Valinnan vaikeutta

[aveli]

Hoplaa.

Tässä hieman reilun vuoden verran sivustakatsojana foorumia seuranneena on tullut tilanne, jossa  öljy siirtyy meidän talossa varmuudella historiaan ja tilalle tulee maalämpö. Ja nyt kun on varsinaista avunpyyntöasiaakin, niin rekkasin itseni käyttäjäksi ja heti olen anelemassa apuja.

Eli:
Talo rintsikkatyyppinen 1947 / -53 rakennettu talo, jossa tilat kolmessa kerroksessa. Lämmitettävää pinta-alaan. 160m2, puolilämmintä ihan maksimissaan 40m2. Kellarissa osittain lattialämpöä, maan alla n. 1,5m, kokonaiskorkeutta 190-210cm. Keski ja yläkerroksessa kaksilehtiset melko isohkot patterit.
Kaksilasiset ikkunat, viiden sentin lisäeristettä aiemmat asukkaat laittaneet satunnaisesti eri huoneissa... muutoin perus purutalo rapatulla julkisivulla aurinkoisella rinnetontilla melkolailla kallion päälle pykättynä. Paikkana täällä ihan Turun läheisyydessä. Perheessä 2 aikuista ja 2 lasta.

Öljyä meidän aikana kulunut n. 3200-3500l/v, pannuna -69 mallinen JÄMÄ kaksoiskattila, jossa emme juurikaan ole puuta poltelleet (aika kun on mennyt remontoidessa).

Tarkoituksena on saada taloon keskikerrokseen pönttöuuni lämpöä ja tunnelmaa tuomaan, seinän toisella puolella hulluina 70-80 -luvun vuosina  laitettuna komia avotakka... muut tulisijat (joita talossa alunperin ollut vähintään viisi) on joku päättänyt joskus heivata mäkeen.

Nyt pitäisi tehdä päätöksiä valittavan maalämmön suhteen... Tarjolla sekä vaihtoventtiilikonetta että tulistuspumppu.

Viimemetreille ovat tarjouksillaan päätyneet Thermia, Geopro ja Lämpöässä. Pähkinänkuoressa tarjokkeet (avaimet kätöseen meiningillä):

Thermia
- Diplomat 8 (180 l rst varaaja integroituna)
- 160 metriä reikää (halkaisija 135mm) (aktiivi 150)
- hieman yli 20  000 euron rahaa

Geopro
- GT 9 + GT 500 varaaja
- 184 metriä reikää (aktiivi 174)
- hieman alle 19 000

Lämpöässä
- Vs 10 (260 l varaajalla)
- 180 metriä reikää (aktiivi 170)
- pikkiriikkisen päälle 18 000


Millaisia eroja, käyttökokemuksia, hyviä ja huonoja puolia moisissa laitteissa arvon foorumilaisten mielestä on? Mitenkäs tuo mitoitus (Bergheatilla laskeskelen esim. tuo GT 9 (9,4kW) riittää meidän kulutuksella/tarpeella sinne neljäntoista pakkasasteen tienoille, jonka jälkeen pitäisi puksuttaa sähköllä.)

[justus01]

Ensimmäisenä tuli itsellekin mieleen tuota lukiessa, että taitavat olla vähän alimitoitettuja tarjotut laitteet. Toisaalta tuon 69 Jämän hyötysuhde voi olla aika heikko. Thermian paketti vaikuttaa aika pahasti ylihinnoitellulta. Mielestäni monta tonnia ylimääräistä.
Lämpöässä VS10:ssä on noista vaihtoehdoista vähiten lämmintä vettä käytettävissä. Kuuluihan Vaihtoventtiilipumpulle pitää sitten olla se puskurivaraaja lämmönjakoon.

Jos noista olisi pakko valita, niin ottaisin Geopro:n.
 
