Keruuputkista ja vähän muustakin

[RouvaM]

Ostettiin tuossa viime vuoden puolella rintamamiestalo (1 1/2 krs+kellari, neliöitä n. 170 ja autotallissa n. 25 lisää), jossa on tällä hetkellä melkosen vanha öljylämmitys (öljypoltin vuodelta 1966). Ensi kesäksi olisi suunnitteilla iso remontti, mm. lämmitysjärjestelmä olisi tarkoitus uusia maalämmöksi porakaivolla.

Kellariin tulee pesutiloihin ja vähän muuallekin (n. 20-30m2) lattialämmitys, muutoin olisi tarkoitus pärjäillä pattereilla (aloitetaan nykyisillä ja vaihdetaan tehokkaampiin jos eivät riitä).

Tällä hetkellä ollaan saatu vasta yksi tarjous, Lämpöässän T10 ja 700l tulistinvaraaja (madallettu korkeus). Rajoittavana tekijänä laitteiston suhteen on kellarin teknisen tilan huonekorkeus, n. 195cm, johon ei oikein 190cm korkeaa kaappia taida saada sisälle seinää rikkomatta.

Joka tapauksessa ollaan jo sovittu porarin paikalle tulosta jo ensi viikolla ja hän kyseli, että minkälaiset putket on reikään tarkoitus laittaa. Mikäli oikein ymmärsin, vaihtoehtoja olisi kaksi: 1 putki alas ja 1 ylös tai 2 putkea alas ja 1 ylös. Mitä eroa noilla on ja kumpi sopii meille paremmin? Osaisko joku vääntää vastausta rautalangasta?

Reikä ajateltiin porata 200 metriä syväksi, koska pumppumyyjän mukaan siitä on hyötyä, vaikka 180 metriäkin ilmeisesti riittäisi. Ilmeisesti kaivon vesi jäähtyy hitaammin kun sitä on enemmän. Öljyä talossa on tietojemme mukaan kulunut aavistuksen päälle 3000 litraa vuodessa (yksi iäkäs asukas). Nyt ollaan lisäämässä suihkujen määrää yhdestä kolmeen ja lisäksi tulee amme ja meitä on neljä käyttäjää.

Muitakin hyviä vinkkejä otetaan vastaan, ja mieluiten sellaisessa muodossa, että tällainen vähemmän tekniikasta ymmärtäväkin ihminen pysyy kärryillä...

Muoks. Ilmanvaihto on painovoimainen eikä siihen ole tarkoitus puuttua.

[MJJ]

Siitä se säästäminen lähtee...

Painovoimainen ilmanvaihto ei pelaa ilman riittävää lämpotilaeroa ulkotilaan verrattuna. Lattialämmitys on ok, mutta kannattaa laittaa omaan piiriin. Kesällä voi pitää muun talon "omillaan" ja pitää kosteissa tiloissa hieman lämpöä että ilma kierää. Meiilä MLP  huilasi aina yli 20 asteen keleillä, sillä seurauksella ettei ilma kiertänyt kellarista riittävästi luomuna. Enkä raaskinut rikkoa siistiä kaakelointia.  
Maapiirin putkien sisään vienteihin kannatta paneutua kunnolla ja  eristää kaikki läpiviennit myös muualla. Sain luvan tehdä maapiirin ennen varsinaista avustuslupapäätöstä ja se hieman helpotti aikataulua. Maapirin tein omana osanaan pannuhuoneeseen asti ja MLP miehet jatkoivat siitä..

Oma ruottalainen pumppu (IVT 7 KW) oli sopivan matala vastaavaan tilaan (n. 175*60*60). Neljämiestä kantoi sitä sisään, onneksi oli avamet käteen toimitus. Ö-padan kyllä raahaisin pois ja jättäisin simppelimmän putkituksen.. näin jälkeen päin.. Ö:n verrattuna MPL on hiljainen ja siisti joten pannuhuoneelle kannataa ideoida uutta käyttöä.

Mainitulla kulutuksella MLP näyttää olevan yläkantissa, mutta ei siitä laskun maksun jälkeen ainakaan haittaa ole. Meillä L-vesi  ( 5 h:lö) riittää nykyään paljon paremmin kuin öljyllä, mutta eipä ole ammeita. Huone lämpö on tasainen vaikka lämmintä vettä loiskittaisiin ja pakkanen kiristyisi.
Kyllä vanhat patterit riittävät, mutta lattialämmitys ja / tai jokin puhallin autotalliin nakuttaa..

[Kuumaa_kalliosta]

Hyvä, että olette jo saaneet yhden tarjouksen. Olisi varmaan hyödyllistä, että saisitte ainakin pari muuta, jotta mitoitusta ja hintatasoa voisi arvioida vähän paremmin. Oletteko sopineet tässä vaiheessa vain lämpökaivon porauksesta?

Minustakin tuo pumppu, varaaja ja lämpökaivo on mitoitettu aika reilusti ja siitähän joutuu maksamaan. Vertailun vuoksi kannattaa katsoa täältä toisesta viestiketjusta, miten halvalla pumppuja saattaa saada.

