Mitoitus apua

[teroki]

Terve,
Jonkin verran seurannut palstaa ja nyt tarvitsisin apua pumpun mitoituksessa ja valinnassa.

Kohde Pirkanmaalla:
Talo: 163m2

Talli: 60m2 (puolilämmin)

Energiatodistus:
ET luku 142 (laskettu ilmavuotoluku 2:lle mikä paranee ja sitten 50% LTO:lla, tod. näk. tulee paremman hyötysuhteen pandion)
Tarvittavaksi lämmitysenergiaksi laskettu 22838 kWh/vuosi.
 

Tekninen tila autotallissa, josta lämpökanaalit taloon.
Väli katettu ja ulkoseinien väli vain 2m.

Lämpökaivo porattu 192m.

Talossa on lattialämmitys ja märkätiloissa oma kierto, myös autotallissa lattialämmitys.

Myös amme tulee.

Minkälaisia pumppuja ja erillisvaraajia suosittelette ?
Itse katsonut alustavasti Niben 1145 + varaaja X litraa ja sitten Geopro GT + varaaja X litraa.
Näitä voi kommentoida ja muitakin voi ehdottaa.
Ratkaisun tulisi kuitenkin olla sellainen että lämmin vesi riittää varmasti.

Onko vaihtoventtiilikoneilla ongelmia kesällä ton pienemmän pesutilojen kierron kanssa ?

[tomppeli]

Laitoin talosi arvoja taulukkoon:

MAALÄMMITYSLASKELMA                                          
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!                                          
Omakotitalo ”teroki”                        Pirkanmaalla, tässä Tampere                  
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla. V46090312  Tulostuspäivä 10.03.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa                  19 000 kWh      
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      4 pers      4 000 kWh      
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa            23 000 kWh      
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi            220 m2      19,2      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi            550 m3      7,7      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2            220 m2      86      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3            550 m3      34,5      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      220 m2      19 001 kWh      86 kWh/m2
Lämmitystarpeeseen lisätään  arvioitu taloussähkö      220 m2      6000 kWh      23 001 kWh      132 kWh/brm2
                                          
TALOUSLASKELMA      9 kW tehoisella pumpulla      
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä            2 706 litraa      1,180 €/ltr      3 193 €      
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä            23 001 kWh      0,120 €/kWh      2 280 €      1,0 COP
Rakennusten lämmittäminen pumpulla            19 001 kWh      0,120 €/kWh      5 429 kWh      3,5 COP
Käyttöveden tuottaminen pumpulla            4 000 kWh      0,120 €/kWh      1 538 kWh      2,6 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen COP            23 001 kWh      6 967 kWh      3,30 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta            100,0%      6 967 kWh      836 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta      0,0%      0 kWh      0 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa      100,0%      6 967 kWh      836 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna      2 357 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna      1 444 €      
                                          
PORAKAIVO                                          
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu                        180 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu (oC)      5,7 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K)            2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.      28 147 kWh      
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!)      Riittävä!      
                                          
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA                                          
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      5,7kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      6,8kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      7,9kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      8,9 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      10,0 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      11,1 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      12,1 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]      8,5 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI                              9,0 kW      Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -25,3 C      
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.                                          
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.                                           
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                                           
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).                                          
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin            2 556 h      29,2%
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku)      4502 AP      734 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!      

...
- Summasin autotallin + talon neliöt. Siksi tämä --> 132 kWh/brm²
- Porakaivo riittää varmasti. Tässä 192m-12m=180 m aktiivisyvyytenä. Tuotto jopa 28 147 kWh/vuosi.
- Ammeen takia kannattaa hankkia pumppu, jossa mukana riittävän iso käyttövesivaraaja. Tavallisen vaihtoventtiilikoneen perusvaraaja ei yleensä ole riittävä.!
- Pumpuksi riittäisi 8,5kW tehoinen. 9kW tehoisia läytyy ja pitäisin kaiken varalta sitä sopivimpana.

Korostan vielä, että tämä mitoitus ei ole mikään takuutuote!
Mitoitus on tehty tällä!

[Keppo]

Lainaan tätä ketjua, kun ongelmat ovat samat. Espooseen tulossa 1,5krs 158m2 puoliksi maansisässä olevan kellarin 92m2 päälle. Talo tehdään 2010 eristetason mukaan neljällä nurkalla ja lattialämmitys joka kerrokseen.