Jos ei olisi pakko valita, niin tilaisin väh. 200m porakaivon pihaan.
Ja pyytäisin sitten lisää tarjouksia 10-12 kw pumpuista ja asennuksista.

Kannattaa kiinnittää huomiota siihen paljonko valmistajat ilmoittavat antotehoksi +50c vedellä. Esim. nimellisteholtaan 10 kW pumppu ei välttämättä annakaan patteritalossa ulos kuin 8,5 kW kovilla pakkasilla.

[tomppeli]

Talo rintsikkatyyppinen 1947 / -53 rakennettu talo, jossa tilat kolmessa kerroksessa. Lämmitettävää pinta-alaan. 160m2, puolilämmintä ihan maksimissaan 40m2. Kellarissa osittain lattialämpöä, maan alla n. 1,5m, kokonaiskorkeutta 190-210cm.
Öljyä meidän aikana kulunut n. 3200-3500l/v,

Tältä näyttäisi:

MAALÄMMITYSLASKELMA                                          
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!                                          
Omakotitalo ”aveli”      Turun lähellä                  
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla. V46290219 Tulostuspäivä 08.03.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa                  24 476 kWh      
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      4 pers      4 000 kWh      
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa            28 476 kWh      
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi            160 m2      37,2      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi            410 m3      14,5      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2            160 m2      153      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3            410 m3      59,7      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      160 m2      24 476 kWh      153 kWh/m2
Lämmitystarpeeseen lisätään  arvioitu taloussähkö      160 m2      5000 kWh      28 476 kWh      209 kWh/brm2
                                          
TALOUSLASKELMA                                          
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä            3 350 litraa      1,180 €/ltr      3 953 €      
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä            28 476 kWh      0,120 €/kWh      2 937 €      1,0 COP
Rakennusten lämmittäminen pumpulla            24 476 kWh      0,120 €/kWh      8 136 kWh      3,0 COP
Käyttöveden tuottaminen pumpulla            4 000 kWh      0,120 €/kWh      1 538 kWh      2,6 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen COP            28 476 kWh      9 882 kWh      2,88 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta            97,9%      9 674 kWh      1 161 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta      2,1%      207 kWh      25 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa      100,0%      9 882 kWh      1 186 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna      2 767 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna      1 751 €      
                                          
PORAKAIVO                                          
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu                        170 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu (oC)      6,7 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K)            2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.      31 738 kWh      
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!)                  Riittävä!      
                                          
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA                                          
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      7,8kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      9,2kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      10,7kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      12,1 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      13,6 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      15,0 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      16,4 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]      10,7 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI                              10,0 kW      Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -17,7 C      
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.                                          
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.                                           
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                                           
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).                                          
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin                        2 848 h      32,5%
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku)            4115 AP      667 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!

...
Talon lämpöenergian kulutus näyttää suurelta, 14,5 Wh/m³/Ap/vuosi, mutta on toisaalta ihan tyypillinen tuon ajan rakennukselle.
Olisi hyvä saada putoamaan tuo arvo noin 10 Wh/m³/Ap/vuosi. Silloin riittäisi 8 kW tehoinen lämpöpumppu.
Nykyinen eritystaso edellyttää lähes 11 kW -tehoista lämmityslaitetta.
Helpoiten eristystä voi parantaa lisäämällä ullakolle n.30-40 cm puhallusvillaa.
Toinen motiivi lämpöeristyksen parantamiseen on se, että eristystason parantaminen alentaa pattereissa kiertävän veden lämpötilaa ja sillä voitaisiin päästä mahdollisesti nyt olevasta patterien suurentamistarpeesta. Kerroit kuitenkin nykyisten patterien olevan isohkot.
Älä kuitenkaan hanki liian pienitehoista lämmityslaitetta.
Sellainen aiheuttaa vastuslämmittämisen ja se puolestaan saattaa aiheuttaa liian suuren sähköverkosta otettavan virran ja talon sulakkeet eivät ehkä riitä kaikkeen kulutukseen.
Vastuskäytöllä verkosta otetaan samaan aikaan pumpun teho + vastusten teho!

