Puulämmityksestä maalämpöön

[mtalo]

Vanhempani harkitsevat maalämpöön siirtymistä. Talo on valmistunut -73 ja yläkerta valmistunut -80. Alunperin lämmitysjärjestelmänä oli öljy, mutta 2001 vaihdettiin puukattila. Kattilan vesi tila taisi ollaa luokkaa 200l ja sen lisäksi on 300l erillinen varaaja. Tuo varauskapasiteetti on kyllä liian pieni ja kovemmilla pakkasilla talo jäähtyy yön aikana, vaikka ennen nukkumaan menoa on pesä täytetty.

Maalämpöön siirtymisen suurin syy on vanhuus. Vielä puut käydään hakemassa itse metsästä, pilkotaan, pienitään ja kannetaan kattilaan, mutta tilanne voi muuttua muutamassa vuodessa huonompaan.

Talo on iso, asuinpinta-alat: alakerta 170m^2, yläkerta 50m^2 ja autotalli 20m^2. Tällä hetkellä yläkerrassa on vain peruslämpö (10-15C) ja autotallissa noin 10C. Talossa asuu vain kaksi vanhusta, mutta ehkä pitäisi varautua siihen, että tulevaisuudessa talo voi olla isommankin perheen käytössä.

Kulutuksista on mahdoton sanoa mitään. Öljyä on mennyt parhaimmillaan 5000l, kun talossa oli paljon väkeä. Nykyään puuta menee noin 30-35 pinomottia vuodessa. Puuta menee kyllä älyttömästi, mutta puitten polttokaan ole kovin taloudellista: peltiä ei suljetaan koskaan ja puita lisäillään aina ohimennessä, joten puut palaa osiksi "kitumalla". Lisäksi shunttia säädetään käsin, kun muistetaan.

Sellainen mittaus tuli talvella tehtyä, että käytettiin vuorokausi pelkällä 6kW sähkövastuksella. Talo pysyi lämpösenä tuolla ja lämmintä käyttövettäkin tuli. Ulkolämpötila oli silloin noin -9C. Päämittarista otettiin lukemat ylös ja todettiin, että vastus on käynyt koko vuorokauden. Itse hämmästyin, kun tuo teho riitti tuollaisella pakkasella, kun puitten kulutus ja entinen öljyn kulutus tuntuu niin älyttömältä.

Kaikki tilat lämmitetään pattereilla paitsi pesutilat, jonka betonivalussa menee patteriverkoston paluuputki tekee pari mutkaa. Pesuhuoneen lattia on todella kuuma kovalla pakkasella. Pahimmillaan sinne ei voi mennä paljain jaloin. Pakkasilla pattereiden menolämpötila pitää olla 70C, joten pattereita joudutaan kyllä vaihtamaan useampaankin huoneenseen.

Vaakakeruuputkisto ei oikein sovellu, joten pitäisi porata reikää kallioon. Vanha puukattila haluttaisiin jättää paikalleen, koska kunnon salliessa puuta mahdollisesti poltettaisiin aivan samaan malliin kuin ennenkin. Itse laittaisin tuohon vaihtoventtiilipumpun ja parantaisin lämmönluovutusta uusimalla patterit. Olen ymmärtänyt ettei tulistimetkaan selviä kunnialla tuosta kohteesta. Lisäksi pummpu on 2k€ kalliimpi, joten siihen hintaan saa jo aika paljon parannettua lämmönluovutusta. Erillistä puskurivaraajaa ei tarvitse, jos voitaisiin hyödyntää tuo puukattilan varaaja.

Ideoita ja mitoitusapua tarvirsisin. Myös ohjeita puukattilan yhdistämisestä maalämpöön olisin vailla.

[justus01]

Noilla tiedoilla ehdottaisin, että noin 12 kW pumppu ja yksi niin syvä kaivo kuin porarin koneista irtoaa (väh. 200m). Pumppu ja puukattila rinnankytkettynä varaajaan kiinni ja ihan hanoilla käsin valitaan kumpaa milloinkin haluaa käyttää.

[tomppeli]

Talo on iso, asuinpinta-alat: alakerta 170m^2, yläkerta 50m^2 ja autotalli 20m^2. Tällä hetkellä yläkerrassa on vain peruslämpö (10-15C) ja autotallissa noin 10C. Talossa asuu vain kaksi vanhusta, mutta ehkä pitäisi varautua siihen, että tulevaisuudessa talo voi olla isommankin perheen käytössä.
Öljyä on mennyt parhaimmillaan 5000l, kun talossa oli paljon väkeä. Nykyään puuta menee noin 30-35 pinomottia vuodessa. Puuta menee kyllä älyttömästi, mutta puitten polttokaan ole kovin taloudellista: peltiä ei suljetaan koskaan ja puita lisäillään aina ohimennessä, joten puut palaa osiksi "kitumalla". Lisäksi shunttia säädetään käsin, kun muistetaan..

Laskin uudelleen tarkennetun sijainnin mukaiseksi:
MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu annettuihin kulutustietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”mtalon synnyinkoti”. Vaihtamassa puulämmöstä maalämpöön. 65100 Vaasa. Tulostuspäivä 17.10.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa      Patterilämmitystalo      34575 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      4 pers      4800 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa            39375 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi            200 m2      37,7      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi            500 m3      15,1      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2            200 m2      173      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3            500 m3      345,8      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      200 m2      34575 kWh      173 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö      217 m2      4000 kWh      43375 kWh      200 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )      217 br m2      200 ET      D luokka

TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle, 14,0 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä            4 632 litraa      1,200 €/ltr      5 559 €      85,00%
Kokonaisteho saadaan puulämmityksellä            35 m3      68,00 €/m3      2 380 €      75,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä            39375 kWh      0,130 €/kWh      5 119 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta            39094 kWh      0,130 €/kWh      1 762 €      2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan                  281 kWh      0,130 €/kWh      37 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP      39375 kWh      13557 kWh      2,90 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta            97,9%      13276 kWh      1 726 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta      2,1%      281 kWh      37 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa      100,0%      13557 kWh      1 762 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna      3 796 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna      3 356 €      

LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA            KOSTEUS      MAALAJI      Tuotto/metri      PITUUS      SYVYYS
Maakeruun mitoitus                  KOSTEA      MOREENI      57,0 kWh/m      691 m      0,9 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 260 m
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )      5,8 C
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK ) 2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.      2,90 COP      42598 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!

LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA,  mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin      -27C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      8,8kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      10,4kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      12,0kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      13,6 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      15,2 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      16,9 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      18,5 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]      14,2 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 14,0 kW. Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -26,2 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin      2 813 h      32,1%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut   [ch8594]Vaasa, koko vuosi=4588AP, tammikuu=732AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Nyt laskettu Vaasan olosuhteisiin.
Ominaiskulutus 15,1 Wh/m3/Ap/v on korkea.
Rakennus joko kuluttaa paljon tai kulutustieto (4600 litraa öljyä ta 35m³ halkoja/vuosi) ei ole oikea.
Oikeat lämmitystarveluvut täällä!

[mtalo]

Kiitos vastauksista.

Unohtui mainita, että paikkakunta on Vaasa.

Jos tuosta käytetystä puu tai öljynmäärästä laskee tulee vuosikulutukseksi hirmuinen energiamäärä ja sitä kautta myös hirmuinen pumppu + kaivo. Mielestäni poltetun energian määrä on hyvin kaukana siitä, mitä meidän 6kW-vastus antoi tulokseksi.

Laskeskelin, että vuodessa käyttöveden lämmittämiseen voisi mennä esim. 3500kWh, joka tarkoittais päivää kohden about 10kWh. Testin mukaan päivän kulutus oli noin 144kWh, kun ulkolämpötila oli -9C eli lämmitystarveluku oli 26Kd. Lämmityksen osuus päivän kulutuksesta oli noin 134kWh eli saadaan noin 5.1kWh/Kd. Täälläpäin vuoden lämmitystarveluku on noin 4000Kd, joten vuoden lämmitystarve olisi 20600kWh ja tähän päälle vielä käyttöveden lämmitys eli saataisiin lukema 24100kWh. Ihmetyttää, miksi tällä laskelma antaisi huomattavasti matalamman kulutusarvion.

En tiedä oikein, minkä mukaan tuota pitäisi yrittää arvioida. Hintaeroa tulee useita tonneja tyyliin 12kW+200m versus 15kW+300m.

Ajattelin, että laitteistojen rinnankytkentä voisi olla "automaattinen". Eli jos haluais laittais aamulla valkean ja systeemi ohjaisi kierron automaattisesti kattilan kautta. Kun kattila jäähtyisi riittäväsi, napattaisiin kierto pois kattilalta. Kierto haluttaisiin katkaista kattilalta, ettei mlp:n lämmittämää vetta turhaa kierrätettäisi kattilassa jäähtymässä (savupelti on kuitenkin auki). Voisko kattilan kytkemiseen käyttää jotakin termostaattia tms.

[JPN]

Suurta tehoahan tarvitaan kovilla pakkasilla.

Mitä jos terveys ei anna periksi puita polttaa tammi-helmikuun pakkasilla. Samaten olen pannut merkille, että monet vanhat ihmiset haluavat korkeaa huonelämpötilaa - tai  viluttaa (syynä lienee hidastunut aineenvaihdunta ja toimeliaisuus). Kannattanee myös tämä huomioida tehomitoituksessa.

[justus01]

En tiedä oikein, minkä mukaan tuota pitäisi yrittää arvioida. Hintaeroa tulee useita tonneja tyyliin 12kW+200m versus 15kW+300m.

Tuonhan voisi arvioida vaikka sitten, että 3000-4000€ vähemmän maksamalla saattaa ehkä joutua joskus ottamaan sähkövastuksen tai polttopuut MLP:n avuksi tai sitten ei.

Toisaalta tuon 3000-4000€ sijoittamalla vaikka lisäeristämiseen, lämmönjohtoputkiston uusimiseen (mikäli putket lattiavalussa) ja ilmavuotojen tilkitsemiseen. Saattaisi talosta riippuen tehdä 12 kilowattisestakin "ylitehoisen".

Mihin nyt kukakin rahansa haluaa käyttää...

[klippan]

Meille on kytketty puulämmityksen rinnalle maalämpö. Pumppu on kytketty samoihin lataus putkiin, jotka menee puupannulta varaajalla. Linjoihin on laitettu takaiskuventtiilit, notta puuilla lämmittäessä kuuma vesi ei kierrä MLP:uun ja samaten MLP:lla lämmittäessä vesi ei kierrä puupannuun. MLP:n latauspumppu käy yleensä kokoajan, tarvitaan ulkoinen anturi haistelemaan varaajan lämpötilaa ja sammuttamaan latauspumppu. Tällä estetään, ettei liian kuuma vesi puupolton johdosta kierrä MLP:lle
Näin on meille tehty ja järjestelmä toimii automaattisesti, paitsi puun poltto  
Itse laskin poltetut puut sähköksi, jotta pääsin perille mahdollisesta sähköntarpeesta lämmitykseen. p-m3 energia on puulajista riippuen n 1500kW/h ja järjestelmän hyötysuhde 0.65. Tuo hyötysuhde riippuu paljon myöskin järjestelmän iästä. Eli teidän tapauksessa 32 p-m3 x 1500kW x 0.65 = 31200kW/h vuodessa.
Öljystä, muistaakseni 1litra öljyä on noin 10kW/h -> 5000L x 10kW x 0.7 = 35000kW/h.
Tälläi olen pähkäillyt, saatan olla väärässäkin. Vajaan vuoden päästä olen perillä oman järjestelmäni kulutuksesta ja siitä menikö mun osalta laskelmat edes samalle hehtaarille.

[Matias]

Kattilan vesi tila taisi ollaa luokkaa 200l ja sen lisäksi on 300l erillinen varaaja.

Ilmeisesti tuo 300l:n varaajasta lähtee nyt patteriverkon meno- ja paluuputket?

Silloin tuota varaajaa voisi käyttää maalämpökoneen puskurivaraajana patteriverkolle.
Puukattilan käyttöhan onnistuisi edelleen jos tuohon varaajaan laittaa anturin joka ohjaa maalämpökoneen käyntiä lämpökäyrän mukaan.

Eli jos puukattilalla lämmitetään niin tuon varaajan lämpö on korkeampi kuin MLP:n lämpökäyrän pyynti niinkauan kun kattilassa on tulet ja silloin MLP ei käy.

