lämmön keräys kaivosta

[pelle pelotonko?]

onko mahdollista saadaa lämpöenergiaa kaivosta? Tai siis kuinka paljon? Vieressä on 1,5 metrin levyinen ja ehkä 6 metriä syvä kaivo ylivuoto putkesta tulee ojaan vettä niin ettei se jäädy edes talvella. Arvioisin ämpärillisen/minuuti ylivuotona.
Kävi mielessä että jos:
-työntäisin jo olemassa olevaan tulpattuun tuumaseen putkeen sisälle paluuputken kaivoon, kierrätän veden kaivosta ja sitten takaisin
olisi siis avoin piiri
- ei liene riittävästi lämpö energiaa maalämpöpumpulle mutta ehkä pienemmälle koneikolle
- tarkoitus ottaa joku osa lämmitys energiasta sieltä kaivosta suoran sähkön tilasta
- lämmitys kyketään lattiaan tai jos tehoja riittää myös veden lämmitykseen
- ei ole ainoa lämmitysmuoto, on jo olemassa ilp ja tulisijoja jotka riittävät nippa nappa.
katselin jo kaavoja mutta ei matikka pää riittänyt, laitoin mietintä myssyn ja lähetän tän jollekkin viisaammalle.
Tietenkään tämän ei tarvitse olla kannattavaa, järkevää koska jos halutaan niin voidaan.

[seppaant]

Jos kaivon lämpötila on arviolta 7C, niin sitä voidaan jäähdyttää n. 5C
10l/min virtauksesta saadaan jatkuva teho 3,5 kW
Hyötysuhteella 3,0 saadaan maalämpöpumpusta 5,2 kW jatkuva teho.

Näin siis teoriassa, käytäntö onkin sitten aivan eri asia.

ATS

[pelle pelotonko?]

kiitos rohkaisevasta vastauksesta. Luulin jo että ajatus torpataan heti muttei sit kuitenkaan . Onko noin pieniä pumppuja olemassa vai tarvisiko räätälöidä jostain pikku kojeikosta? Ideahan on että kaikki plus lämpö mita saadaan sisälle on pelkästään etua.
Innostuin tästä sen verran että kävin oikein tarkastamassa virtauksen eli olikin 10l ämpäri piripintaan 40 s. ja lämpö 7,5 Celsiusta.
Tässähän on vielä tosin mota mutkaa mutta oikein kivalta näin ajatuksenahan tämä vielä.
 Noi aiemmat arviot on aika hyvät ja niillä voi varmaan jo jotain suunnitella koska voi olla että sydän talvella virtaus vähenee ja lämpokin varmaan laskee.
lisä kusymystä. Jos laittaisi oikean maalämpö pumpun tähän palokaivo systeemiin ja jos tulee lisää rakennus alaa niin sittenhän voisi jälkeenpäin päivittää oikean porakaivon jos ei tehot riitä. Siis nykyisen alan 60kem johon lisäystä ehkä 30.
Onko tiedossa sen teholuokan pummpua jolla vois ensian ajella nnikuin vajaakäytöllä ja sitten kun laajennnukset valmiit riittäisi kuitenkin  vielä tehot. Vai kantsiiko vaan pysyä jossain koneikko virityksessä?
 

[tomppeli]

Innostuin tästä sen verran että kävin oikein tarkastamassa virtauksen eli olikin 10l ämpäri piripintaan 40 s. ja lämpö 7,5 Celsiusta.

Tässä EXCEL -laskuri, jolla voit laskeskella kaivosta saatavia lämpötehoja!

Talleta ohjelma ensin omalle koneellesi, että pääset muuttamaan taulukkoon arvoja!

[Xargo]

Tuossahan on se etu, että ei tarvitse siirtää lämpöä ensin keruunesteeseen ja sitten vasta viedä höyrystimelle. Eli paremmalla lämpökertoimella pitäisi toimia ihan jo senkin takia.

Täytyy vaan olla tarkkana ettei vesi jäädy höyrystimeen. Se varmaankin halkaisisi lämmönvaihtimen, jolloin kylmäaineetkin pääsisivät ulos. Eli säätöjärjestelmän pitäisi kyllä olla aika pomminvarma.

[pelle pelotonko?]