Kolmesta tai neljästä keruuputkesta ei synny oleellista hyötyä kahteen verrattuna. Ratkaisevinta on kaivon lämmön kokonaistuotto vuodessa eivätkä lisäputket auta tässä lainkaan. Lisäputkilla voi olla vähän merkitystä hetkellisen energiamäärän nostamisessa mutta enpä usko, että lisäputkien laittaminen juuri kannattaa taloudellisesti.

[RouvaM]

Juu siis tässä vaiheessa on sovittu vasta reiän porauksesta (ja varmaan putket on järkevintä laittaa samassa yhteydessä?), muutoin on tarkoitus kysellä vielä tarjouksia. Ja mieluummin vähän liian reilulla kuin liian niukalla mitoituksella.

Tuosta toisesta ketjusta kattelin noita hintoja ja Nibe vaikutti tosiaan olevan aika paljon halvempi. Koska muutoin elämässä on usein niin, että halvalla ei välttämättä saa hyvää, niin onko tuosta Nibestä, sen toiminnasta ja kestävyydestä muuta kuin mutu-tietoa?

Entä jos tilaa pumpun rautakaupasta, niin miten tuo asennuspuoli? Onko ihan perusputkimiehen hommaa vai pitääkö olla MLP-ammattilainen?

[Kuumaa_kalliosta]

Tuosta toisesta ketjusta kattelin noita hintoja ja Nibe vaikutti tosiaan olevan aika paljon halvempi. Koska muutoin elämässä on usein niin, että halvalla ei välttämättä saa hyvää, niin onko tuosta Nibestä, sen toiminnasta ja kestävyydestä muuta kuin mutu-tietoa?

Valitettavasti kellään ei taida olla riittävää henkilökohtaista kokemusta kaikkien tärkeimpien lämpöpumppumerkkien luotettavuuden arviointiin. Minäkin tunnen vain oman pumppuni.

Katsopa tämän foorumin Niben osiolta keskustelua ja vertaapa muiden merkkien laitteista käytyyn keskusteluun. Minusta niistä ei voi päätellä, että Nibe olisi muita huonompi.

Toinen hyvä lähde vertailla eri lämpöpumppumerkkien luotettavuutta on ruotsalainen lämpöpumppufoorumi. Ruotsissa on lämpöpumppuja paljon enemmän kuin Suomessa, joten siellä on kokemustakin kertynyt enemmän. Suomalaisvalmisteisia pumppuja ei käytännössä juuri viedä ulkomaille, joten niistä ei löydy kokemuksia tuolta foorumilta.

Entä jos tilaa pumpun rautakaupasta, niin miten tuo asennuspuoli? Onko ihan perusputkimiehen hommaa vai pitääkö olla MLP-ammattilainen?

Ammattitaitoinen putkimies asentaa kyllä lämpöpumpun. Kannattaa silti etukäteen varmistaa, että putkimies uskoo hallitsevansa homman. Kaikki eivät ehkä rupea heille outojen vehkeiden asennukseen – kun töitä näyttää olevan muutenkin jonossa.

[IAP]

Juu siis tässä vaiheessa on sovittu vasta reiän porauksesta (ja varmaan putket on järkevintä laittaa samassa yhteydessä?)

Itsekin kyllä tilasin putket nesteineen ja kaivoon laiton porausfirmasta, mutta ei niitä samalla kertaa edes pääse vielä laittamaan. Ensin on tehtävä rengaskaivo reiän ympärille ja katkaistava maaporauksen osuudelle tuleva teräsputki oikeaan korkoon. Putket voidaan sen jälkeen laittaa milloin vain, kunhan autolla vain pääsee kohtuullisen lähelle kaivoa.

- I

[juma]

Eipä tuo autolla lähelle pääseminenkään ole tarpeellista. Meille asennettiin 2 * 162 m putkea ja asentajat toivat koko putkikasan kelalla porakaivolle, jonne ei autolla pääse. Poraus tehtiin telaketjukoneella.

[IAP]

Eipä tuo autolla lähelle pääseminenkään ole tarpeellista. Meille asennettiin 2 * 162 m putkea ja asentajat toivat koko putkikasan kelalla porakaivolle, jonne ei autolla pääse.

Riippuu varmaankin siitä miten tuo "kohtuullisen lähelle" tulkitaan. Mielellään varmaan menisivät autolla ihan kaivon viereenkin, mutta meilläkin jäi kymmenen metrin päähän, kun peräkärry ei ihan taittunut viimeisen kulman yli. Kilometrien päästä eivät varmaankaan kuitenkaan kovin helpolla lähde kelaa pyörittelemään. Vai oliko teillä joku Maailman vahvin nalle -kisaan treenaava, joka vain viskaisi kelan selkäänsä?

