Apua Valintaan

[lapa1]

Terve. Nyt tarvis viisampien apua valintaan. Pää pyörälle mietittynä ja eri myyjien omaa merkkiä parhaaksi kehuen olen enempi vaan hukassa, Elikkä saneeraus kohde rintamamiestalo vm 63. Taloa jatkettu viitisen metriä eli uusi osa nyky eristeillä, vanha osa 50mm lisä eriste. uudet ikkunat. asuin neliöitä 157 josta joku 50 yläkerrassa. Alakertaan lattialämpö ja ylhäälle patterit. 2 suihkua, 2+2 henkeä. sähkönkulutus oli 20000 kwh elikkä aika paljo pieneksi taloksi, toki 2 vesipetoa teki tehtävänsä. nyt tilaa lisää joten arvio sähköllä tekemättä. yks kauppias kauppas lässää vs10 mutta kehu että jos lutrataan paljo vettä pitäis olla uusi vm11. Kalliita pumppuja.. toinen kauppas nibe f1245 ukv 100. itseä mietityttäis myös oilon geopro sh 500l tulistus varaajalla. Saa heittää ehdotuksia. Maapiiri on jo kaivettu 2x300 metriä ja oli kovaa savimaata. kiitos.

[Raid]

Alueesta missä asut ei ole tietoa mutta oma taloni joss on suurin piirtein vastaavat arvot ollaan menty  (9v) 7kw (IVT) pumpulla ja 250l kV-varaaja.  Sitä niin paljon parjattua lisäsähköä on käytetty 1500kwh verran koko aikana (n 200€).
Ainoa mikä on eroa niin meillä on koko talo lattialämmityksellä(220m2).

Näillä keleiillä menee n 5kwh/vrk ja käyntejä 6-7 krt vrk, riippuen yöllä lämpötilasta.

[lapa1]

Joo elikkä pirkanmaalla asutaan. kumma kun kaikki ovat kaupanneet 10 kw pumppua jos teil on pärjätty 7 kw?

[tomppeli]

Elikkä saneeraus kohde rintamamiestalo vm 63. Taloa jatkettu viitisen metriä eli uusi osa nyky eristeillä, vanha osa 50mm lisä eriste. uudet ikkunat. asuin neliöitä 157 josta joku 50 yläkerrassa. Alakertaan lattialämpö ja ylhäälle patterit. 2 suihkua, 2+2 henkeä. sähkönkulutus oli 20000 kwh elikkä aika paljo pieneksi taloksi, toki 2 vesipetoa teki tehtävänsä. nyt tilaa lisää joten arvio sähköllä tekemättä. yks kauppias kauppas lässää vs10 mutta kehu että jos lutrataan paljo vettä pitäis olla uusi vm11. Kalliita pumppuja.. toinen kauppas nibe f1245 ukv 100. itseä mietityttäis myös oilon geopro sh 500l tulistus varaajalla. Saa heittää ehdotuksia. Maapiiri on jo kaivettu 2x300 metriä ja oli kovaa savimaata. kiitos.

Tältä näyttäisi:
MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”lapa1”      Vaihtamassa öljylämmityksestä maalämpöön      33100      Tampere
Tämä laskelma on tehty PI :n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla.      V 5.1      Tulostuspäivä      19.09.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa      Patterilämmitystalo      22900 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      4 pers      4800 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa            27700 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi            157 m2      31,8      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi            393 m3      12,7      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2            157 m2      146      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3            393 m3      58,3      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      157 m2      22900 kWh      146 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö      177 m2      4000 kWh      31700 kWh      179 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )      177 br m2      179 ET      C luokka

TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle. 10,0 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä                        3 259 litraa      1,200 €/ltr      3 911 €      85,00%
Kokonaisteho saadaan puulämmityksellä                        25 m3      68,00 €/m3      1 674 €      75,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä                        27700 kWh      0,130 €/kWh      3 601 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta                        27645 kWh      0,130 €/kWh      1 237 €      2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan                        55 kWh      0,130 €/kWh      7 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP      27700 kWh      9516 kWh      2,91 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta                  99,4%      9461 kWh      1 230 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta            0,6%      55 kWh      7 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa            100,0%      9516 kWh      1 237 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna            2 674 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna            2 364 €      

LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA            KOSTEUS      MAALAJI      Tuotto/metri      PITUUS      SYVYYS
Maakeruun mitoitus                  KOSTEA      SAVI      47,4 kWh/m      585 m      0,9 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu              170 m
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )            5,8 C
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )            2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.            2,91 COP      29650 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!

LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA,  mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin      -29C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      5,9kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      7,0kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      8,1kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      9,1 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      10,2 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      11,3 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      12,4 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594] 9,9 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 10,0 kW Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -28,9 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.                                          
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).                                          
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin      2 770 h      31,6%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut   [ch8594]Tampere, koko vuosi=4594AP, tammikuu=749AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Laskenta on tehty rakennetietojen perusteella.
Kulutus tuskin ylittää tätä arviota, jos olen ymmärtänyt tiedot oikein.
Silti vielä tässäkin huomautan, että tämä ei ole mikään takuuarvo.
Lähtötiedot kuitenkin suurpiirteiset.!
Ominaiskulutus tässäkin aika korkea, 12,7 Wh/m3/Ap/v, joka tuskin on todellisuudessa tätä korkeampi!

[lapa1]

Kiitoksia kovasti taulukosta, mutta meillä on ollu suora sähkö aikaisemmin ja nyt laitetaan alhaalle lattia lämpö ja ylhäälle patterit kun ylä kerta jo remontoitu niin ei viitsi avata lattioita. kiitän vaivan näöstä

[justus01]

Kiitoksia kovasti taulukosta, mutta meillä on ollu suora sähkö aikaisemmin ja nyt laitetaan alhaalle lattia lämpö ja ylhäälle patterit kun ylä kerta jo remontoitu niin ei viitsi avata lattioita. kiitän vaivan näöstä

Jos yläkerran patterit ovat vielä hankkimatta, niin kannattaa ostaa isot 2-riviset. Voi lämmittää lattiat ja patterit samalla vedelle, ei tarvitse "ylimääräisiä" shuntteja ja kiertovesipumppuja.

10kW pumppu on ihan hyvä valinta ko. taloon.
8 kW pumpullakin varmaan pärjäilisi ihan ok, mutta hintaero on pieni ja keruupiiriä on vähintään riittävästi 10:llekin.

[lapa1]

Juu patterit on vielä valitsematta, että täytyy ottaa sellaiset sitten kun aika on. Mutta osaako/uskaltaako kukaan tähän pumpun valintaan vielä ottaa osaa ja arpaa että mikä nyt olis sopiva ja hyvä jos sitä kukaan ylipäätänsä pystyy sanomaan.. mutta lähinnä toteutus että kannattaako ottaa erillisellä varaajalla vai sisäisellä ja tietenki vaihtovena/tulistin kysymys vielä

[Maalampo]

Jos ylhäällä on patterilämmitys ja alakerrassa lattialämmitys niin joudut sunttaamaan lattialämmitykseen matalamman lämpötilan ja minusta se on helpompi tehdä tulistuspumpusta jossa on erillisvaraaja, eli minä pitäisin noista sinun vaihtoehdoista sen Oilonin pumpun kohteeseen.

[Roori]

Empätiiä, eihän tuohon nyt välttämättä mitään tulistusvaraajaa tarvita kun on uudet ISOt patterit tulossa yläkertaan eli menovesimax olis vaikka 40-45C. Lattioihin sitten jotain 28-33C.
Joku fiksu erillisvaraaja ja LKV-säiliöllä oleva pumppu viereen (kelluvalla lauhdutuksella), Nibe 1245+Akva 500-700@LKV-kierukat.
Tuommosessa vaihtoehdossa:
-kerrostuminen on parasta mahdollista
-käyttövesi riittää, lämmitys tukee LKV saantia
-patterit ei naksu
-lämmityksiin menee aina vettä ja sopivaa semmosta
-...