Kun puut on palaneet ja kattila ja varaaja alkaa jäähtyä niin MLP käynnistyy automaattisesti siinä vaiheessa kun varaajan lämpötila laskee siihen mitä lämpökäyrän pyynnin käynnistyslämpötila kulloinkin on.

Onkohan kattilan ja varaajan välillä nyt omaa kiertopumppua?
Sillä ja yksisuunta (takaisku) venttiilillä saa estettyä tarpeettoman veden kierron kattilassa silloin kun MLP hoitaa lämmitystä.

Tuon kiertopumpun automaattisesta ohjaamisesta en tiedä,meillä se on käsiohjauksella päälle/pois kun kattilan lämmityksen lopussa joutuu kumminkin käymään laittamassa pellin kiinni niin samalla pysäytetään tuo kattilan ja varaajan välinen kiertopumppu.

Jos kattilassa ja/tai varaajassa on käyttövesikierukat nyt niin ne voisi myös hyödyntää käyttöveden esilämmityskäyttöön,käyttöveden loppulämmitystä varten MLP:ssa pitäisi olla oma käyttövesivaraaja.

Vaihtoventtiilipumpulla onnistuu helposti pelkän käyttövesivaraajan lämmitys riippumatta patteriverkon lämmitystarpeesta,tulistinpumpulla sama voi olla hankalampaa.
Tarkoitan tilannetta jossa patteriverkon lämmitys hoituu puukattilalla.

Sellainen käsitys ettei tuohon taida kannattaa hankkia uutta isoa varaajaa,siitähän olisi hyötyä vain puukattilalla lämmitettäessä.

Tuollainen kompakti vaihtoventtiilipumppu jossa on valmiina käyttövesivaraaja tuntuisi periaatteessa sopivaisimmalta olemassaolevan systeemiin,patteriverkon puskurivaraajana toimisi siis vanha 300l:n varaaja.

On siinä silti ammatti-ihmisen kanssa hyvä tehdä paikanpäällä suunnitelma järjestelmän kokoonpanosta.
 

[tomppeli]

Unohtui mainita, että paikkakunta on Vaasa.

Vaihdoin ylempänä olevan laskelman.
Nyt se on Vaasan olojen mukaan.
Pienensin hiukan kulutusolettamaakin samalla.

Kannattaisiko kuitenkin jotenkin parantaa rakennuksen lämpötaloutta, vaikkapa sitä puhallusvillaa ullakolle?  Ei tulisi kovin kalliiksi!

[mtalo]

Eniten tässä ihmetyttää ristiriita poltettujen puitten määrässä ja tuon 6kW-vastustestin välillä. Voihan tuo toki olla niinkin, että pidemmässä testissä 6kW-vastus ei olisi riittänyt, mutta vielä vuorokauden testissä pystyi käyttämään varaajassa testin alussa ollutta energiaa. Testin voisi tietysti uusia vielä tyyliin 0C asteessa ja arvioida, kuinka kauan vastus on päällä. Voi olla silloinkin vastus on jatkuvasti päällä, jolloin tulee aivan erilainen loppupäätelmä.

Talon lisäeristäminen ei ole kohtuu vaivalla kovin yksinkertaista. Seinissä on senaikainen höyrynsulku, 10cm villa ja tuulensuojalevy. Yläkerta on pääasiassa rakennettu aivan reunoille asti. Muutama kylmäullakko löytyy, mutta nekin on ns. käyttöullakoita ja niissä on lattialla levyt eli villan lisääminen ei onnistu lattiaa purkamatta ja tietysti ne on vielä ääriään myöten täynnä. Autotalli ja elintasosiipi on matalampaa tilaa ja yläpuoli on ollut alunperin tyhjä. Kuitenkin sinnekin on tehty kaksi epävirallista kesäkamaria eli siinäkään kohtaa ei voi parantaa alakerran katon eristystä. Vintin yläpohjassa taitaa olla 20cm villaa ja lisää ei sinne saa, koska yhtään ylimääräistä ilmatilaa ei ole. Vintin seinissä taitaa olla 15cm tai jopa 20cm villaa, mutta seinäpintaa on aika vähän. Vintin ikkunat on alkuperäiset kolmelasiset ja alakerrassa oli alunperinkaksi lasiset, mutta myöhemmin sisäpokaan on vaihdettu lasipaketti ja ulommassa pokassa on alkuperäinen lasi. Alakerran ikkunat on 70-lukuisesti todella isot. Lasipaketit kyllä paransi huomattavasti tilannetta ja ne ei enään tunnu niin kylmiltä. alakerran lattia on koolattu betonilaatan päälle ja se kyllä tuntuu lämpimältä; mistään kohtaa lattia ei tunnu kylmältä. Koneellista ilmanvaihtoa ei ole. Ilmeisesti jossain on joskus ollut poistoilmaräppänä, mutta tukittu varmaan ensimmäisinä asuinvuosina. Tältä pohjalta en keksi mitään lisäeristämiskeinoa, joka maksaisi itsensä joskus takaisin.

Tomppelin päivitetyn laskelman mukaan 12kW riittäisi -20C asteeseen. Tämähän olisi jo hyvä. Kuitenkin on niin vähän niitä päiviä, kun tällä seudulla pakkanen kiipii tuon yli eli sitten voidaan huoletta käyttää vastuksia.

Jos oikein ymmärsin, pumpusta pitäisi saada tuo 12kW antotehoa kyseisessä lämpötilassa. Yritän miettiä, jos tuo onnistuisi näillä halvoilla "vakiopumpuilla", mutta esim. Nibe F1245-12 antaa "vain" 11.2kW 0C/50C-lämpötiloilla. Thermialla näyttäisi olevan 16kW nimellistehoinen pumppu. Onko ehdotuksia pumppu malleiksi?

Olisko syvimmät kaivot 240m, mitä kannattaa tehdä? Jos selviäisi yhdellä kaivolla, jäisi kustannukset pienemmiksi. Olisiko tässä tapauksessa mitään hyötyä kolmeputkisesta kaivosta?

Tiedän, että täällä kannatetaan täystehoista mitoitusta, mutta mielestäni se ei välttämättä ole taloudellisesti järkevää, jos kustannukset pomppaa merkittävästi. Esim. tonnillakin käyttää aika monta päivää lisävastusta. Varsinkin alkuvuosina puita varmaan poltettaisiin pakkaspäivinä.