 Harmittaa kun olisi mahikset nurkilla mutta jäänyt toi alan koulutus väliin.    Kiinnostusta riittää sitäkin enemmän.
  kiitos tomppelille exel taulukosta. Tutustun siihen paremmalla ajalla, ei nää ensi syötöt ainakaan onnistunut. Toisaalta en niin tarkkaa tietoa etsikkään koska näyttää että lämpöä riittää ihan ok.

toiseen vastaukseen kiitos siitäkin on hyvä pointti tuo jäätyminen. Jos esim. sähköt loppuu ja päsee systeemi jäätyyn niin silloin käy huonosti.
Mulla on jo olemassa 2,5 kVA online UPS jolla voisin laittaa itsesäätyvät kaapelit suojaamaan herkimpiä osia, lisäksi gsm hälytystä ja muuta back- uppia.

hei ja muuten tarkoitus ei ollut repiä kaikesta kaikkia irti vaan saada jotain säästettyä vs. suora sähkö(sitä tosin kuluu vähemmän ja vähemmän n. 5000-6000KWH/vuosi).

oliko niistä pumpuista tässä kokoluokassa tietoa tai sitten koneikosta josta pääsisi rakentelemaan. Tällaista systeemiä ei taida ihan kaupan hyllystä saada vai saako?

[Xargo]

toiseen vastaukseen kiitos siitäkin on hyvä pointti tuo jäätyminen. Jos esim. sähköt loppuu ja päsee systeemi jäätyyn niin silloin käy huonosti.

Meinasin enemmänkin sitä, että jos veden kierto hidastuu/kaivolta tuleva vesi onkin kylmempää niin kun höyrystin haukkaa vedestä jonkun tietyn tehon niin pitää huolehtia, että vesi ei siitä jäähdy alle nollan. Sähkökatkoksen aikaan tuosta ei ole pelkoa, koska ei se kompura ilman sähköä pyöri. Tietenkin epäsuorasti voi käydä niin, että sähkökatkon aikana keruuputki jäätyy ulkoilman vaikutuksesta ja sitten kun sähköä on taas tarjolla ja kompura hörähtää käyntiin niin ei olekaan virtausta ja silloin höyrystin jäätyy aikalailla nopeasti.

Tuollaisia tilanteita varten ei taida normimaalämpöpumpussa olla suojauksia eli ne ainakin pitäisi jotenkin lisätä ohjaukseen jos valmiin tuotteen kaupasta hakee. Käytännössä pitää siis huolehtia, että höyrystimeltä viemäriin/ojaan laskettava vesi on muutaman asteen yli nollan ja jos se alkaa kylmetä niin ensisijaisesti suurentaisin virtausta ja jos se ei onnistu niin kompura seis. Jotain tuontapaista ohjausta täytyisi siis viritellä.

[tomppeli]

Tässä taulukon käytöstä esimerkki.

- Imuroi taulukko netistä. ( Tässä EXCEL -laskuri, jolla voit laskeskella kaivosta saatavia lämpötehoja! )
- Tallenna se omalle koneellesi, jotta pääset muuttamaan arvoja taulukon vihreisiin ruutuihin.
- Kirjoita kaivosta tulevan veden lämpötila kohtaan "lähdön lämpötila".
- Kirjoita se, kuinka kylmäksi vesi voidaan jäähdyttää kohtaan "Paluun lämpötila". Tässä 0, joka on alin mahdollinen, jossa vesi ei vielä jäädy!
- Kirjoita "Virtaama (Litraa/minuutissa)" kohtaan. Tässä se on 15 litraa minuutissa.
- Vedestä saatava lämpöteho ilmestyy kohtaan "Lämpöteho".

LASKE TEHO, KUN TIEDÄT LÄMPÖTILAERON JA VIRTAAMAN       Lähdön lämpötila   7,0 C    Paluun lämpötila   0,0 C    Meno – paluu erotus      7,0 C Virtaama (Litraa/minuutissa)   15,00 l/min    Virtaama-arvoksi saadaan (Litraa / sekunnissa)      0,250 l/s - Litraa minuutissa      15,00 l/min - Litraa tunnissa      900 l/h Lämpöteho  (P = m * c * Δt)      7,32 kW