Tuo oilonin 500L tulistusvaraajaa en pidä hyvänä jos se on se sama joka oli 4v sitten...


http://www.talotarvike.com/kauppa/product_details.php?p=6504
http://www.taloon.com/energiavaraaja-akva-500-ek/LVI-5235054/dp?openGroup=4565
tai
http://www.taloon.com/maalampovaraaja-akva-geo-500-lk45-12-2-m-lk35-9-4-m-3-bar/AK-GEO500-3B/dp?openGroup=4565
muitakin vielä löytyy, vähän riippuu kokonaisuudesta...

[lapa1]

kiitoksia mielipiteistä, askarruttaa vain se kun nibe tekee käyttövettä niin kerkiääkö lattia jähtyyn kun on rossi pohja lämmönjakolevyillä kun ei ole sitä varaavaa betonia....

[juippi]

Sen takia puskurivaraaja on. Tuolla Roorin kertomalla kombinaatiolla ei tule taatusti tätä ongelmaa.

[lapa1]

Ok. Eli kumpiko parempi, (näistä saanut tarjouksen) Nibe 1245+ ukv100 ja hullunkierto vai lässän vs10. ei suuria hinnan eroja lopuksi?

[tomppeli]

Ok. Eli kumpiko parempi, (näistä saanut tarjouksen) Nibe 1245+ ukv100 ja hullunkierto vai lässän vs10. ei suuria hinnan eroja lopuksi?

Lässä on valmis ja toimiva paketti.
Lisäksi vielä käyttövesi tuotetaan tulistustekniikalla.
Jos hintaero ei ole suuri, niin Lässä.

[AAA]

Ota nibe. Tulistustekniikka ei tuo mitään lisäetua lämmitykseen vaan poistaa osan lämpötilasta käyttöveteen.

Vaihtoventtiilkoneesta lähtee lämmitysverkkoon esim 55C

Tulituskoneesta lämmitysverkkoon 52 ja varaajan yläosaan 63C

Joskus ja hetken aikaa tuo yläosan lämpö tulee alavaraajaan ja siitä lämmitysverkkoon. Jos joku menee suihkuun yläosa jäähtyy ja pattereille ei riitä lämpö.Turhan vaikeeta.

Pääasia on mitä lämmittäminen maksaa ja siinä vaihtoventtiilikoneiden tekniikka ja toimintavarmuus on ylivoimaista.

[lapa1]

Eli kahta puolta asiasta, jompi kumpi pitää täs piahkoin tilata. täytyy vielä jututtaa myyjiä ja hinta myös ratkaisee osan.. sain kyllä nibestä paremman tarjouksen kun mitä esim taloon.com pystyy laittaan. mutta nibe tarvii vähä enemmän tarvikkeita mitkä maksaa summan x ja nostaa sen lähelle lässää, no mietintä myssy hautuun..

[sailor]

Jos lämpöässään saa suotaan 2 piiriä kiinni siten että suntit jakavat eri lämpöistä vettä pattereille ja lattialämmitykselle niin ilman muuta se noista vaihtoehdoista. Jostain Nibestä moisen järjestelmän askartelu saa hymyn putkifirman johtajan huulille ja kyyneleet ostajan silmiin asennuslaskua tavatessa.

Pumpun mitoitus kannattaa molemmissa tapauksissa pitää niukkana kun ei tuota varaavaa massaa juuri ole.

Tuosta AAA kommentissa ei ole päätä eikä häntää

[sam68]

Eli kahta puolta asiasta, jompi kumpi pitää täs piahkoin tilata. täytyy vielä jututtaa myyjiä ja hinta myös ratkaisee osan.. sain kyllä nibestä paremman tarjouksen kun mitä esim taloon.com pystyy laittaan. mutta nibe tarvii vähä enemmän tarvikkeita mitkä maksaa summan x ja nostaa sen lähelle lässää, no mietintä myssy hautuun..

