1964 rakennettuun taloon maalämpö?

[rojektori]

Hei,

Järkyttävien lämmityskustannusten myötä olemme päätyneet vaihtamaan lämmitysmuotoa. Osaisiko joku laskea kuinka ison porakaivon ja maalämpöpumpun tarvitsisimme?

Talomme on 1964 rakennettu, 140m2 yhdessä kerroksessa ja sijaitsee Yli-Iissä Pohjois-Pohjanmaalla. Lämmitys on hoidettu puukattilan sähkövastuksella (ei poltettu puita kattilassa), vesikiertoinen patterilämmitys, ei erillistä lämminvesivaraajaa. Kylpyhuoneessa on jonkinasteinen vesikiertoinen lattialämmitys, joka on 60-luvun peruja. Lattialämmityksen epäilen olevan rakennettu ilman styroxeristystä (syö lämpimän veden), joka on tarkoitus korjata rempan yhteydessä talvella. Talossa myös leivinuuni, jota kovilla pakkasilla on lämmitetty ainakin kerran viikossa (leivinuunin sijainti on tosin heikoin mahdollinen ja lämpö ei pääse kiertämään talon toiseen päähän). Sähkönkulutus on ollut seuraavaa:

1.1.-31.1.2011 4854 kWh
1.2.-28.2.2011 4787 kWh
1.3.-31.3.2011 3911 kWh
1.4.-30.4.2011 2837 kWh
1.5-30.6.2011 2467kWh
1.7-31.8.2011 1418 kWh
1.9-30.9.2011 1206 kWh
1.10-31.10.2011 2309 kWh
1.11. 30.11.2011 2951 kWh
1.12-31.12.2011 3491kWh
1.1.-31.1.2012 4457 kWh
1.2.-29.2.2012 4508 kWh
1.3.-31.3.2012 3034 kWh
1.4.-30.4.2012 2406 kWh
1.5.-30.6.2012 2300 kWh
1.7-31.8.2012 1794 kWh
1.9.-30.9.2012 1229 kWh

Vuosi 2011 yht n. 35000 kWh, josta talon lämmityselle arvioin menneen karkeasti  26500 kWh! Itsellä ajatuksissa 150m porakaivo ja ehkä Nibe Maalämpöpumppu F1245-12, tämä ajatus ei perustu mitenkään laskelmille. Lisäksi varmaan tarvitsisi erillisen lämminvesivaraajan, että vesi riittää? Perheemme nelihenkinen. Osaisiko joku auttaa, että teen oikeanlaisen ratkaisun tulevaisuuden kannalta?

[tomppeli]

Vuosi 2011 yht n. 35000 kWh, josta talon lämmityselle arvioin menneen karkeasti  26500 kWh! Itsellä ajatuksissa 150m porakaivo ja ehkä Nibe Maalämpöpumppu F1245-12, tämä ajatus ei perustu mitenkään laskelmille. Lisäksi varmaan tarvitsisi erillisen lämminvesivaraajan, että vesi riittää? Perheemme nelihenkinen. Osaisiko joku auttaa, että teen oikeanlaisen ratkaisun tulevaisuuden kannalta?

Korjasin kulutustiedon 26500 kWh/vuosi lämitystarveluvuilla ns. normivuoden lukemaksi, joka oli sitten noin 31.000 kWh/vuosi.
Tällä perusteella laskien näyttäisi tällaiselta:
MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu annettuihin kulutustietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”rojektori”      Vaihtamassa öljylämmityksestä maalämpöön. 91200 Yli-Ii. Tulostuspäivä 27.10.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa      Patterilämmitystalo      26200 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 4 pers      4800 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa      31000 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi      140 m2      34,0      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi      364 m3      13,1 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2      140 m2      187      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3      364 m3      262,0      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      140 m2      26200 kWh      187 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö      155 m2      5600 kWh      36600 kWh      237 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )      155 br m2      237 ET      E luokka

TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle. 12,0 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä      3 647 litraa      1,200 €/ltr      4 376 €      85,00%
Kokonaisteho saadaan puulämmityksellä      28 m3      68,00 €/m3      1 874 €      75,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä      31000 kWh      0,130 €/kWh      4 030 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta      31000 kWh      0,130 €/kWh      1 375 €      2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan            0 kWh      0,130 €/kWh      0 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP      31000 kWh      10580 kWh      2,93 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta            100,0%      10580 kWh      1 375 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta      0,0%      0 kWh      0 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa      100,0%      10580 kWh      1 375 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna      3 001 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna      2 655 €

LÄMMÖN KERUU                                          
Jos keruupiiri PELLOSSA            KOSTEUS      MAALAJI      Tuotto/metri      PITUUS      SYVYYS
Maakeruun mitoitus                  KOSTEA      MOREENI      39,7 kWh/m      781 m      1,2 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu        290 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )      4,1 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )      2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.      2,93 COP      31242 kWh      
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!

LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA, mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin -35C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      5,6kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      6,7kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      7,7kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      8,8 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      9,8 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      10,9 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      11,9 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]10,9 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 12,0 kW. Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka-40,5 C      
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 2 583 h  29,5%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut   [ch8594]Yli-Ii, koko vuosi=5500AP, tammikuu=882AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!

[rojektori]

Aikamoinen porakaivo, täytyypä sitten vielä harkita, paukkuu budjetti yli. 180-190m, 8-10kw vielä ehkä onnistuisi, mutta ei taitane riittää.

Pannun kyljessä on leivinuuni. Muistaakseni on joku järjestelmä jolla voisi yhdistää leivinuunin ja lämpökattilan, mutta maalämmön?

[tomppeli]

Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän tarvitaan porakaivoon syvyyttä.
Pohjoiseen mentäessä porakaivosta saatava lämpömäärä/metri laskee.
Johtuu siitä, että peruskallion lämpötila on alempi, mitä pohjoisemmaksi mennään.
Tuossa laskelmassa on oletettu, että peruskallion häiriintymätön lämpötila olisi lähellä maan pintaa keskiarvoisesti +4,1C.
Etelä-Suomessa se on noin +7C

[justus01]

Aikamoinen porakaivo, täytyypä sitten vielä harkita, paukkuu budjetti yli. 180-190m, 8-10kw vielä ehkä onnistuisi, mutta ei taitane riittää.

Itse olisin sitä mieltä, että 8 kW + 180m...190m kaivo yhdistelmä olisi ihan toimiva yhdistelmä pumpun 1,5-3 kW sähkövastuksen avustamana ja paljon parempi vaihtoehto kuin jatkaa entisellä systeemillä tai hankkia PILP/ILP/VILP. Valitettavasti tuotakin tapahtuu...että "täysteho"-kauppiaiden hintalappuja isännät aikansa katsovat ja ostavat sitten jonkin VILP:n tai PILP:n osateho-MLP:n hinnalla.

Jos kaivon jäätyminen pelottaa, niin monessa pumpussa on jäätymisen estämiseksi asetettavissa keruunesteelle minimilämpötilaraja, jonka alittuessa siirrytään pelkän vastuksen käyttöön. Tuollaisessa tilanteessa pitää sitten olla sähköliittymässä ja vastuksissa riittävästi potkua että pelkällä vastuksella lämmittäminen hätätapauksessa onnistuu.

[rojektori]

Sillä kyselin siitä leivinuunin yhdistämisestä maalämpöön, jos osatehoisen laittaisin, niin olisi jonkinlainen turva yli 35pakkasilla. Pääsulakkeet ei ole kuin normi 3x25, nykyisen kattilan sulakkeet vain 3x16 (kaapeli mahtanee olla kuitenkin 4mm).

edit.

NIBEn 10kw masiina 6kw lisävastuksella, riittää 16A sulake, mutta riittääkö tuottamaan lämpöä?

[rojektori]

Paljonko kw lämpöä riittää tuottamaan 190m ja 8kw Oulun korkeudella?

