtäisin nyt).

Ei ollut valinta 2008 kesällä silloisella tietämyksellä mielestäni mitenkään helppoa, mutta ei tuo nyt mitenkään pahasti "metsäänkään" mennyt, nyt kun on kokemusta kertynyt tuon 4 vuotta, toivottavasti laitteet kestää.
Nibe F1226-R, kaivon aktiivisyvyys 145m, 2 krs rinnetalo valmistunut 2019, kokonaisala 245 m2, kaikki lattialämmöllä, käyttöveden kierto käytössä klo 8 - 22:00.

Poissa eskok

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 68
Vs: Thermia 12 G2 kokemusta 4 vuodelta
« Vastaus #4 : 27.12.12 - klo:13:32 »
Tomppelille, veden vuosikulutus noin 100 - 120 m3 paljonko tuosta sitten on lämmintä vettä, en osaa sitä sanoa, mutta jospa se sittenkin on tuo kuuman veden kierto, etäisyys pumpulta keittiöön n. 30 metriä ja edelleen lämpiää kylppärin lattia ja rättipatteri kuumalla käyttövedellä, sen takia sitä on vähän huono ajastaa, ehkä sitä voisi kuristaa (hana on).
Lämmitysjärjestelmän paluu putki kiertää sokkelissa eristämättämönä koko talon (niitä 70 luvun hölmöyksiä) olisiko sillä vaikutusta, on kyllä tarkoitus patterisaneerauksen yhteydessä siirtää patterikierto kokonaisuudessaan sisätiloihin.
Juipille, 361 menee nyt musta ja 363 ruskea, siis nämä kun vaihtaa niin shunttimoottorin pitäisi toimia toiseen suuntaan, miten ne johdot lähtee irti, pumpulta on kait hyvä katkaista päävirta.
Kiitos kommentoijille, lisääkin saa kommentoida jos jaksaa ja ehtii.
Hyvää loppuvuotta t. eskok   
Nibe F1226-R, kaivon aktiivisyvyys 145m, 2 krs rinnetalo valmistunut 2019, kokonaisala 245 m2, kaikki lattialämmöllä, käyttöveden kierto käytössä klo 8 - 22:00.

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 953
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: Thermia 12 G2 kokemusta 4 vuodelta
« Vastaus #5 : 27.12.12 - klo:14:23 »
Johdon saa irti kun viereiseen reikään työntää pienen ruuvimeisselin ja hiukan kääntää. Eli on siis jousiriviliitin. Ota vaan varmuuden vuoksi sähköt ensin pois, vaikka on muistaakseni 24v jännite.

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 239
Vs: Thermia 12 G2 kokemusta 4 vuodelta
« Vastaus #6 : 30.12.12 - klo:15:19 »
Mitoitus on vaihtoventtiileissä aina paras mahdollinen kun äärikeleissä 3kW vastus käy päällä joitain kymmeniä tunteja per vuosi. Eskok ole siis näin :) eikä näin  ???
Jos keruupiiri toimii moitteitta senkin mitoitus kunnossa. Nuo laskelmat on aina hakuammuntaa ja absoluuttinen totuus nähdään vasta käytännössä. Mm. energiatodistus on lähes aina vain paperi välttämättömyyksien joukossa..
* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa eskok

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 68
Vs: Thermia 12 G2 kokemusta 4 vuodelta
« Vastaus #7 : 30.12.12 - klo:18:22 »
Sam68 vastaus ja hymiöt kuvastavat kyllä tosi aidosti näitä minun kokemuksia tämän kuluneen 4 vuoden ajalta.

