meno ja paluuvesi

[rekanko]

Patteriverkostoon menevä ja paluuvesi molemmat 43astetta,onko normaali vai jotain häikkää?

[isopahasusi]

Jotain häikkää on pakko olla jos lämpötilat ovat todella noin.

[peki]

Patteriverkostoon menevä ja paluuvesi molemmat 43astetta,onko normaali vai jotain häikkää?

Ei välttämättä. Jos sulla on asteen tarkkuudella näytössä lukemat niin voipi hyvin mahtuu saman asteen sisään.
Termarit levälleen ja kiertoa pienemmäksi niin pitäs ainakin asteen ero näkyä.

[seppaant]

Patteriverkostoon menevä ja paluuvesi molemmat 43astetta,onko normaali vai jotain häikkää?

Jos kyseessä on vaihtoventtiilikone, niin kompressorin seistessä ovat sekä menevä että palaava vesi samanlämpöisiä.
Kompressorin käydessä lämpötilaeron pitää olla n. 5-8C

Mikä lämpöpumppu sinulla on?

ATS

[Seagear]

Kompressorin käydessä lämpötilaeron pitää olla n. 5-8C
Mikä lämpöpumppu sinulla on?
ATS

Asteen tarkkuudella samaa meno- ja paluulämpötilaa näyttää myös scroll-Danfoss, patteripiirin kv-pumppu III-asennolla (65 W).

Edit: Otetaas sen verran sanoja takaisin että täällä tuo sama sama meno- ja paluulämpö koskee lauhempia kelejä ja/tai sitä että kompura ei pyöri. Nyt kun pakkasta on 9 astetta niin näytti paluuvesi jäähtyneen kierron aikana 4 astetta.

[juippi]

Eihän siinä nyt ole mitään järkeä, jos Dt on nolla lämmönjaossa. Silloin koneen antoteho on myös nolla, joka tarkoittaa että kone ei käy.

[peki]

Kyllä se dt voi näytössä nolla olla. Tietysti jos ei itse litkun lämpö nouse niin sitten on vikaa.

[Seagear]

Jos asteen tarkkuudella mitataan, niin 0,9 asteen Dt:kin voi näkyä pumpun näytöllä nollana. Eli esim. paluupuolella 41,5 => 42 ja menopuolella 42,4 => 42. Kokeilin kv-pumppua I-teholla ja sama 4 astetta oli Dt kun kompura käy. Kompuran seistessä ero on 0-1 astetta.

[peki]

Tuo lattialämmitys parantaa dt tä kummasti. Mulla huitelee noi dt t 8-10 välillä, riippuen siitä mitä kaivolta tulee.

[juippi]

Jos asteen tarkkuudella mitataan, niin 0,9 asteen Dt:kin voi näkyä pumpun näytöllä nollana. Eli esim. paluupuolella 41,5 => 42 ja menopuolella 42,4 => 42. Kokeilin kv-pumppua I-teholla ja sama 4 astetta oli Dt kun kompura käy. Kompuran seistessä ero on 0-1 astetta.

Onko sulla koneen käydessä ollut näyttämät noin? Jotakin haikkää jssakin? Itse katson näyttämät käyntijakson loppupuolella ja ero on ollut viimepäivinä 8-10C. Ulkolämpötilan vielä ollessa plussalla erotus oli 4-6 asteen luokkaa. Nämä satunnisesti seurattuja lukemia, kun en vielä ole loggerointia saanut kuntoon.
Lauhdutinpumppu on mulla 3-nopeudella ja patteri sekä lattiapiirin 2-nop.

[Seagear]

Jos asteen tarkkuudella mitataan, niin 0,9 asteen Dt:kin voi näkyä pumpun näytöllä nollana. Eli esim. paluupuolella 41,5 => 42 ja menopuolella 42,4 => 42. Kokeilin kv-pumppua I-teholla ja sama 4 astetta oli Dt kun kompura käy. Kompuran seistessä ero on 0-1 astetta.

Onko sulla koneen käydessä ollut näyttämät noin? Jotakin haikkää jssakin? Itse katson näyttämät käyntijakson loppupuolella ja ero on ollut viimepäivinä 8-10C. Ulkolämpötilan vielä ollessa plussalla erotus oli 4-6 asteen luokkaa. Nämä satunnisesti seurattuja lukemia, kun en vielä ole loggerointia saanut kuntoon.
Lauhdutinpumppu on mulla 3-nopeudella ja patteri sekä lattiapiirin 2-nop.