[justus01]

Olen sitä mieltä, että 190m kaivosta saa ongelmitta niin paljon energiaa kuin 8 kW pumppu pystyy ottamaan. Heitetään ny lonkalta vielä sähkön kulutusarvio MLP:n kanssa.... Kulutus nyt 26500 kWh, jälkeen 7000-8500 kWh.
(Vanhan puukattilan vuosihyötysuhde sähkövastuksella(kin) on jotain aivan muuta kuin 100%)

Jos talo on lämmennyt ennen pelkällä sähköllä, niin sähköliittymän teho riittää ihan varmasti myös maalämpöpumpun kanssa. Koska lämmitys on nyt ollut 3x16A takana, niin veikkaisin kattilasta löytyvän 9 kW edestä vastustehoa. Jos MLP:n antoteho patteriverkkoon kovalla pakkasella on vaikka 7 kW ja tuon päälle tarvittaisiin vastus 3 kW, niin olisi lämmitysteho 10kW. Sähköverkosta se ottaisi kuitenkin maks. 5 kW, ennen 9 kW.

Jos on epäilyksiä, että vaihekuormat eivät kestä yhtään kasvaa niin kannattaa valita sellainen pumppu johon saa laitettua virtavahdit ja vastustehon rajoituksen.

Leivinuunin lämpöä voi kokeilla levittää laajemmalle taloon vaikka 10-20€ pöytätuulettimella tai tekemällä siirtoilmakanavan huoneesta toiseen. Kaupallinen (törkyhintainen) ratkaisu:
http://www.scanoffice.fi/products/323/380/mobair-4100-laemmoensiirtopuhallin/

[rojektori]

Itseasiassa kattilassa kolmas vastus pimeänä, varmaan kontaktori shitna, enkä näe järkeväksi enää korjata. Parilla ensimmäisellä vastuksella tehoa yht 5,5kW ja kolmannella sitten 7,5kW, yht 13kW (kolmannessa ollut kontaktorivika pitkän aikaa). Lämmin vesi ei ole riittänyt kuin talon lämmittämiseen, mutta siihen hyvin kovilla pakkasillakin.

Leivinuunin lämpöä ollaan koitettu siirtää juurikin pöytätuulettimella, mutta itse talon muoto on hankala ja estää lämmön kulkeutumisen makuuhuoneisiin. Suunnitteluvirheitä poikineen.

Oikeastaan vuoden verran oon miettinyt maalämpöön siirtymistä. Noiden puheiden perusteella investoin n.200m kaivon ja siihen 8kW pumpun, mahdollisimman pitkällä takuulla (ja sopivalla lisävastuksella).

[justus01]

Itseasiassa kattilassa kolmas vastus pimeänä, varmaan kontaktori shitna, enkä näe järkeväksi enää korjata. Parilla ensimmäisellä vastuksella tehoa yht 5,5kW ja kolmannella sitten 7,5kW, yht 13kW (kolmannessa ollut kontaktorivika pitkän aikaa). Lämmin vesi ei ole riittänyt kuin talon lämmittämiseen, mutta siihen hyvin kovilla pakkasillakin.

Leivinuunin lämpöä ollaan koitettu siirtää juurikin pöytätuulettimella, mutta itse talon muoto on hankala ja estää lämmön kulkeutumisen makuuhuoneisiin. Suunnitteluvirheitä poikineen.

Oikeastaan vuoden verran oon miettinyt maalämpöön siirtymistä. Noiden puheiden perusteella investoin n.200m kaivon ja siihen 8kW pumpun, mahdollisimman pitkällä takuulla (ja sopivalla lisävastuksella).

Eli talo on pysynyt lämpimänä kovillakin pakkasilla 5,5 kW vastusteholla + leivintakka? Vai 13 kW + leivinuunilla? Herää kysymys paljonko tuossa leivinuunissa on puuta palanut vuosittain? Sekin olisi hyvä huomioidan (tavalla tai toisella) lämmitysjärjestelmän mitoituksessa, koska lämmitysjärjestelmän pitää pystyä lämmittämään talo silloinkin, kun ei ole ketään puita polttamassa. Jos puiden polttaminen ei jatku samassa mittakaavassa kuin aikaisemmin, niin maalämmön säästöt voivat jäädä "arvioitua/laskettua" pienemmäksi.