Pitää jossain vaiheessa mennä tuonne pannuhuoneeseen oikein tosissaan tutustumaan pannun ja varaajan kytkentään.

[mtalo]

Oon laittanut vähän kyselyjä lämpökaivosta. Näyttää siltä, että tuota 3-putkista systeemiä ei kovin monet tee täällä päin. Tietääkö joku firmaa, jolta saisi 3-putkisen suht. edullisesti? Tietsti siinäkään ei ole mitään järkeä, että tehdään 3-putkinen, jonka metrihinta on 5€ kalliimpi. Silloin kannattaa sijoittaa rahat mielummin lisäsyvyyteen.

Katselin, että Niben F1145 löytyy 15kW ja 17kW versiotkin. Tämä ei ole kompaktipumppu vaan käyttövesi varaaja pitäisi laittaa erikseen. Toinen vaihtoehto voisi Thermia Diplomat 16kW, jossa olisi käyttövesivaraaja mukana. En löytänyt tuolle vielä hintaa, mutta luultavasti huomattavasti kalliimpi. Itsellä on Nibe ja jäänyt kuitenkin ihan hyvä kuva kyseisestä merkistä, vaikka takuuhuolto onkin ollut välillä takkuista. Tämän vuoksi olen jotenkin jumittunut tuohon Nibeen.

[Maalampo]

Minusta 2 kpl 150 metrisiä kaivoja vinoporauksena samasta huoltokaivosta olisi järkevin vaihtoehto tähänkin kohteeseen.

[tomppeli]

Viistoporauksella kaivot tulevat liian lähelle toisiaan.
Reikien minimietäisyys on noin 15 metriä, mutta on parempi, jos niiden etäisyys on noin 25 metriä.

Viistoporauksessa reiät ovat yläosastaan ihan toistensa tuntumassa ja erkanevat syvemmälle mentäessä, ihan kuin ylösalaisin oleva V -kirjain.
Ideaalia olisi, jos ne reiät etenisivät sillä samalla porauksen lähtökulmalla toisistaan, mutta niin ei aina käy.
Maan vetovoima vetää poravasaraa kohtisuoraan maan keskipistettä kohti.
Tästä voimasta aiheutuu se, että porareiän kulma ei säily, vaan se kaareutuu vähitellen suoraan alas laskevaksi, eli siis kohti maapallomme keskipistettä.
Tästä johtuen reiät ovat liian lähellä toisiaan ja kaivot heikentävät toistensa lämmöntuottoa.

Kaksi toisistaan tarpeeksi kaukana olevaa reikää on suositeltavampi valinta.

[Maalampo]

tompeli on varmasti oikeassa että paras ratkaisu olisi jos kaivot sijaitsevat yli 15 m päässä toisistaan mutta jos noissa vinoporauksissa olisi niin paljon ongelmia niin ei niitä tehtäisi isoihin kohteisiinkaan, isot kohteet tehdään jopa niin että yhdestä huoltokaivosta lähtee neljä eri kaivoa. Tunnen yhden kaivon poraajan joka on ollut alalla yli kymmenen vuotta ja hän sanoi että kukaan ei pysty takaamaan mihin pora menee edes pystyreijässä, pora voi lähteä sivulle todella paljon jos kalliossa on kovempia kohtia. Minun ensimmäiseen omakotitaloon porattiin 130m porakaivo (juomavesi) ja siihen ei tullut tippaakaan vettä ennen paineaukaisua, kun reikään katsoi lampun kanssa niin jossain 30-50 m kohdalla reikä kääntyi sivulle ja etemmäksi ei ollut mahdollisuutta nähdä.

[justus01]

Minusta 2 kpl 150 metrisiä kaivoja vinoporauksena samasta huoltokaivosta olisi järkevin vaihtoehto tähänkin kohteeseen.

Entä jos kahdesta suoraan poratusta toisistaan etäällä olevasta 130m kaivosta voi ottaa saman verran energiaa kuin kahdesta 150m lähekkäin poratusta vinokaivosta? Kumman ottaisit? Hintaero noin 1000-1200€.

[mtalo]

Mielenkiintoista keskustelua. Edullisin vaihtoehto olisi, jos riittäisi yksi syvä kaivo.

Katoin, että Niben Fighter 1145-15kW keruunestepumpun nimellisvirtaukseksi ilmoitetaan 0.75l/s. Mitenkä lasketaan/arvioidaan, kuinka pitkän piirin tuohon pumppuun voi laittaa?

[mtalo]

Sain Nibeltä mitoituksen. Käyttivät mitoituksessa lähtöarvoja 4500l öljyä vuodessa hyötysuhteella 80%. Eli talon ja käyttöveden lämmitys energiaksi saatiin 36000kWh.

Maksimi tehontarpeeksi laskivat 13kWh. Kuulemma 12kWh pumppu menisi -21C lämpötilaan, tehonpeittoaste 81% ja energian peittoaste 100%. Ainoastaan 138kWh vuodessa pitäisi käyttää sähkövastuksia.

Aktiivisyvyyttä pitäisi olla heidän mukaan 200m.

Onko nämä luotettavia arvoja?

[sumu]

Minulla vanha 270 m2 talo lähellä Vaasaa, maalämpöä nyt reilu vuosi takana. Mitoitus Nibelle tehtiin 4400 litran mukaan ja 12 kW oli nippa nappa, eli jäi vajaaksi. Otin isomman 16 kW pumpun, mikä sekin oli rajoilla viimen talven kovalla pakkasjaksolla. On kait niin että harvassa talossa se lämpö ei pakkasilla niin vain pysy sisällä, vaatii lisää tehoja mitä kauemmin kylmää pitää.
Niben laskelma kaivolle oli luokkaa 220m mutta latoin suosista 2x135m aktiivi (2x145m).

[justus01]

Sain Nibeltä mitoituksen. Käyttivät mitoituksessa lähtöarvoja 4500l öljyä vuodessa hyötysuhteella 80%. Eli talon ja käyttöveden lämmitys energiaksi saatiin 36000kWh.

Maksimi tehontarpeeksi laskivat 13kWh. Kuulemma 12kWh pumppu menisi -21C lämpötilaan, tehonpeittoaste 81% ja energian peittoaste 100%. Ainoastaan 138kWh vuodessa pitäisi käyttää sähkövastuksia.