Jos saat tuon Niben noin halvalla niin älä edes mieti minkä laitat. Tuohon ei todellakaan tarvitse mitään erikoiskytkentöjä vaan muutaman kympin shuntin+kiertovesipumpun. Kuten Raksaaja vihjaisi niin laitat matalalämpö-patterit yläkertaan ja koitat miten pärjäät lattialämmitysvedellä koko talossa. Pitäisi pärjätä kun patterit mitoitetaan oikein. Jos yläkerta ei kuitenkaan lämpene riittävästi niin laitat 300€ Oumannin shunttaamaan tuota alakertaa. Ei ole vaikeaa ja alla vielä kytkentäkaavio. Puskuri tuohon menoputken väliin (10.) eikä tarvi mitään hullunkiertoja.
Mitoitus 10kW+165m kaivo on ~täystehoinen. Max tehontarve luokkaa 8,4kW.

[lapa1]

Kiitoksia kommenteista. jotain kauppias puhu juu että nibellä suntataan lattia veden lämpö.. minä en suoraan sanottuna oikein ole perillä näistä siksi täällä kyselenki ettei kauppias vie kuin kuoriämpäriä.. mutta koko aika yritän päästä  jyvälle putki hommat hoituu suvun puitteis että lasku siltä osin (toivottavasti ) ehkä hirveä ole.. paitsi osat tietysti..

edit: niin toki tuo lässä on valmiimpi paketti 2-piirisenä ja ehkä sillai helpompi laittaa kun ei tarvi askarrella.. kunpa kristalli pallo näyttäis ens talven 26 pakkasessa toimivan systeemin..  

[sailor]

edit: niin toki tuo lässä on valmiimpi paketti 2-piirisenä ja ehkä sillai helpompi laittaa kun ei tarvi askarrella.. kunpa kristalli pallo näyttäis ens talven 26 pakkasessa toimivan systeemin..  

Siis mitä sulle on tarjottu ja mihin hintaan? Koko keskustelu on ihan turhaa jorinaa jos et laita tarjoussisältöjä esille.

Jos Nibe on 100 litran puskurisäiliöllä samanhintainen kuin LÄ Ouman 203:sella, niin Niben tarjous on kallis. Ainakin hinnastojen mukaan, mitä sitten lienee todelliset myyntihinnat.

Mutta kirjoitellaan siihen asti puuta heinää kunnes tarjoussisällöt selkiävät. LÄ:n joku vanha hinnasto http://pistoke.fi/sites/default/files/lampoassa_hinnasto_09_2011_a4_tulostus.pdf

[lapa1]

Termos. Eli nibe 1245+ukv100 +ecs 40 lattialämmityksen shunttiryhmä+ keruutäyttöryhmä hinta noin: 7000e(vaikea laskea kun tarjous sisälsi lattialämmitysputkee levyy yms asennusta.. Ja Lässä vs10 2-piirinen kotio toimituksella 7900,-

Edit; Ja pointti täs koko hommas oli että kumpi on sopivampi systeemi kyseessä olevaan taloon, ei niinkään muutamien satasien ero. Maksan vaikka tonnin enemmän siittä systeemistä mikä toimii paremmin.. Totta kai hinta ratkaisee mutta ei esim 900 euron ero, jos sillä saa varmuutta ja sopivaan hintaan

[Maalampo]

Kummallakin järjestelmällä lämmität talosi edullisesti mutta tuo LÄ on varmaan valmiimpi paketti varsinkin kun siinä on kaksi eri lämmityspiiriä jotka tulet tarvitsemaan jos alakerta on lattialämmityksellä ja yläkerta patterilämmityksellä. Ota se mikä itsestä tuntuu hyvältä muut saa olla mitä mieltä hyvänsä.