Minkälaisia tarjouksia olet pumpuista saanut? Hinta, mitoitus?

[rojektori]

Joo, 5,5kW lämmittänyt taloa. Puiden kulutusta kuutioittain en osaa ajatella, syksyllä kerran viikossa tai parin viikon välein kolme syliä sekalaista puuta, kovalla pakkasella 1-2 kertaa viikossa 4-5 syliä puita. Helmikuun puolenvälin jälkeen leivinuunia ei pysty lämmittämään, aurinko lämmittää niin kovasti (isot ikkunat auringon puolella, lämmittää auringolla ja muullon jäähdyttää taloa).

[rojektori]

Tarjouspyynöt ovat sisässä ja tarjouksia odotellaan. Porauksesta kysyin alkuun, mutta arvioivat syvyyttä tarvittavan 150m, joka tuntuu kaiken jälkeen liian pieneltä.

Talo kyllä pysyy lämpimänä 25pakkasella, jollei kukaan ole käyttämässä lämmintä vettä, ehkä kylmemmälläkin.

[justus01]

Joo, 5,5kW lämmittänyt taloa. Puiden kulutusta kuutioittain en osaa ajatella, syksyllä kerran viikossa tai parin viikon välein kolme syliä sekalaista puuta, kovalla pakkasella 1-2 kertaa viikossa 4-5 syliä puita. Helmikuun puolenvälin jälkeen leivinuunia ei pysty lämmittämään, aurinko lämmittää niin kovasti (isot ikkunat auringon puolella, lämmittää auringolla ja muullon jäähdyttää taloa).

Ei vaikuta pahalta.
Vielä sellainen kysymys, että minkälaiset patterit talossa on? Koko suhteessa huonetilaan? Mahtavatko lämmittää taloa riittävästi +50c...+55c vedellä?

[rojektori]

Olohuoneessa 135x40 (2lamellinen?) näitä 2kpl, huoneen koko n.20m2 (isot ikkunat 2kpl+uusi ulko-ovi). Mh 130x40 (2lamellinen), huonekoko n.16m2 (1iso ikkuna). Aika pienet siis.

Kovalla pakkasella ei jaksa lämmittää kuin n. 45c (lähtö), joka on myös koko kattilan lämpötila.

[tomppeli]

Paljonko kw lämpöä riittää tuottamaan 190m ja 8kw Oulun korkeudella?

Noin 24.000 kWh/vuosi

Koeta laskea tämän taulukko-ohjelman avulla!

[justus01]

Paljonko kw lämpöä riittää tuottamaan 190m ja 8kw Oulun korkeudella?

Noin 24.000 kWh/vuosi

Koeta laskea tämän taulukko-ohjelman avulla!

Lämmitysenergiankulutus aloittajan arvion mukaan 26500 kWh.
26500 kWh * 0,85...0,9 (kattilan hyötysuhde) = 22500..23850 kWh, josta noin 66%...70% otetaan kaivosta patteritalon tapauksessa. Eli kaivosta otetaan noin 15000-17500 kWh/v.

[peki]

Miksi sen ylipäätänsä pitää olla kaivo?

[sailor]

Lämmitysenergiankulutus aloittajan arvion mukaan 26500 kWh.
26500 kWh * 0,85...0,9 (kattilan hyötysuhde) = 22500..23850 kWh, josta noin 66%...70% otetaan kaivosta patteritalon tapauksessa. Eli kaivosta otetaan noin 15000-17500 kWh/v.

Uskaltaako tuolle kattilalle laittaa alle ykkösen hyötysuhdetta kun sitä lämmitetään sähkövastuksella? Jos se on eristetty tai silläviisii asuintilojen läheisyydessä niin en lähtisi sitä rukkaamaan.