[olavi]

Meillä GeoPro 11 + 1800 l varaaja 2 x 300 m pellossa pitää hyvin lämpimänä -39 tehdyn tiilitalon, jossa tilaa 160 neliön verran.

[aveli]

Talon lämpöenergian kulutus näyttää suurelta, 14,5 Wh/m³/Ap/vuosi, mutta on toisaalta ihan tyypillinen tuon ajan rakennukselle.
Olisi hyvä saada putoamaan tuo arvo noin 10 Wh/m³/Ap/vuosi. Silloin riittäisi 8 kW tehoinen lämpöpumppu.
Nykyinen eritystaso edellyttää lähes 11 kW -tehoista lämmityslaitetta.
Helpoiten eristystä voi parantaa lisäämällä ullakolle n.30-40 cm puhallusvillaa.
Toinen motiivi lämpöeristyksen parantamiseen on se, että eristystason parantaminen alentaa pattereissa kiertävän veden lämpötilaa ja sillä voitaisiin päästä mahdollisesti nyt olevasta patterien suurentamistarpeesta. Kerroit kuitenkin nykyisten patterien olevan isohkot.
Älä kuitenkaan hanki liian pienitehoista lämmityslaitetta.
Sellainen aiheuttaa vastuslämmittämisen ja se puolestaan saattaa aiheuttaa liian suuren sähköverkosta otettavan virran ja talon sulakkeet eivät ehkä riitä kaikkeen kulutukseen.
Vastuskäytöllä verkosta otetaan samaan aikaan pumpun teho + vastusten teho!

Tämän suuntaisia ajatuksia oli itselläkin mielessä ja tarkoituksena onkin tuonne pään päälle puhallella lisää eristetavaraa. Viimeistään siinä vaiheessa, kun yläkerta menee remonttin ja saadaan aikaiseksi yksi lisähuone... Myös muutamia muita eristysparanteluita on ollut ajatuksissa suorittaa, mutta tuo yläpohjan lisäeristys lienee kuitenkin se kustannustehokkain tapa ainakin ensialkuun tosiaan...

Millaisia hyötyjä näkisitte tälläisessa patteri+lattilämpötalossa tuosta muita isommasta 500 litran varaajasta (Geopron myyjä vakuutteli, ettei sen kanssa tarttis puskurivaraajaa lainkaan). Käyttövettä riittää varmasti sen kanssa vaikka vähän naapureillekin, joten pidetäänkö tässä isoa vesimäärää turhaan lämpimänä vai kuinka?

Thermian myyjä ei millään meinaa myydä isompaa pumppua ja reikää, pitää sitä aivan liitoteltuna...

Tällä hetkellä pää on kallellaan tuonne Geopron suuntaan, varsinkin kun pitää mielessä, että sitä eristystasoa on tarkoitus parantaa, ikkunakierros olisi tarkoitus tehdä (kaksilasisena pysyvät, mutta hieman parempaa tiivistystä kaipailevat), kellarin ulko-ovi on aikast horo ---> menee vaihtoon, samoin verannan ovi...

[tomppeli]

Millaisia hyötyjä näkisitte tälläisessa patteri+lattilämpötalossa tuosta muita isommasta 500 litran varaajasta (Geopron myyjä vakuutteli, ettei sen kanssa tarttis puskurivaraajaa lainkaan). Käyttövettä riittää varmasti sen kanssa vaikka vähän naapureillekin, joten pidetäänkö tässä isoa vesimäärää turhaan lämpimänä vai kuinka?.

Oilon Geopro SH, 500 litraisella ei tosiaankaan tarvitse mitään lisävaraajaa, koska tuon 500 litraisen pöntön alaosa on patterikierron varaajana.
Kuuman käyttöveden varaajana toimii koko tuo 500 litran pönttö.