[lapa1]

Juu näinhän se on, itse sen kanssa eletetään ja sillai. enempi kuullu vaan lämpöässästä moitteita mutta ei kai se auta kun jompi kumpi ottaa..

[Tipi]

Niben kanssa kannattaa varmistaa pääsulakkeiden riittävyys, koska se voi joskus paukkupakkasilla käyttää 9 kW sähkövastuksia apuna lämmitykseen. Esimerkiksi sähkökiukaan kanssa voi 3x25A päävarokkeet olla tiukilla (noin 17 kW).

[hannup]

Juu näinhän se on, itse sen kanssa eletetään ja sillai. enempi kuullu vaan lämpöässästä moitteita mutta ei kai se auta kun jompi kumpi ottaa..

Mikäs lämpöässien pumpuissa on niin huonoa muihin verrattuna? Voiko joku perustella asiaa?  

[justus01]

Niben kanssa kannattaa varmistaa pääsulakkeiden riittävyys, koska se voi joskus paukkupakkasilla käyttää 9 kW sähkövastuksia apuna lämmitykseen. Esimerkiksi sähkökiukaan kanssa voi 3x25A päävarokkeet olla tiukilla (noin 17 kW).

Ei käytä.

[Renoo]

Niben kanssa kannattaa varmistaa pääsulakkeiden riittävyys, koska se voi joskus paukkupakkasilla käyttää 9 kW sähkövastuksia apuna lämmitykseen. Esimerkiksi sähkökiukaan kanssa voi 3x25A päävarokkeet olla tiukilla (noin 17 kW).

Ei käytä.

Ei tämä sähkövastusten käyttö tai käyttämättömyys ole merkistä kiinni, mikä tahasta pumppu voi käyttää tai olla käyttämättä, se nyt on vain asetuksista ja mitoituksesta kiinni.

[justus01]

Niben kanssa kannattaa varmistaa pääsulakkeiden riittävyys, koska se voi joskus paukkupakkasilla käyttää 9 kW sähkövastuksia apuna lämmitykseen. Esimerkiksi sähkökiukaan kanssa voi 3x25A päävarokkeet olla tiukilla (noin 17 kW).

Ei käytä.

Ei tämä sähkövastusten käyttö tai käyttämättömyys ole merkistä kiinni, mikä tahasta pumppu voi käyttää tai olla käyttämättä, se nyt on vain asetuksista ja mitoituksesta kiinni.

Aika pahasti pitää olla asetukset ja/tai mitoitus pielessä, jos pumpun pitää ottaa kaikki mahdolliset vastukset käyttöön  

[Renoo]

Niben kanssa kannattaa varmistaa pääsulakkeiden riittävyys, koska se voi joskus paukkupakkasilla käyttää 9 kW sähkövastuksia apuna lämmitykseen. Esimerkiksi sähkökiukaan kanssa voi 3x25A päävarokkeet olla tiukilla (noin 17 kW).

Ei käytä.

Ei tämä sähkövastusten käyttö tai käyttämättömyys ole merkistä kiinni, mikä tahasta pumppu voi käyttää tai olla käyttämättä, se nyt on vain asetuksista ja mitoituksesta kiinni.

Aika pahasti pitää olla asetukset ja/tai mitoitus pielessä, jos pumpun pitää ottaa kaikki mahdolliset vastukset käyttöön  

Minä puhuin vastuksien käytöstä ylipäätään.

[justus01]

Niben kanssa kannattaa varmistaa pääsulakkeiden riittävyys, koska se voi joskus paukkupakkasilla käyttää 9 kW sähkövastuksia apuna lämmitykseen. Esimerkiksi sähkökiukaan kanssa voi 3x25A päävarokkeet olla tiukilla (noin 17 kW).

Ei käytä.