Aktiivisyvyyttä pitäisi olla heidän mukaan 200m.

Onko nämä luotettavia arvoja?

Ihan hyvälta tuo mitoitus minusta vaikuttaa. Öljykattilan vuosihyötysuhdekin kohtuullisen realistinen. Talven kylmyydestä ja patteriverkoston lämmönvaatimuksesta sitten riippuu tarvitseeko tuollainen 12 kW + 200m yhdistelmä vastusta 2 kWh vai 2000 kWh vuodessa. Ei muuta kuin tarjouksia pyytämään. Yhden kaivon varaan en yli 12 kW pumppua laittaisi.

[tomppeli]

Jos hankit liian pienitehoisen lämpöpumpun, jää se kaivelemaan omistajan mieleessä ja harmittaa kovastikin,
kun pumpun teho ei riitä kovilla pakkasilla ja tupa kylmene ilman sähkövastuksilla lämmittämistä.
Pieni lisäsatsaus hankintaan antaa isännälle hyvät ja rauhaisat yöunet.

Vajaatehoisen pumpun vaihtaminen isompaan on kallista.
Hankkikaa saman tien pumppu, joka riittää lämmittämään talonne.!
Ei ole mitään järkeä hankkia kallis maalämpö, jotta säästetään energian kulutuksessa ja sitten hankintaankin vajaatehoinen laite, joka lämmittääkin osittain suorasähköllä.
Jos haluaa ajatella vähänkään ekologisesti, ei pidä hankkia liian heikkotehoista lämpöpumppua.!

[Maalampo]

tompeli puhuu asiaa. Valitettavasti on paljon maalämpöpumppujen myyjiä jotka ajattelevat vain sitä että saavat kaupat ja sitä silmälläpitäen koittavat myydä pienempiä (lue halvempia) pumppuja ja siintä kärsii lopulta vain käyttäjä. Minulla kokemusta edellisen talon osalta IVT C7 pumpusta joka alkoi käyttämään sähkövastuksia kun mentiin yli -20 pakkasen ja vaikka lämmitys oli silti halpaa vuositasolla niin ainakin minun mieltä kaivoi koko ajan nuo sähkövastusten tunnit. Sitten tuttavani maataloon asensivat öljylämmityksen tilalle maalämmön ja he päätyiät myös IVT:n lämpöpumppuun, myyjä mitoitti pumppuksi IVT:n 9 Kw pumpun mutta tuttavaperhe osti minun suosituksesta IVT:n 11 Kw pumpun ja nyt jälkikäteen ovat kiitelleet kun nyt pumppu kestää yli -25 asteen pakkaset ilman lisävastuksia (vastukset peliin jossain -27 asteen tietämillä). Näitä kelejä on kuitenkin joka talvi täällä Itä-Suomessa. Minusta seuraava sanonta on toimiva tähänkin. Köyhän ei ole varaa ostaa halvinta ! Se kun ei välttämättä ole pitkän päälle halvin.

[mtalo]

Hyviä kommentteja. Rahastahan kaikki riippuu ja tämä hankinta tehdään juurikin säästämismielessä. Jos vastuksia joutuu käyttämään vain alle -21C ilmoilla jää Vaasan seudulla vastustunnit aika vähäisiksi. Vastuksien käyttöön riittäisi varmaankin jokin 1000-2000kWh.

Jos ajatellaan tehokkaampaa laitetta, kustannukset pomppaa näppituntumalla melkoisesti. Esim. 15kWh pumppu tulisi luokkaa 1-1.5k€ kalliimmaksi ja 200m reijän sijasta laittaisikin esim. 2x130m. Pelkkä reikä maksaisi 1.5k€ enemmän plus sitten lisääntynyt työmäärä, liitokset ja virtassäätimet. Tuosta tulisi vielä about 500€ lisää.

Eli kustannukset nousisi 3000-3500€. Jos tuolla sitten voitaisiin säästää esim. 2/3*2000kWh=1333kWh eli noin 150€ vuodessa.

Tuon lisäkustannuksen korkomenotkin on luokkaa 90€ vuodessa, joten säästöä kertyisi 60€ vuodessa. Eli takaisin maksuaika olisi 50 vuotta.

Tämä siis perustuu siihen, että Niben mitoitus pitää paikkaansa (=pumppu riittää -21C lämpötilaan).

[justus01]

Kannattaa pyytää tarjouksia kummastakin vaihtoehdosta ja katso minkälainen todellinen hintaero täystehon ja osatehon välillä.

Kyllä se vaan hankintahinta(kin) monessa talossa painaa vaakakupissa. Kun "ilmaisesti puista" siirrytään maalämpöön, niin ei synny mitään säästöjäkään jolla lainaa voisi lyhentää vaan päin vastoin lämmityskulut sen kuin kallistuu. Eli tulee maksettavaksi laitteistonhankinta kulut (+korot) ja tuohon päälle vielä kasvanut sähkölasku. Siinä voi monelle eläkeläiselle ole liikaa maksamista.

[sailor]

Hyviä kommentteja. Rahastahan kaikki riippuu ja tämä hankinta tehdään juurikin säästämismielessä. Jos vastuksia joutuu käyttämään vain alle -21C ilmoilla jää Vaasan seudulla vastustunnit aika vähäisiksi. Vastuksien käyttöön riittäisi varmaankin jokin 1000-2000kWh.

Jos ajatellaan tehokkaampaa laitetta, kustannukset pomppaa näppituntumalla melkoisesti. Esim. 15kWh pumppu tulisi luokkaa 1-1.5k€ kalliimmaksi ja 200m reijän sijasta laittaisikin esim. 2x130m. Pelkkä reikä maksaisi 1.5k€ enemmän plus sitten lisääntynyt työmäärä, liitokset ja virtassäätimet. Tuosta tulisi vielä about 500€ lisää.

Eli kustannukset nousisi 3000-3500€. Jos tuolla sitten voitaisiin säästää esim. 2/3*2000kWh=1333kWh eli noin 150€ vuodessa.

Tuon lisäkustannuksen korkomenotkin on luokkaa 90€ vuodessa, joten säästöä kertyisi 60€ vuodessa. Eli takaisin maksuaika olisi 50 vuotta.

