Puulämmityksestä maalämpöön

[AAA]

Scroll kompressorin hyötysuhde on hiukan parempi, ehkä noin 10% parempi, kuin mäntäkompressorin.

Vieläkö nibellä on mäntä kone?

[peki]

Mutta alkajaisiksi kysymyksiä noista kompuroista. Kahta malliako niitä käytetään, mäntä- ja scroll-pumppua? Onko tiedossa eroja niiden kestossa? Lisäksi askarruttaa tuo käynnistyskertojen määrän vaikutus kompuran ikään, miksi se on kuluttavampaa kuin käyntitunnit?

Scroll kompressorin hyötysuhde on hiukan parempi, ehkä noin 10% parempi, kuin mäntäkompressorin.
Kestää vähän paremmin nesteiskuja, kuin mäntäkompressori.
Käyttöikä on ilmeisesti pitempi, kuin mäntäkompressorilla.
On jopa hiukan hiljaisempikin, kuin mäntäkone.

Varjopuolena scrollilla on vaativasta mittatarkkuudesta johtuen vähän korkeampi hinta.

Mäntä vehje on muuten parempi hyötysuhteeltaan sanoi Kaapola.
Hiljaisempi tuo crolli voi kylllä olla.
Nesteiskuja kestää käsittääkseni mäntä vehkeet paremmin, ei ole niin mittatarkka rakenne.
Käyttöikääkään ei kukaan vielä tiedä.

[tomppeli]

Mäntä vehje on muuten parempi hyötysuhteeltaan sanoi Kaapola.

Katso vaikka tästä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Scroll-kompressori

Tai:

2.5.3. Scroll-kompressorit
Scroll-kompressorit (kierukkakompressorit) muistuttavat toimintaperiaatteeltaan ruuvikompressoria, mutta puristus tapahtuu säteittäisesti kierukoiden välissä. Kierukoista
toinen pyörii ja toinen on kiinteä. Kaasu imetään kierukan ulkoreunasta imukammioon, josta
kaasu pakotetaan kierukan epäkeskeisen pyörimisliikkeen avulla kierukan keskellä
sijaitsevaan poistokanavaan (paineportti). Kaasun tilavuus pakotetaan pienenemään kierukan
keskustaa kohti, jolloin paine nousee. (Kauppila)
Kompressorin etuna on korkea hyötysuhde, joka on teoriassa noin 10 % mäntäkompressoria
parempi. Lisäetuna on hyvä säädettävyys ja korkea osatehohyötysuhde kierroslukusäädöllä.
Kierukkakompressori on keksintönä vanha, mutta työstötekniikan tarkkuusvaatimusten vuoksi
yleistynyt vasta viime vuosina.
(Kauppila Kari, Simppala Matti, Toteutettavuusanalyysi maalämmön käytöstä erityyppisissä
kohteissa, Konsulttitoimisto Enersys Oy, Raportti 2009.)

[AAA]

Mäntä vehje on muuten parempi hyötysuhteeltaan sanoi Kaapola.

Katso vaikka tästä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Scroll-kompressori

Tai:

2.5.3. Scroll-kompressorit
Scroll-kompressorit (kierukkakompressorit) muistuttavat toimintaperiaatteeltaan ruuvikompressoria, mutta puristus tapahtuu säteittäisesti kierukoiden välissä. Kierukoista
toinen pyörii ja toinen on kiinteä. Kaasu imetään kierukan ulkoreunasta imukammioon, josta
kaasu pakotetaan kierukan epäkeskeisen pyörimisliikkeen avulla kierukan keskellä
sijaitsevaan poistokanavaan (paineportti). Kaasun tilavuus pakotetaan pienenemään kierukan
keskustaa kohti, jolloin paine nousee. (Kauppila)
Kompressorin etuna on korkea hyötysuhde, joka on teoriassa noin 10 % mäntäkompressoria
parempi. Lisäetuna on hyvä säädettävyys ja korkea osatehohyötysuhde kierroslukusäädöllä.
Kierukkakompressori on keksintönä vanha, mutta työstötekniikan tarkkuusvaatimusten vuoksi
yleistynyt vasta viime vuosina.
(Kauppila Kari, Simppala Matti, Toteutettavuusanalyysi maalämmön käytöstä erityyppisissä
kohteissa, Konsulttitoimisto Enersys Oy, Raportti 2009.)

Wikipediaan voi kuka tahansa "kotioppinut" kirjoitella.

Enersyssin juttuihin en nyt ihan aina uskoisi... Kaappolaan uskon,.

[peki]

Jos nyt ihan tarkkoja ollaan niin crolli on yhdessä toimintalämpötilassa tehokkaampi hieman , mutta mäntävehkeellä saa paremman COP in kun katsotaan kaikkia käyntilämpötiloja.

[pelarouskis]

Scroll kompressorin hyötysuhde on hiukan parempi, ehkä noin 10% parempi, kuin mäntäkompressorin.
Kestää vähän paremmin nesteiskuja, kuin mäntäkompressori.
Käyttöikä on ilmeisesti pitempi, kuin mäntäkompressorilla.
On jopa hiukan hiljaisempikin, kuin mäntäkone.