Energiatodistuksessa kulutukseksi arvoitu ~21 500kWh/vuosi lämmitykseen ja käyttöveteen. ET-luku 123 joka paranee varmaankin tiiveysmittauksen jälkeen (4 >> <2). Vedenkulutus on ~normaalia, ammetta ei meille tule.

Olen saanut pari tarjousta ja pyörittänyt tuota laskuri-exceliä moneen suuntaan... ovatko laskelmat oikeassa että 8kW pumppu ja 130m porareikää riittää tähän kohteeseen?

Itse suosisin varmuusmarginaalia tässäkin ja oma valinta olisi 10kW pumppu ja 170..180m porareikää.

Mihin kommenttiin uskaltaa luottaa, ettei tule alamittaista eikä ylimitoitettua pätkäkäyntistä?

[justus01]

Eli kokonaispinta-ala 250m2?
Kyllä tuohon riittää 8kW, kaivoa laittaisin 150 metriä. Jos edes kellarin lattia on betonivalua ja siellä kierto aina auki, niin ei vaivaa pätkäkäynti edes 10 kW pumpulla.

[Bruno]

Meillä on 90-luvulla rakennetussa 240 m² täystiilitalossa 8 kW:n Nibe. Lämpöä on riittänyt, samoin lämmintä vettä neljälle asukille.

[tomppeli]

Lainaan tätä ketjua, kun ongelmat ovat samat. Espooseen tulossa 1,5krs 158m2 puoliksi maansisässä olevan kellarin 92m2 päälle. Talo tehdään 2010 eristetason mukaan neljällä nurkalla ja lattialämmitys joka kerrokseen.

Energiatodistuksessa kulutukseksi arvoitu ~21 500kWh/vuosi lämmitykseen ja käyttöveteen. ET-luku 123 joka paranee varmaankin tiiveysmittauksen jälkeen (4 >> <2). Vedenkulutus on ~normaalia, ammetta ei meille tule.

Olen saanut pari tarjousta ja pyörittänyt tuota laskuri-exceliä moneen suuntaan... ovatko laskelmat oikeassa että 8kW pumppu ja 130m porareikää riittää tähän kohteeseen?

Itse suosisin varmuusmarginaalia tässäkin ja oma valinta olisi 10kW pumppu ja 170..180m porareikää.

Mihin kommenttiin uskaltaa luottaa, ettei tule alamittaista eikä ylimitoitettua pätkäkäyntistä?

Onko tuossa lämmitystarve arviossa mukana tuo 92m2 kellarikerros?
Jos on mukana, niin lämpöenergian kulutus näyttää melkein liian pieneltä, 6,2 Wh/m³/Astepäivä/vuosi.
Jos kuitenkin eristystaso on noin hyvä pitäisi kyllä riittää 8kW.
Mikään ei estä toki laittamasta kaiken varalta vähän isompaa.
Ei tule pätkäkäyntikonetta, vaikka olisi isompikin teho, kun on lattialämmitys betonissa. Betoni on hyvä varaaja.
Vaihtoventtiilikone käy hyvin tähän, ellei ole poikkeuksellisen suuri lämpimän käyttöveden kulutus.

Porakaivo kannattaa porata aina jonkin verran ylisyväksi.
Ehdottaisin laskurin tuloksesta huolimatta vähintään 160 metristä.
Ylisyvästä tulee lämpöisempää keruunestettä ja se puolestaan parantaa lämpölaitoksen hyötysuhdetta ( COP ).

[Keppo]

Laskelmassa on kellari mukana, laskelman tehneen henkilön mukaan kellarin lämmöntarve on "melko olematon". Käyttöveden tarve on laskettu viiden hengen mukaan.

Eristystaso ei ole mikään erityinen vaan normaali villaseinä u=0,17. Kahden ylimmän kerroksen lattia toteutetaan kipsivaluna lastulevyn päälle, vain kellarin lattiassa on betonivalu.

Arvon raati on siis sitä mieltä että 10kW ja 170m minimissään olisi tähän sopiva mitoitus? Ja että pumppu ei vedä kaivoa kuiviin (jäähän)?

Pumpuksi on ilmeisesti tulossa CTC:n uusin Ecoheat 300, kun on talotoimittajan kylkiäinen.