Tämä siis perustuu siihen, että Niben mitoitus pitää paikkaansa (=pumppu riittää -21C lämpötilaan).

Nibe F-1145 15kW maksaa talotarvike.comissa alle 500.- euroa extraa verrattuna 12kW:n malli. Kaivoksi 20m lisää syvyyttä = 400€ lisää eli 900 eurolla saa nukkua yönsä rauhassa. Saneerauskohteessa ei kannata pihistellä kaivon syvyydestä, koska siitä saa reippaat kotitalousvähennykset vielä toistaiseksi.

Jos maalämpösaneeraus on edessä niin kannattaa miettiä ketä äänestää. Osa puolueista on valmiita luopumaan koko vähennyksestä.

[justus01]

Hyviä kommentteja. Rahastahan kaikki riippuu ja tämä hankinta tehdään juurikin säästämismielessä. Jos vastuksia joutuu käyttämään vain alle -21C ilmoilla jää Vaasan seudulla vastustunnit aika vähäisiksi. Vastuksien käyttöön riittäisi varmaankin jokin 1000-2000kWh.

Jos ajatellaan tehokkaampaa laitetta, kustannukset pomppaa näppituntumalla melkoisesti. Esim. 15kWh pumppu tulisi luokkaa 1-1.5k€ kalliimmaksi ja 200m reijän sijasta laittaisikin esim. 2x130m. Pelkkä reikä maksaisi 1.5k€ enemmän plus sitten lisääntynyt työmäärä, liitokset ja virtassäätimet. Tuosta tulisi vielä about 500€ lisää.

Eli kustannukset nousisi 3000-3500€. Jos tuolla sitten voitaisiin säästää esim. 2/3*2000kWh=1333kWh eli noin 150€ vuodessa.

Tuon lisäkustannuksen korkomenotkin on luokkaa 90€ vuodessa, joten säästöä kertyisi 60€ vuodessa. Eli takaisin maksuaika olisi 50 vuotta.

Tämä siis perustuu siihen, että Niben mitoitus pitää paikkaansa (=pumppu riittää -21C lämpötilaan).

Nibe F-1145 15kW maksaa talotarvike.comissa alle 500.- euroa extraa verrattuna 12kW:n malli. Kaivoksi 20m lisää syvyyttä = 400€ lisää eli 900 eurolla saa nukkua yönsä rauhassa. Saneerauskohteessa ei kannata pihistellä kaivon syvyydestä, koska siitä saa reippaat kotitalousvähennykset vielä toistaiseksi.

Jos maalämpösaneeraus on edessä niin kannattaa miettiä ketä äänestää. Osa puolueista on valmiita luopumaan koko vähennyksestä.

Itse vertaisin ennemmin näiden laitteiden hintaa Niben valikoimista: Nibe 1145 15kW + VPB300 + UKV200 vs. Nibe 1245 12 kW + UKV200. Asennus myös maksaa tuohon erillisvaraaja vehkeeseen enemmän. Kaivon lisämetrit ei varmaankaan irtoa 20€/m hintaan jos joudutaan siirtymään yhdestä kaivosta kahteen kaivoon (maaosuutta tuplat).
Lisäys: Erillislaitteiston kokonaiskustannukset saattavat olla sitä tasoa, että tulistuspumpunkin voi saada halvemmalla tai samalla rahalla.

Mutta eiköhän ne jälleenmyyjät lopulta sen hintaeron päätä näistä spekulaatiosta pahemmin välittämättä. Välillä niillä tarjouksien hinnoilla ei vaikuta olevan oikein mitään tekemistä verkkokauppojen hintojen/hintaerojen kanssa. Myydään ilmeisesti mieluummin sitä mitä aina ennenkin ja/tai mitä varastoista sattuu milloinkin löytymään.

Olen samaa mieltä sikäli, että esim. tuollaisen 900€:n hintaerolla kannattaa osatehoinen unohtaa. Jossain 2000€:n hintaeron kohdalla pitäis jo vähän miettiä kumpiko olisi...

[mtalo]

Pitää noita hintoja vielä kysellä, mutta tosiaankin menee Raksaajan laskelmien mukaan.

Tietysti tarkoitus on laittaa kaivoon extra-metrejä joka tapauksessa; ei aivan tuon 200m varaan jättäydytä. Tähän asti olen pallotellut riittäiskö yksi kaivo vai pitääkö laittaa kaksi. Niben laskelma antoi osviittaa, että yksi kaivo riittää ja ajattelin kokonaissyvyydeksi 240m, jolloin aktiivista tulisi ainakin 220m.

Tarkoitin, että jos tuosta mitasta alataan kasvattamaan, joudutaan siirtyä kahden kaivon systeemiin, josta tulee aloituskulua about 500€ ja sen lisäksi lisämetrit. Tämä ei mielestäni ole enään kannattavaa, jos Nibe väittää 200m riittävän.

Pumpussa tosiaankin tulee vastaan, kun seuraava tehoporras on "erillislaite", jolloin tulee varaajan ja asennuksen kustannus lisäksi.

Ehkei tässä tapauksessa ole kyse siitä, että kustannukset olisi jotenkin ylitsepääsemättömiä, mutta tarkoitus on saada halvin ratkaisu seuraavaksi 20 vuodelle. Yönsä nukkuu hyvin, vaikka vastus onkin päällä pakkasilla, kun tietää sen olleen kuitenkin edullisin ratkaisu.

Itsekin kannatan tuota ylimitoitusta, kun sen voi tehdä kohtuuhinnalla, esim. laittamalla 10kW pumpun 8kW sijaan etc., jolloin lisäkustannus on vain pari sataa.

Tarkoitus ei ole ottaa urakkaa. Kaivo tilataan halvimmasta paikasta, kaivuut itse, pumppu verkkokaupasta, putkimies tuntitöillä ja saa tuoda loput tarvikkeet. Ensin on tarkoitus tilata tuo kaivo, että saa kotitalousvähennyksen tälle vuodelle. Asennus tehdään varmaan ensivuonna, kun putkimies sattuu ehtimään. Sitä ennen voin vielä tutkia eri pumppujen hintoja.