Tyytyväinen olen, mutta olen kaiken aikaa hämmästellyt ja kummastellut, kun kuuntelee ja lukee muiden kokemuksia. Joihinkin arvoihin on syytä suhtautua kriittisesti, eikä vaipua epätoivoon jos itsellä kuluukin enemmän, ehkä sitä on myös mukavuudenhaluisempi.
Jollakin perheeellä kuluu taloussähköä vain 4000 kwh:a vuodessa ja jollakin toisella 8000. Joku tyytyy 20 asteen sisälämpötilaan jonkun toisen mielestä 23 astetta on sopiva.
Meillä ehkä saunotaan tavallista enemmän ja lotrataan myös veden kanssa vähemmän säästeliäästi ja talokin on melkoinen "liiteri" nykyisiin verrattuna, mutta kuitenkin sen aikakauden säädösten ja tietämyksen mukaan rakennettu.
Itse en tiennyt silloin 1972 rakentamisesta yhtikäs mittään.
Taitaa vain olla niin, että kahta samanlaista käyttäjäperhettä, taloa, kalliota/maaperää, sijaintipaikkaa  ei taida olla olemassakaan.
Onneksi on tämä foorumi ja täällä muutamia aktiivisia ammattilaisia ja myös tosi harrastajia, jotka sitten antavat minunlaiselle tavalliselle tallaajalle apuja ja tietoja mahdollisissa ongelmatilanteissa kuin myös siitä, miten mlp:lla lämmittäjä saisi pumpusta maximihyödyn minimikustannuksilla. Ei ole todellakaan öljylämmitystä ikävä.

Riemukasta vuoden vaihdetta ja hyvää ja miksei vielä parempaa vuotta 2013 kaikille foorumilaisille  t. eskok
Nibe F1226-R, kaivon aktiivisyvyys 145m, 2 krs rinnetalo valmistunut 2019, kokonaisala 245 m2, kaikki lattialämmöllä, käyttöveden kierto käytössä klo 8 - 22:00.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 865
  • yli-ikämies
Vs: Thermia 12 G2 kokemusta 4 vuodelta
« Vastaus #8 : 30.12.12 - klo:19:20 »
Tomppelille, veden vuosikulutus noin 100 - 120 m3 paljonko tuosta sitten on lämmintä vettä, en osaa sitä sanoa, mutta jospa se sittenkin on tuo kuuman veden kierto, etäisyys pumpulta keittiöön n. 30 metriä ja edelleen lämpiää kylppärin lattia ja rättipatteri kuumalla käyttövedellä, sen takia sitä on vähän huono ajastaa, ehkä sitä voisi kuristaa (hana on).
Kuuman veden kierto ja tuo pitkä etäisyys keittiöön sekä se rättipatteri lisäävät kaikki lämpimän käyttöveden kuumentamistarvetta.
Saa näyttämän siltä, että lämmintä käyttövettä kulutettaisiin paljon.
Ei se "ylimääräinen" kulutus kuitenkaan nosta vuotuista sähkölakus kuin noin 100 euron verran ja siitäkin taitaa osa mennä talon lämmittämisen hyväksi!
Veden kokonaiskulutuksesta ei oikein luotettavasti voi päätellä lämpimän käyttöveden kulutusta.

On helpompaa elää, kun itse päättää olla tyytyväinen siihen, mitä minulla on.
Oli sitten kyse mistä tahansa. Vaikkapa kivasta muijasta ja mukavista muksuista!
Tai sitten siitä, että eihän minulla sitä velkaa sittenkään niin hirveän paljon ole!

Hyvää tulevaa vuotta toivottelen minäkin kaikille!

Poissa eskok

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 68
Vs: Thermia 12 G2 kokemusta 4 vuodelta
« Vastaus #9 : 05.01.13 - klo:09:58 »
 27.12 Juipilta: Ei kai shunttimoottoria ole kytketty ristiin, eli yrittää avata mutta sulkeekin. Ainakin Danfossissa moottorin auki/kiinni ohjausjohdot on riviliittimillä 361 ja363. Noi kun kytkee toisinpäin niin pitäisi kääntyä suunta.
Kiitos Juippi, muutama päivä sitten sain vaihdettua johtimien paikkaa ja moottori toimii nyt toisinpäin, siis ihan kuin pitääkin.
Minkähänlaiset asetukset tuolla käyrä 2:lla teillä yleensä on.
Vakioasetukset on manuaalissa KÄYRÄ 40 MIN 10 MAKS 55, laitoin aluksi KÄYRÄ 40 MIN 35 MAKS 45, sitten muutin KÄYRÄ 37 MIN 35 MAKS 40, mutta ei merkittävää vaikutusta, tuntuu kyllä paljaalle jalalle tosi miellyttävältä kun laattalattian pintalämpötila laser mittarilla mitattuna on 35 -36 astetta joka tekee saunaosaston (löylyhuone, pesuhuone, pukuhuone yht. n. 14m2)  sisälämmöksi noin 25-26 astetta, mutta ei taida olla kovin taloudellista. Kaikki muut tilathan meillä lämpiää pattereilla.
Nibe F1226-R, kaivon aktiivisyvyys 145m, 2 krs rinnetalo valmistunut 2019, kokonaisala 245 m2, kaikki lattialämmöllä, käyttöveden kierto käytössä klo 8 - 22:00.