Varjopuolena scrollilla on vaativasta mittatarkkuudesta johtuen vähän korkeampi hinta.
[/quote]

Mäntäpumpussahan luulisi männänrenkaiden olevan heikoin lenkki ajanmyötä.
Jollei näiden pumppujen välillä ole selkeää eroa käyttöiän suhteen, niin sillä ei sitten ole
mitään väliä.

Tuon scrollin korkeampi hinta ei taida näkyä koko lämpöpumppulaitteen hinnassa, jos
suurimmassa osassa merkkejä on nykyään tuo scrolli.

Mutta tuo käynnistyskertojen suuren määrän vaikutus pumpun ikään. Mikäs mekanismi
siinä asiassa piilee?

Pena

[sailor]

Scroll kompressorin hyötysuhde on hiukan parempi, ehkä noin 10% parempi, kuin mäntäkompressorin.

Eikös pikku Nibeissä ( <10kW) ole mäntäkompressori? Ainakin F-1145 pesi koko joukon scrollilla varustettuja pumppuja Ruotsin MLP testissä ja patterikohteessa veti porukan parhaan SCOPin.

[pelarouskis]

Oman lämmitysjärjestelmäni muutossuunnitelma näyttäisi vakiintuvan ajatukseen, että taloa on rempattava lisää. Lämpöeristyksiä on parannettava ja lämmitettäviä kuutioitakin vähennettävä. Keräyspiirinä tulee kyseeseen vaakaputkisto ja maalajina on hiesu tai hieta, täyttä varmuutta ei ole ennenkuin kaivetaan. Osassa saattaa olla ihan saveakin. Jos Tomppeli seuraavilla tiedoilla pystyisit jonkinlaisen arviolaskun tekemään tarvittavasta laitetehosta ja maapiirin pituudesta, pääsisin taas jatkamaan asian pähkäilyä. Nuo luvut siis muutoksen jälkeen. Täysteho mitoituksella lähdetään aluksi.

Talo 110m2, 275m3, seinissä 10cm purua + 5cm villaa, välipohjassa 50cm purua, lattialämpö.

Talli 100m2, 320m3, seinissä 12,5cm villaa, välipohjassa 40cm villaa. Sisälämpötavoite 10C. Lämpö tallille menee Uponorin 60m pitkää putkea pitkin ja kovin pieni lähtöveden lämpö on riittänyt tuohon sisälämpöön.

Käyttövesi normikulutus 2 + 2 henkeä.

Talo sijaitsee Jämsässä Keski-Suomessa

Pena

 

[ylläpito on poistanut liitteen]

[tomppeli]

Oman lämmitysjärjestelmäni muutossuunnitelma näyttäisi vakiintuvan ajatukseen, että taloa on rempattava lisää. Lämpöeristyksiä on parannettava ja lämmitettäviä kuutioitakin vähennettävä. Keräyspiirinä tulee kyseeseen vaakaputkisto ja maalajina on hiesu tai hieta, täyttä varmuutta ei ole ennenkuin kaivetaan. Osassa saattaa olla ihan saveakin. Jos Tomppeli seuraavilla tiedoilla pystyisit jonkinlaisen arviolaskun tekemään tarvittavasta laitetehosta ja maapiirin pituudesta, pääsisin taas jatkamaan asian pähkäilyä. Nuo luvut siis muutoksen jälkeen. Täysteho mitoituksella lähdetään aluksi.

Talo 110m2, 275m3, seinissä 10cm purua + 5cm villaa, välipohjassa 50cm purua, lattialämpö.

Talli 100m2, 320m3, seinissä 12,5cm villaa, välipohjassa 40cm villaa. Sisälämpötavoite 10C. Lämpö tallille menee Uponorin 60m pitkää putkea pitkin ja kovin pieni lähtöveden lämpö on riittänyt tuohon sisälämpöön.

Käyttövesi normikulutus 2 + 2 henkeä.

Talo sijaitsee Jämsässä Keski-Suomessa

Pena

Jouduin laittamaan laskelman tulosliitteen sinun postaukseesi, kun oma liitetiedostokansioni tila ylittyy näistä vastausliitteistä!
Korostan taasenkin tässä, että mitoituslaskelma on vain suuntaa -antava.

[pelarouskis]

Kiitos Tomppeli nopeasta vastauksesta .

 Kyllä toki tiedostan, että varsinkin näin hatarilla pohjatiedoilla laskelma on suuntaa antava. Mutta nythän on mitä pohtia. Vielä kuitenkin kysyisin, että olihan laskelmissa huomioitu tallin varsin alhainen käyttölämpötila. Sinne oman mututiedon mukaan menee varsin vähän lämpöenergiaa tätä nykyäkin. Vielä kun sen lämpötaloutta saan varsin helposti parannettua nykytilanteeseen verrattuna huomattavasti, sen pitäisi tulla melko pienellä energiamäärällä toimeen .

Pena

[tomppeli]

Kiitos Tomppeli nopeasta vastauksesta .