[sailor]

Itse tutkisin myös mahdollisuuden että jättää nykyisen sähkövaraajan paikoilleen ja hoitelisin pelkän talon lämmityksen F-1145 mallilla. Joku satkun levylämmönvaihdin ottamaan esilämmityksen käyttövedelle ja patterikohteessa saadaan syyskuu - toukokuu käyttövesi melkein ilmaiseksi siinä sivussa verrattuna tilanteeseen, jossa kahden hengen vedenkulutusta varten viritellään erillistä varaajaa.

Omien mittausteni mukaan levylämmönvaihdin on uskomattoman tehokas peli. Lämmittää helposti 5 asteista liuosta 10kW:n teholla kun aurinkokennoilta tulee +50 asteista nestettä.

Joku puskurihan tuohon patterikohteena on joka tapauksessa laitettava, laittoi siihen 12 tai 15kW:n pumpun, mutta siihen soveltuu varmaankin tuo vanha kattila, jos se on vain muutoin hyväkuntoinen. Eihän siinä kattilassa satu olemaan lämminvesikierukkaa?

Laita vaan se 220-240m reikä, mutta kolmella putkella. Oman kolmiputkiseni toteutti: http://www.porakaivot.fi/lampokaivo.html

Silloin v.2004 porari kehui heidän syvimmän reikänsä olevan 460m (Himos, mökkikylä) ja oma 220m syntyi kuin tyhjää vain, vaikka aikamoinen tulva tulikin.

[mtalo]

Kohteessa ei ole käyttövesivaraajaa, vaan käyttövesi on tehty kattilan vesitilassa olevalla kierukalla. Siis tuo käyttövesi käy kierukassa lämpenemässä ennen hanaan menoa.

Kattilan vesitilan lisäksi on rinnalla 300l varaaja, jossa on "patterivettä". Pitää vielä tutkia tuota kytkentää, mutta muistaakseni varaajan ja kattilan välissä on pumppu, joka kierrättää vettä. Kattilan päällä on käsikäyttöinen shuntti, jolla säädetään sopiva menovesi.

Tarkoitus olisi käyttää nykyistä varaajaa puskurina mlp:lle. Käyttövesivaraaja pitää kuitenkin hommata, joko pumpun mukana tuleva tai erillinen. Suunnittelin, että käyttövesivaraajaan veden voisi ottaa puukattilan kierukan kautta. Jos tuli on pesässä varaajaan tulisi +65C vettä (kattilassa oleva sekoittaja huolehtii siitä, ettei nouse yli +65C asteen.), joten mlp osaisi olla lämmittämättä. Jos puukattila on kylmä, käyttövesi tulee +5C asteisena varaajaan ja mlp lämmittää sitä oman logiikkansa mukaan.

Pitää vielä tarkemmin selvittää nykyinen kytkentä ja kysellä teiltä sitten paras ratkaisu patteriveden lämmitykseen/ohjaukseen.

[mtalo]

Laita vaan se 220-240m reikä, mutta kolmella putkella. Oman kolmiputkiseni toteutti: http://www.porakaivot.fi/lampokaivo.html

Silloin v.2004 porari kehui heidän syvimmän reikänsä olevan 460m (Himos, mökkikylä) ja oma 220m syntyi kuin tyhjää vain, vaikka aikamoinen tulva tulikin.

Tuolta näytti saavan, mutta 3-putkinen oli 12€/m kalliimpi kuin halvin 2-putkinen. Tosin heillä ei 3-putkinen ollut kuin 1€/m kalliimpi kuin 2-putkinen. Mutta noilla hinnoilla ei tartte tulla tänne poraamaan.

Harmi, kun noilta halvimmilta ei saa tuota 3-putkista.

[Maalampo]

Eikös jossain olla jo peloteltu että sähköyhtiöt voivat siirtyä tulevaisuudessa tuntitehojen mukaiseen laskutukseen jos olen ymmärtänyt oikein niin silloin ne joilla huipputehon tarve on suurempi maksavat isompia maksuja (todennäköisesti isompia siirtomaksuja).

[sam68]

Laita mtalo se turbo/turbulenssiputki. Toimii hyvin. Kolmiputkinen tehdään kuulemma "palapelinä" työmaalla ja siksi se maksaa. Koeponnistus jää nähtävästi myös tekemättä ennen kaivoon laskua.

[sailor]

Jos 3-putkinen on poissa pelistä niin voisihan sitä ajatella 50mm putkenkin käyttöä, ajan siis takaa lähinnä paremman lämmönsiirtymisen lisäksi sitä pienempää virtausvastusta.

Tuolta näytti saavan, mutta 3-putkinen oli 12€/m kalliimpi kuin halvin 2-putkinen. Tosin heillä ei 3-putkinen ollut kuin 1€/m kalliimpi kuin 2-putkinen. Mutta noilla hinnoilla ei tartte tulla tänne poraamaan.

Harmi, kun noilta halvimmilta ei saa tuota 3-putkista.

Jostain se matkakorvaus syntyy, vaikka sitä ei erikseen peritä. Kyllä kai sitä naftaakin enemmän kuluu suuremman reiän (165mm) tekemiseen kuin pienen reiän poraamiseen, johon ei ehkä edes 3-putkinen mahdu? Vai mahtuuko?

Sen verran varautuisin henkisesti että se 240m kaivo muuttuu hyvin nopeasti 2x120m kaivoksi kun se halvin firma tulee sillä söpöllä pikku porallaan poraamaan. Itse tekisin sopimuksen porarin kanssa että ne 2kpl matalampaa syntyvät sitten kokoojakaivoineen, linjasäätöventtiileineen yms. samaan hintaan kuin se yksi syvempi.

Koska syvemmällä on lämpimämpää ja kaivon yläpäähän saattaa jäädä tyhjää putkea niin mitoituksessa lähtisin 240m vs. 2x140m liikkeelle, mutta jotenkin tuo vastustesti ja pinta-ala antaa osviittaa että vain se kattila on ollut ihan "susi". Eli kun pakkaset alkavat niin vastustestiä kolmeksi vuorokaudeksi päälle.

Laita mtalo se turbo/turbulenssiputki. Toimii hyvin. Kolmiputkinen tehdään kuulemma "palapelinä" työmaalla ja siksi se maksaa. Koeponnistus jää nähtävästi myös tekemättä ennen kaivoon laskua.