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 953
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: Thermia 12 G2 kokemusta 4 vuodelta
« Vastaus #10 : 05.01.13 - klo:15:25 »
27.12 Juipilta: Ei kai shunttimoottoria ole kytketty ristiin, eli yrittää avata mutta sulkeekin. Ainakin Danfossissa moottorin auki/kiinni ohjausjohdot on riviliittimillä 361 ja363. Noi kun kytkee toisinpäin niin pitäisi kääntyä suunta.
Kiitos Juippi, muutama päivä sitten sain vaihdettua johtimien paikkaa ja moottori toimii nyt toisinpäin, siis ihan kuin pitääkin.
Minkähänlaiset asetukset tuolla käyrä 2:lla teillä yleensä on.
Vakioasetukset on manuaalissa KÄYRÄ 40 MIN 10 MAKS 55, laitoin aluksi KÄYRÄ 40 MIN 35 MAKS 45, sitten muutin KÄYRÄ 37 MIN 35 MAKS 40, mutta ei merkittävää vaikutusta, tuntuu kyllä paljaalle jalalle tosi miellyttävältä kun laattalattian pintalämpötila laser mittarilla mitattuna on 35 -36 astetta joka tekee saunaosaston (löylyhuone, pesuhuone, pukuhuone yht. n. 14m2)  sisälämmöksi noin 25-26 astetta, mutta ei taida olla kovin taloudellista. Kaikki muut tilathan meillä lämpiää pattereilla.

Eipä kesta ja hyvä että sait toimimaan.

Mulla on käyrä2 34 ja minimi 26C max en nyt juuri muista. Kovilla pakkasilla lattia on tosi lämmin mutta vaatii sen että saa riittävästi lämmönjakoon pintaa.

Käyrä1 on 38. Huonearvo on 20 ja integraali -125. Näillä toimii hyvin joka kelillä.

peki

  • Vieras
Vs: Thermia 12 G2 kokemusta 4 vuodelta
« Vastaus #11 : 05.01.13 - klo:15:30 »
Miten on mahdollista eskolla nuo laatan pintalämmöt 36-37c, ja huonelämmöt tiloissa 26c?
Mulla laatta alkaa tuntumaan epämukavalta jos pintalämpötila nousee 30c:een. Itellä laattalattioiden lämpö melekosen sama kuin esim. khh ssa huonelämpötila.

Poissa Vpetteri

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 185
  • Tein itse enkä säästänyt
Vs: Thermia 12 G2 kokemusta 4 vuodelta
« Vastaus #12 : 05.01.13 - klo:21:29 »
Itse mittailin lattioiden pintalämpöjä ja havaitsin kun mennään yli huonelämmön, ei lattia tunnu enää mukavan lämpimältä. Kylppäri/vessassa oli lattian lämpö 26 ja aamutoimilla tuli vedettyä mattoa jalkojen alle...hienosäätäminen tahtoo vaan olla siitä korkista melko hankalaa, varsinkin kun ulkolämpötila ehtii yleensä muuttumaan nopeammin kuin huonelämpö
Ok-talo rv.66 250/320 m2/880m3. Radiaattoreilla 190m2, lattialämmöllä 130m2. Takka+puukiuas, ILP. Öljyä palanut 3400l/vuosi+ sähköä 6000 kWh. 22.7.2012 startattu Danfoss DHP-H 16+DW Extender+ 2x2m2 aurinkokerääjät.