Koneen käydessä meno-paluu lämpötilaero siis tällä hetkellä 4 astetta. Tätä arvoa en ole aktiivisesti seurannut joten lauhempien kelien arvot ovat mutua. Mutta siis kun kompura on pysähdyksissä niin meno-paluupuolen dT näytti äsken olevan pumpun mukaan 0 astetta. Paljonkohan tuolla pienellä lämmityspiirin tilavuudella on tekemistä asian kanssa? Puskurivaraaja on 100 litraa ja patteripiiri ehkä toisen mokoman tai luultavasti jopa alle.

[Seagear]

Tuo lattialämmitys parantaa dt tä kummasti. Mulla huitelee noi dt t 8-10 välillä, riippuen siitä mitä kaivolta tulee.

Epäilemättä. Mutta jos 1. vuoden lämmitykseen meni vain 7000 kWh edestä sähköä niin eipä taida kovin suurta rahallista järkeä olla repiä lattioita auki, laittaa kiertoputket lattiaan ja heittää radiaattorit metallinkierrätykseen.

[juippi]

Koneen käydessä meno-paluu lämpötilaero siis tällä hetkellä 4 astetta. Tätä arvoa en ole aktiivisesti seurannut joten lauhempien kelien arvot ovat mutua. Mutta siis kun kompura on pysähdyksissä niin meno-paluupuolen dT näytti äsken olevan pumpun mukaan 0 astetta. Paljonkohan tuolla pienellä lämmityspiirin tilavuudella on tekemistä asian kanssa? Puskurivaraaja on 100 litraa ja patteripiiri ehkä toisen mokoman tai luultavasti jopa alle.

Eihän sillä lämmönjaolla ole merkitystä lepojakson Dt:hen. Sen kuuluukin olla nolla. Paluu- ja menoantureiden välissä on vain lauhdutin, joka jäähtyy varsin nopeasti kompuran sammuttua.

[Seagear]

Niin, kun en oikein ole selvillä että mistä kohtaa kiertoa nuo mittaukset otetaan. Olisi kai sekin ihan loogista että kiertovesi jäähtyy kierron aikana silloinkin kun kompura ei käy? Sitä vaan ei taideta normaalisti mitata.

[juippi]

Kyllä se jäähtyykin ja sen näkee käyrästä kun valitset lämpötilavalikosta menovesi ja painat oikealle.

[Seagear]

No juu, niin tietenkin.

[peki]

Tuo lattialämmitys parantaa dt tä kummasti. Mulla huitelee noi dt t 8-10 välillä, riippuen siitä mitä kaivolta tulee.

Epäilemättä. Mutta jos 1. vuoden lämmitykseen meni vain 7000 kWh edestä sähköä niin eipä taida kovin suurta rahallista järkeä olla repiä lattioita auki, laittaa kiertoputket lattiaan ja heittää radiaattorit metallinkierrätykseen.

Joo, ei paha tuo kulutus ole noilla pattereillakaan. Romuraudastakaan ei paljoo saa nykyisin.

[MrSmith]

Kertokaas viisaamat millä tuohon lämpötiläeroon voisi vaikuttaa? Omassa järjestelmässä lähtevän ja palaavan ero n. 3,3astetta pumpunkäydessä.  MPL ja lattia kierto kyseessä. Lisätietoja suuresta tiedonkeruuketjusta s.7

[seppaant]

Kertokaas viisaamat millä tuohon lämpötiläeroon voisi vaikuttaa? Omassa järjestelmässä lähtevän ja palaavan ero n. 3,3astetta pumpunkäydessä.  MPL ja lattia kierto kyseessä. Lisätietoja suuresta tiedonkeruuketjusta s.7

Pienentämällä virtausta lämpötilaero kasvaa.

ATS

[MrSmith]

Niinpä tietysti...  Tämä taasen aiheuttaa sen, että pumppu alkaa käymään ns. pätkäkäyntiä eli paljon käynnistyksiä jopa yli 30kpl/vkr siis jos veden kiertoja rajoitetaan kovin paljon. KV-pumpussa toki saattaisi riittää paukut silloin jopa I-nopeudella... Kokeilemallahan nuo säädöt luulisi löytyvän.