 Kyllä toki tiedostan, että varsinkin näin hatarilla pohjatiedoilla laskelma on suuntaa antava. Mutta nythän on mitä pohtia. Vielä kuitenkin kysyisin, että olihan laskelmissa huomioitu tallin varsin alhainen käyttölämpötila. Sinne oman mututiedon mukaan menee varsin vähän lämpöenergiaa tätä nykyäkin. Vielä kun sen lämpötaloutta saan varsin helposti parannettua nykytilanteeseen verrattuna huomattavasti, sen pitäisi tulla melko pienellä energiamäärällä toimeen .

Pena

Sivulla 2, Kohdassa Autotalli, rivillä: Haluttu huonelämpötila on  10,0 C
Autallin lämpöenergian vuosikulutus on laskelman mukaan 6 934 kWh/vuosi.
Tarkoittaa vuosittain vajaat kahtatuhatta kilovattituntia sähköä sähkölaitokselta ja noin 250 euron vuosittaista sähkölaskua sähkölaitokselta.
Eli otin huomioon.
Talli on aika iso, 100 m²

Olen olettanut tässä, että autotallin ovi ei ole kovin hyvin lämpöä pitävä ja se on nostamassa kulutusta.
Jos kuitenkin on tavanomaista laadukkaampi ovi, tulee tallin kulutus pienemmäksi, kuin laskelmassani.

[pelarouskis]

No voi hitsi...maalämpöhommat on opiskeltava perusteista lähtien, jopa laskelman luku on opeteltava . En hoksannut vierittää muita sivuja näkyviin, kun olin tyytyväinen jo ensimmäiseen sivuun .

Tuon ovien kunnon arvasit nappiin näkemättä, tällä hetkellä ne vuotavat lämpöä ulos melkein yhtä paljon jos
olisivat auki... Mutta niihin tehdään täysi remontti. Tuollaisia lämpövuotoja on voinut sietää tähän asti vain siksi kun lämmitys on puilla, jotka tehdään omasta metsästä pelkästään moottorisahan ja traktorin polttoainekuluilla.

Maalämpöön siirtyessä on koko järjestelmä käytävä perusteellisesti läpi ja kaikki kohtuu kustannuksilla poistettavat lämpövuodot poistettava.

Tällä hetkellä talossa on siis patterit, mutta tilalle aion vaihtaa lattialämmön. Pari huonetta on siinä vaiheessa, että odottavat lattioita. Alakerran betonilaatta näkyvissä ja tilaa 40 cm eristeelle ja valulle, johon lattialämmitysputket sijoitetaan. Mieluummin laitan letkut betoniin kuin alumiini levyjen päälle cyprokin alle.
Mutta sitä kysyn, että miten valitaan laatan vahvuus? Onko ohut valu parempi, jolloin huonelämpö seuraa paremmin ulkolämmön vaihteluita vai vahvempi valu, jolloin varaava massa kasvaa ja pumpulle saadaan pisemmät käynti/seisonta jaksot?

Pena

[pelarouskis]

Tuohon laatanvahvuus kyselyyn ei kellään tuntunut olevan mielipidettä . Otetaanpa uusi mietintä. Vaikuttaakos keräysputkien pituuteen elikkäs tehoon se, että jos putket kulkevat osan matkaa aivan kallion pinnassa? Varma tieto on, että putkea upotettaessa joudutaan heittään ylimääräisiä mutkia, jotta pysytään tarvittavassa syvyydessä.

Pena

[JJ72]

Tuohon valun paksuuteen, hyvähän se on, että on massaa mihin varata, pärjää pienemmällä varaajalla tai ilman varaajaa. Ehkä siinä tulee vähän viivettä, eli ilman kylmetessä saattaa hetken olla huone viileä, ja ilman lämmetessä hetken turhan lämmin... Toinen pointti on se, että ne lämmitysputket olis hyvä saada riittävän syvälle, jotta lattia on tasalämpöinen, meillä jäi yhen pikkuvessan putket turhan pintaan, ja jallalla tuntee selkeästi missä putki menee, välissä lattia tuntuu jopa hieman kylmälle. Eli sanoisin että minimi olisi 2-3cm, mutta mieluummin 5cm syvyyteen... tuosta päästäisiin sujuvasti 7-10cm laatan paksuuteen Muut voi ampua ajatukset alas, jos ovat eri mieltä...

[pelarouskis]

 ja jallalla tuntee selkeästi missä putki menee, välissä lattia tuntuu jopa hieman kylmälle. n

Hyvä vinkki, pitää huomioida esim. suihkun kohdalla. Putket riittävän syvälle ja vielä jos siihen alueelle heittää
letkujen päälle ylimääräisiä harjateräksiä poikittain letkuihin nähden.

Kyllä tuo 10 cm tulee minimi olemaan mutta arvelin jos jollakulla olisi syystä tai toisesta vielä vahvempia valuja lattialämmityksessä ja olisi kokemuksia mitä se aiheuttaa huonelämpötilojen viiveisiin ulkolämpöjen vaihdellessa.
Tosin tämähän on vain osatekijä kun talon eristykset ja materiaalien massatkin vaikuttavat.

Pena