Noin vanhassa talossa katselisin noita talon sivuja ensimmäiseksi. Onko siellä eristeitä yhtään? Sulaako lumet talon vierestä? Eli laittaisin eristystä sinne pesutilojen seinien viereen.
Lattian alunen on kuitenkin hyvä eriste, jos se ei pääse sivuilta vuotamaan.

[rojektori]

Stiebel 10kW ja 200m porakaivo, avaimet käteen 20k. Miltä kuulostaa?

Maahan en ala upottamaan, piha valmistui tänä syksynä. Routaeristykset talon vierustalle tein 2011, puhallusvillaa lisäsin vintille 2010 (purua yli 50cm puhallusvillaa 10-20cm).

[justus01]

Stiebel 10kW ja 200m porakaivo, avaimet käteen 20k. Miltä kuulostaa?

Vähän arvokkaan oloinen hinta pohjoisen hinnaksi.
(pumppu 6000-7000€, kaivo 6000-7000€, asennus tarvikkeineen 2500-3500€)

[rojektori]

Korjataan vielä, eli pakettiin tuli Stiebel WPC 10kW+SBP 100 E varaaja, kaivo 200m, avaimet käteen. Unohdin tuon varaajan mainita.

[justus01]

Korjataan vielä, eli pakettiin tuli Stiebel WPC 10kW+SBP 100 E varaaja, kaivo 200m, avaimet käteen. Unohdin tuon varaajan mainita.

100L puskurivaraajan hinta lienee luokkaa 400-700€.
Sitten jos tulee hullunkierto, shuntti, iv-patterin glykolikiertoa tms. niin niistä voi kertyä "ylimääräistä" 500-1000€. Eli riippuu vähän mitä kaikkea sinne on tulossa...

[rojektori]

No niin, porakaivo on porattu 210m ja vaakavedot vedetty n.4m. Miten nuo vaakavedot pitäisi eristää? Itse lähes järkytyin kun putkien ympärillä on ainoastaan suojaputki, jossa on n.5mm eriste, eikä minkäänlaisia lisäeristyksiä (styrox tai finfoam) putkien ympärille kaivantoon. Virhe vaiko ei?

[Roori]

No niin, porakaivo on porattu 210m ja vaakavedot vedetty n.4m. Miten nuo vaakavedot pitäisi eristää? Itse lähes järkytyin kun putkien ympärillä on ainoastaan suojaputki, jossa on n.5mm eriste, eikä minkäänlaisia lisäeristyksiä (styrox tai finfoam) putkien ympärille kaivantoon. Virhe vaiko ei?

No minä tuikkasin sinne putkien päälle tasotushiekat ja sitten 2x50mm DOW:t päälle (vai olikos se 1x   ), 600 leveetä. Koska on päällä aina auki pysyvä laatotus ja toiseksi ainakin huomaa jos joku pölvästi alkaa kaivamaan tohon Avantilla

[rojektori]

Styroxit kaivoin jostain piilosta esille, kun huomasin etteivät eristä putkia oikealla tavalla. Mutta eihän tuota ollut hiekkaa näillä pakkasilla otettavissa. Pääsivät p.r.ke.le kuitenkin huijaamaan! Osa lämmöstähän karkaa juuri tuossa välissä, ainakin kovilla pakkasilla. Eli tietää taas ylimääräisiä hommia kesälle, putket eristettävä sekä maassa että että seinällä. Ainakin omasta mielestä lapsellista väittää että putket ovat eristetyt, jos on n.5mm eriste suojaputkessa.

[Roori]

No emmä tiiä onko tuo nyt niin vakavaa, levitetäänhän nuo putket maapiiriksikin joten ei se nyt iso juttu ole.
Tuossa kun meikkiksen lumet luodaan aina pois vaakavedon päältä 3m alueelta, niin se pakkanen pysähtyy siihen turkoosiin levyyn...niin tuossa tarkoituksessa minusta eriste on hyvä.
Eikä myöskään routa pääse mulskaamaan niitä putkia.