No ei ainakaan meillä tuotu, vaan kelalla valmiiksi täytettynä. Tämä on omin silmin nähty  

[mtalo]

Näköjänsä tuon turboputken sai 1€/kaivometri lisähintaan halvimman tarjouksen antajaltakin. Tuoei olisi paha hinta, jos tuolla pystyy parantamaan virtausta ja lämmöntuottoa.

Eirstetty vaakaputki oli heillä 10€/m ja vaakaputken hitsaus kaivon putkiin maksaisi 100€. Onkohan nämä hinnat kohallaan?

Oon ymmärtänyt, että monet porarit eivät laita sellaista kytkentäkaivoa, vaan kaivon vain peitellään mullalla. Onko se aivan ok, jos kytkentä tehdään hitsaamalla, ei tarvita mitään virtaussäätimiä ja kasteluvettä ei ole tarkoitus ottaa kaivosta?

[mtalo]

Tarkistin vielä kattilan nykyisen kytkennän. Jos oikein ymmärsin kattilan yläosasta meni putki varaajan yläosaan ja vastaavasti varaajan alaosasta putki palasi varaajan alaosaan. Muistaakseni tuossa alaosia yhdistävässä putkessa oli kiertovesipumppu. Yläosan putkeen oli kytkettynä kalvopaisuntasäiliö. Kattilan yläosassa oli shunttiventtiili, johon oli kytketty lämmityspiirin meno- ja paluuputket.

Mitenkä tuo sitten kannattaisi kytkeä? Jos olemassa oleva varaaja käytetään mlp puskurivaraajana, kytketäänkö pumpulta lähtevä putki varaajan alaosaan ja yläosan putki jatkaa matkaansa lämmityspiiriin? Lämmityspiirilta palaava putki vastaavasti menisi suoraan maalämpöpumppuun.

Mitenkä puukattila lisätään tähän systeemiin? Jotain ehdotuksia tuossa olikin, mutta en osannut soveltaa sitä tähän tapaukseen. Yksi vaihtoehto olisi, että puukattilan kytkisi suoraan tuohon rinnalle eli kattilan shuntilta tuleva putki kytkettäisiin myöskin varaajan alaosaan. Tällöinhän puukattilan vesitilavuus pienenisi merkittävästi, koska aikaisemmin tuohon varaajaan ollaan ladattu "täyskuumaa" vettä, nyt sinne ladattaisiin shuntin jälkeen tulevaa vettä. Ideoita?

[tomppeli]

Varsin usein kaivo peitetään.
Merkkaa paikka jollain tavalla, esimerkiksi mittoina joistain pysyvistä kiintopisteistä, että tarvittaessa löydät paikan.
Ei sinne kaivolle ole asiaa, varsinkin jos putket liitetään muovihitsausmenetelmällä.

[justus01]

Eirstetty vaakaputki oli heillä 10€/m ja vaakaputken hitsaus kaivon putkiin maksaisi 100€. Onkohan nämä hinnat kohallaan?

Ihan siedettävä hinta tuolla vaakaputkella.
Itse rakentamalla suojaputkesta, solumuovista ja vesijohtoputkesta hintaa tulee noin 5-7 €/m.

[mtalo]

Kaivo on tilattu ja poraus on aikataulutettu viikolle 51. Tilasin 240m syvän kaivon turbulenssiputkella. Pitää henkisesti varautua siihen, ettei saa pora kykene poraamaan noin syvälle. Oon ajatellut, että jos pääsevät yli 200m, niin se saa riittää. Jos jää tuosta alle, täytyy porata toinen kaivo. Paras vaihtoehto on tietysti, että saavat porattua 240m.

Pumppu hommataan ja asennetaan ensivuonna. Toistaiseksi ykkösvaihtoehto on Nibe 1245-12kW. Pitää vielä kysellä hintoja lähemmin.

Jos jollakin on kytkentään antaa jotain ohjetta, niin kiitollisena otetaan vastaan.

[sailor]

Jos jollakin on kytkentään antaa jotain ohjetta, niin kiitollisena otetaan vastaan.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1033.0

--> MLP:stä puskurin alareunasta sisään ja ylhäältä lämmitysverkostoon. Verkostosta paluu takaisin pumpulle.

[pelarouskis]

Tervehdys kaikille palstalaisille.

Tässäpä uusi jäsen kyselemässä. Paljon  on vielä oppimista tämän lämmitysmuodon nikseistä, vaikka olen sinnikkäästi koittanut uutta tietoa palstalta omaksua. Muut lämmitystavat ovat vuosien varrella tulleet tutuiksi. Nykyisin lämmitän klapeilla. Vesikeskuslämmityksessä puukattila ja lisänä varaava takka. Tarkoitus on vuoden, kahden, päästä vaihtaa klapikattilan sijaan lämmönlähteeksi maalämpö. Takka jää lisälämmöksi/tunnelman tuojaksi. Mitoituksesta kyselen lisää kunhan minulle selviää, mitä pitää kysyä .

Mutta alkajaisiksi kysymyksiä noista kompuroista. Kahta malliako niitä käytetään, mäntä- ja scroll-pumppua? Onko tiedossa eroja niiden kestossa? Lisäksi askarruttaa tuo käynnistyskertojen määrän vaikutus kompuran ikään, miksi se on kuluttavampaa kuin käyntitunnit?

Näihin juttuihin saattaa hyvinkin olla jo vastattu jossain ketjussa, mutta kun  tällä palstalla on niin turkasen paljon tietoa, taitoa, alkajan löytää. Vaan laittakaa linkkiä jos valmista tekstiä löytyy.

Pena

[tomppeli]

Mutta alkajaisiksi kysymyksiä noista kompuroista. Kahta malliako niitä käytetään, mäntä- ja scroll-pumppua? Onko tiedossa eroja niiden kestossa? Lisäksi askarruttaa tuo käynnistyskertojen määrän vaikutus kompuran ikään, miksi se on kuluttavampaa kuin käyntitunnit?

Scroll kompressorin hyötysuhde on hiukan parempi, ehkä noin 10% parempi, kuin mäntäkompressorin.
Kestää vähän paremmin nesteiskuja, kuin mäntäkompressori.
Käyttöikä on ilmeisesti pitempi, kuin mäntäkompressorilla.
On jopa hiukan hiljaisempikin, kuin mäntäkone.

Varjopuolena scrollilla on vaativasta mittatarkkuudesta johtuen vähän korkeampi hinta.