Ei tämä sähkövastusten käyttö tai käyttämättömyys ole merkistä kiinni, mikä tahasta pumppu voi käyttää tai olla käyttämättä, se nyt on vain asetuksista ja mitoituksesta kiinni.

Aika pahasti pitää olla asetukset ja/tai mitoitus pielessä, jos pumpun pitää ottaa kaikki mahdolliset vastukset käyttöön  

Minä puhuin vastuksien käytöstä ylipäätään.

Ja Tipi puhui 9 kilowatista.

[Renoo]

Niben kanssa kannattaa varmistaa pääsulakkeiden riittävyys, koska se voi joskus paukkupakkasilla käyttää 9 kW sähkövastuksia apuna lämmitykseen. Esimerkiksi sähkökiukaan kanssa voi 3x25A päävarokkeet olla tiukilla (noin 17 kW).

Ei käytä.

Ei tämä sähkövastusten käyttö tai käyttämättömyys ole merkistä kiinni, mikä tahasta pumppu voi käyttää tai olla käyttämättä, se nyt on vain asetuksista ja mitoituksesta kiinni.

Aika pahasti pitää olla asetukset ja/tai mitoitus pielessä, jos pumpun pitää ottaa kaikki mahdolliset vastukset käyttöön  

Minä puhuin vastuksien käytöstä ylipäätään.

Ja Tipi puhui 9 kilowatista.

Onneksi kaikissa pumpuissa ei ole edes 9kW vastuksia, mutta eiköhän tämä asia tullut selväksi .

[Maalampo]

lapa1, jokaisesta pumpusta löytyy huonoja ja hyviä kokemuksia mutta toisista vaan raportoidaan enemmän, olen sata varma ettei Nibekään ole ollut täysin viaton. Kuten keskustelut vaihtventtiilikoneen ja tulistuskoneen paremmuudesta aiheuttavat aina valtavan kädenväännön täällä palstoilla mutta valitettavasti harvalla on kokemuksia molemmista laitteista omassa kiinteistössä joten yleensä ollaan aina puolueellisia siihen suuntaan mitä itse käytetään. Molemmat säästää lämmityskuluissa se on varma.

[Johan Nyton]

Niben kanssa kannattaa varmistaa pääsulakkeiden riittävyys, koska se voi joskus paukkupakkasilla käyttää 9 kW sähkövastuksia apuna lämmitykseen. Esimerkiksi sähkökiukaan kanssa voi 3x25A päävarokkeet olla tiukilla (noin 17 kW).

Nibe 1145/1245:ssä tulee vakiona mukana virranmittauskelat, jotka asentamalla voi rajoittaa vastusten käytön niin, ettei sulakkeet pauku. Koneessa on 9 kW vastukset, mutta oletuksena maksimiteho on 7 kW. Vastusten käytön voi kieltää tiettyinä aikoina aikaohjelmoinnilla.

[Maalampo]

Mites sitten jos jostain syystä lämpö ei riitäkkään ja vastusten käyttö on estetty ? Ei kuulosta minusta oikein järkevältä mutta minä olenkin täysitehoisen järjestelmän käyttäjä nykyään.

[justus01]

Mites sitten jos jostain syystä lämpö ei riitäkkään ja vastusten käyttö on estetty ? Ei kuulosta minusta oikein järkevältä mutta minä olenkin täysitehoisen järjestelmän käyttäjä nykyään.

Ei vastusten käyttöä tarvitse/kannata estää vaan hakea sellaiset säädöt ja asetukset, että vastuksia ei tarvita. Jos syystä tai toisesta niitä kone kuitenkin tarvitsee, niin Niben tapauksessa mallista/asetuksista riippuen vastustehoa otetaan avuksi vain tarvittava määrä 1 kW, 2 kW ja/tai 3 kW tehoportain.

Ei suinkaan kerta rykäisyllä 6,7 tai 9 kW. Suurimman sallitun vastuskuorman voi asetuksilla valita. Jos sähköliittymän nallit ahdistaa, niin suurimmaksi sallituksi vastuskuormaksi voi asettaa vaikka 3 kW. Ei 3x25A liittymä ole mikään ongelma normaali omakotitalossa, edes osatehoiseksi mitoitetun MLP:n kanssa.