Kaupasta ostamaan vaikka hiekoitussepeliä tai lecasoraa tjms, ja sillä suoraksi...

[juippi]

Onko kukaan oikeasti mitannut millainen lämpötila vallitsee n. 40cm syvyydellä talvipakkasilla. Itse olen tuota kanssa miettinyt, kun on 15m vaakavetoa ilman lisäeristettä. On vain se suojaputken vaipassa oleva eriste. Lunta olen koittanut pitää putkien kohdalla.

[Roori]

Sehän on sula se maa pinnastakin jos sulla on esmes 20cm lunta päällä!

[JPN]

Vaakaosuus on kuitenkin vain parisen prosenttia keruu piirissä, joten vaikka putket kulkisivat ilmassa, ei 20 asteen lämpötilaerolla kovin paljoa lämpöä pääse karkuun. Kaavat omaavat voivat laskea paljonko paljas & 5mm eristeellä olevat putket hukkaavat lämpöä.

[juippi]

Vaakaosuus on kuitenkin vain parisen prosenttia keruu piirissä, joten vaikka putket kulkisivat ilmassa, ei 20 asteen lämpötilaerolla kovin paljoa lämpöä pääse karkuun. Kaavat omaavat voivat laskea paljonko paljas & 5mm eristeellä olevat putket hukkaavat lämpöä.

15/170 = 8,8%

Joo olen kyllä samaa mieltä ja siksi en laittanutkaan mitään lisäeristeitä. Pitänee laittaa kuitenkin anturi ensikesänä maan alle, niin tietää tarkemmin.

[justus01]

No niin, porakaivo on porattu 210m ja vaakavedot vedetty n.4m. Miten nuo vaakavedot pitäisi eristää? Itse lähes järkytyin kun putkien ympärillä on ainoastaan suojaputki, jossa on n.5mm eriste, eikä minkäänlaisia lisäeristyksiä (styrox tai finfoam) putkien ympärille kaivantoon. Virhe vaiko ei?

Ihan hyvä se on.
Jos putki menee edes 0,5m maan pinnan alla  ja maanpinnalla on koskematon lumi, niin keruunesteen lämpötila verrattuna maaperän lämpötilaan on +/-5c astetta ympäri vuoden. Ei mitään käytännön merkistystä onko eristettä 5mm vai 50mm vaakaputken osalla.
Jos putken ylitse menee kulkuväylä talvella, niin tuolle osuudelle kannattaa laittaa routaeristys putken yläpuolelle.

[rojektori]

Putket tuli n. 30cm syvyyteen ja seinällä kulkee ehkä metrin verran. Mutta toisin sanoen olen siis yksin asian kanssa. En tiedä, kai sitä itse on tottunut tekemään kaiken just eikä melkein, eli eristänpä itse kesällä sekä maavedon että seinävedon. Esim. tänä talvena tähän saakka on ollut täällä -20 ja yli pakkasia arviolta 14päivää, lunta on ollut max 10cm, eli ei sen lumen varaan voi juuri laskea. Lunta on ehkä tuon 20cm helmikuusta siihen että lumet sulaa, eli lumen käyttö eristeenä on ristiriitaista. Syksyllähän on pakkaset täällä ennen lumia ainakin kuukauden, käytännössä tammikuuhun saakka. Omasta mielestä ei ole järkeä investoida mihinkään, ellei tee työtä kunnolla. Kuten tässäkin tapauksessa, vaikka hävikki olisi muutaman prosentin luokkaa, esim. yleensä lasketulla 5-vuoden maalämmön maksuajalla tuo muutama prosentti on wateissa ja näin euroissa aika paljon. Itse arvioisin että ehkä jopa parin kuukauden sähkölaskun verran.

[saimaanranta]

Tuo seinäveto on helpoin tuunata. Kotelon sisäpuolelle finnfoamista tai vastaavasta sisäkuori uretaanilla kiinni. Jos mahtuu, niin kahteen kerrokseen ja nurkkasaumat eri kohtiin. Urakoitsijan jäljiltä varmaankin tyhjä peltikotelo?