Omassa vanhan 1217 mallisessa ei ole portaittaista säätöä. Oletuksena 6 kW, kytkettävissä 9 kW:lle. Omasta ylitehopumpustani olen vastuksen käytön normaalilämmitystilanteita ajatellen estänyt, mutta käsittääkseni vastukset tulevat siitä huolimatta avuksi, mikäli lattiakierron lämpötila alittaa valikosta asetetun "kriittisen rajan". Tähän vanhaankin saisi virtavahdit ja todennäköisesti vastuksen tehon laskeminen tuosta 6 kW alaspäin onnistuisi joko irroittamalla jokin vaihe vastukselta tai vaihtoehtoisesti lisäämällä vaiheeseen diodi.

[Seagear]

Mites sitten jos jostain syystä lämpö ei riitäkkään ja vastusten käyttö on estetty ? Ei kuulosta minusta oikein järkevältä mutta minä olenkin täysitehoisen järjestelmän käyttäjä nykyään.

No sitten asunnon sisälämpötila laskee x-astetta. Tai suihkusta ei tule lämmintä vettä. Riippuu asetuksista.

[Seagear]

Ei vastusten käyttöä tarvitse/kannata estää vaan hakea sellaiset säädöt ja asetukset, että vastuksia ei tarvita. Jos syystä tai toisesta niitä kone kuitenkin tarvitsee, niin Niben tapauksessa mallista/asetuksista riippuen vastustehoa otetaan avuksi vain tarvittava määrä 1 kW, 2 kW ja/tai 3 kW tehoportain.

Ei suinkaan kerta rykäisyllä 6,7 tai 9 kW. Suurimman sallitun vastuskuorman voi asetuksilla valita. Jos sähköliittymän nallit ahdistaa, niin suurimmaksi sallituksi vastuskuormaksi voi asettaa vaikka 3 kW. Ei 3x25A liittymä ole mikään ongelma normaali omakotitalossa, edes osatehoiseksi mitoitetun MLP:n kanssa.

Omassa vanhan 1217 mallisessa ei ole portaittaista säätöä. Oletuksena 6 kW, kytkettävissä 9 kW:lle. Omasta ylitehopumpustani olen vastuksen käytön normaalilämmitystilanteita ajatellen estänyt, mutta käsittääkseni vastukset tulevat siitä huolimatta avuksi, mikäli lattiakierron lämpötila alittaa valikosta asetetun "kriittisen rajan". Tähän vanhaankin saisi virtavahdit ja todennäköisesti vastuksen tehon laskeminen tuosta 6 kW alaspäin onnistuisi joko irroittamalla jokin vaihe vastukselta tai vaihtoehtoisesti lisäämällä vaiheeseen diodi.

No ei tietenkään kannata. Mutta mikäli ne kiinteistön paukut/proput eivät ole pullonkaula niin eikö energiankulutuksen kannalta ole aivan sama, onko 3 kW vastus apuna 2 tuntia vai 6 kW vastus tunnin?
Tässä mielessä siis tuosta "tipoittaisesta" vastustehon lisäämisestä ei insinöörilogiikalla ajateltuna ole kauhean suurta hyötyä.

[justus01]

Ei vastusten käyttöä tarvitse/kannata estää vaan hakea sellaiset säädöt ja asetukset, että vastuksia ei tarvita. Jos syystä tai toisesta niitä kone kuitenkin tarvitsee, niin Niben tapauksessa mallista/asetuksista riippuen vastustehoa otetaan avuksi vain tarvittava määrä 1 kW, 2 kW ja/tai 3 kW tehoportain.

Ei suinkaan kerta rykäisyllä 6,7 tai 9 kW. Suurimman sallitun vastuskuorman voi asetuksilla valita. Jos sähköliittymän nallit ahdistaa, niin suurimmaksi sallituksi vastuskuormaksi voi asettaa vaikka 3 kW. Ei 3x25A liittymä ole mikään ongelma normaali omakotitalossa, edes osatehoiseksi mitoitetun MLP:n kanssa.

Omassa vanhan 1217 mallisessa ei ole portaittaista säätöä. Oletuksena 6 kW, kytkettävissä 9 kW:lle. Omasta ylitehopumpustani olen vastuksen käytön normaalilämmitystilanteita ajatellen estänyt, mutta käsittääkseni vastukset tulevat siitä huolimatta avuksi, mikäli lattiakierron lämpötila alittaa valikosta asetetun "kriittisen rajan". Tähän vanhaankin saisi virtavahdit ja todennäköisesti vastuksen tehon laskeminen tuosta 6 kW alaspäin onnistuisi joko irroittamalla jokin vaihe vastukselta tai vaihtoehtoisesti lisäämällä vaiheeseen diodi.

No ei tietenkään kannata. Mutta mikäli ne kiinteistön paukut/proput eivät ole pullonkaula niin eikö energiankulutuksen kannalta ole aivan sama, onko 3 kW vastus apuna 2 tuntia vai 6 kW vastus tunnin?
Tässä mielessä siis tuosta "tipoittaisesta" vastustehon lisäämisestä ei insinöörilogiikalla ajateltuna ole kauhean suurta hyötyä.

Kyllä sillä tipoittaisella vastustehon lisäämisellä pyritään varmasti siihen, että kompura pysyisi käynnissä mahdollisimman pitkään yhtä jaksoisesti. Ison vastuksen kanssa pumppu alkaa käymään herkemmin/enemmän "on-offia" siinä vaiheessa kun kompuran tehot ei enää yksinään riitä.

[Seagear]

Kyllä sillä tipoittaisella vastustehon lisäämisellä pyritään varmasti siihen, että kompura pysyisi käynnissä mahdollisimman pitkään yhtä jaksoisesti. Ison vastuksen kanssa pumppu alkaa käymään herkemmin/enemmän "on-offia" siinä vaiheessa kun kompuran tehot ei enää yksinään riitä.

No se on toki eri juttu jos näin on. Minun logiikkani mukaan kompuran pitäisi käydä 100 % ajasta ja vastuksen pätkiä on/off tarpeen mukaan. Edellyttäen tietysti että keruunesteen lämpö pysyy hyväksyttävällä tasolla.

[Maalampo]

Minua kyllä häiritsi edellisessä talossani kun IVT C7 alkoi pyörimään yhtä soittoa kun pakkanen laski -20 ja sitten ennen -25 otettiin ensin 3kw vastus käyttöön ja tarvittaessa 6kw (9kw oli estetty). En väitä että jatkuvasta käynnistä olisi mitään vahinkoa laitteistolle mutta kun pumppu oli käynyt viikonkin yhtä soittoa (niinkin kävi) niin oli sellainen tunne että järjestelmä ei ole mitoitettu oikein. Ja silti kesäaikaan pumpulle tuli pätkäkäyntejä kun ei tarvinnut lämmittää muuta kun lämmintä vettä kaksoismanttelivaraajassa.  

[juippi]

Danfossisa ainakin menee vastukset päälle integraalin A2 pudotessa riittävän alas eli alemmas kuin pumpun käynnistyksen integraali A1. Eli silloin on jo normaalia pidempi käyntijakso kyseessa eikä vastusten käyttö, oli minkätehoisia hyvänsä, aiheuta mitään lisä on/offia pumpulle.

Itse ainakin ajattelisin niin että mitä isompi vastus (sulakkeiden ehdolla) kerralla kytkeytyy pumpun lisäksi istegraalia nollaamaan, niin sitä nopeammin saadaan lämpötasapaino kohdilleen ja kämppä ei ehdi jäähtymään.