- I

[MJJ]

Asennuksesta

Ellei ole projektinjohtajan intoa jättäisin kyllä ammattilaisen vastuulle. Tutulla joku putkari asensi kuukauden ja luovutti ja toinen korjasi..... Meillä vastaava homma vei jotain 3*4 tuntia ja maksoi helmiä, muuta olen erittäin tyytyväinen. Noissa hinnoissa puhutaan usein pelkästä pumpusta ja yleensä siinä on vasta noin puolet koko hinnasta ja helpoin homma.  Siis pitkääkö haluat olla ilman lämmintä suihkua? Meillä meni pari tuntia.

Samoin maapiirin neste. Olisin säästänyt senttikaupalla jos olisin raahannut 200l pirtua paikalle ja lätrännyt uppopumpulla ja paljulla.  Nyt sen toimitettiin takuulla "kuplattomana" maapiiriin n. 60 min...(mää kyllä epäilin luettuani foorumia) ...mutta ei ainoatakaan käyntihäiriötä jälkeenpäin. Ei siinä mitään taikuutta ollut vain, älyttömän iso pumppu ja tynnyri sekä kokemusta MLP:stä, samoja ei välttämättä löydy joka putkarin pakista.

Uudisrakennus on varmasti hieman helpompi juttu, voi tilata MLP:n pihaan ja kysellä jatkoa rauhassa, kunhan lämmittää ens talvena. Saneraus talossa usein asutaan kokoajan ja asiat eivät voi loputtomasti roikkua.

Muutama motto: MLP on pelkkärautakasa joka ei saa edes jäätyä, tuottaakseen lämpöä se vaatii asennuksen ja ihme kyllä myös sähköä.

Ps Hae paikalliselta sähkölaitokselta vanha 3-vaihemittari (hinta n.20€) ja asennuta se mittaamaan MLP:n kulutusta... tiedät mitä säästät ei tarvii arvuutella.

 

[IAP]

Olisin säästänyt senttikaupalla jos olisin raahannut 200l pirtua paikalle ja lätrännyt uppopumpulla ja paljulla.  Nyt sen toimitettiin takuulla "kuplattomana" maapiiriin n. 60 min...

Tuossa aikaisemmin, kun oli puhetta autolla kaivolle pääsemisestä, laskeskelin että kolme putkea n. 160 m kaivoon vetää n. 600 litraa nestettä. Painoa olisi n. 500 kg, ja sen kantamiseen tarvittaisiin jo jonkin verran lihaskuntoa. Itselleni putket tulivat valmiiksi täytettyinä, mutta onko jollakin täyttö tehty vasta paikan päällä? Tällainen mahdollisuus tuli vasta myöhemmin mieleen, ja silloin tietenkin pelkän letkukiepin raahaaminen olisi hieman pienempi homma. Mutta saadaanko putkia edes menemään kaivoon tyhjinä? Täytettyinäkin tarvittiin melkoinen betonimöykky kumoamaan veden ja pirtun tiheysero, ja tyhjillä putkilla noste olisi yhtä suuri kuin saman vesitilavuuden paino. Miten on, onko jollakin putket täytetty vasta paikan päällä?

- I

[eksile]

Jep, Sotkamon Porakaivo seuraavanlaisesti:

Klo 11.50 (iso)auto isolla sepelillä perustettua väylää arvottuun paikkaan talon nurkalle, torni pystyyn, terä paikalleen ja kierroksia myllyyn.

Klo 16 jotain mentiin ohi sadasta metristä, mäski lentää ja kompura ulvoo, todellakin, meteli on helv....inen!

Klo 20.15 saavutettiin maali 206 m, ja ruvettiin kelaamaan poraa ylös (tiesittekö muuten että vehkeet on isoja että "poraa" voitaisiin kannatella ettei paino riko porakärkeä ja että porakärki voi kaivon pohjalla olla vaakasuunnassa alkuperäisestä aloituspaikasta 20-30 metriä mihin tahansa suuntaan?).

Klo 21 jotain, maaputken katkaisu, paino ja putket (4 kpl) paikalla täytettyinä alas, yhteet kiinni. Porauspöytäkirjan täyttö, sis. arvion kaivon tuotosta.

Klo 22.45 iltasafkat, kiitokset ja hotelliopastus porareille.

Erinomaista työtä.

Lisää sivulta:

http://www.sotkamonporakaivo.fi/index.php?nayta=10

[RouvaM]

Nyt on piha täynnä isoa autoa ja konetta, ja kaksi kaivoa toistaiseksi porattu. Tarkoitus oli siis kaivaa tietysti vaan yksi, n. 180 m syvä, mutta...

Poraaminen sujui ilmeisen hienosti n. 65 metriin saakka, minkä jälkeen pora kuulemma holahti metrin verran ja vettä alkoi tulla aivan helvatusti eikä siitä enää kuulemma päässyt läpi. Ainakin olisi pitänyt talo ensin suojata pressuilla.

Alkoivat sitten poraamaan toista reikää n. 10 m kauemmas talosta, mutta sen kanssa kävi ihan sama juttu. Tällä kertaa uskalsivat roiskiakin, kun eivät olleet talon vieressä, mutta ei siitä silti kuulemma läpi päässyt. Tänään pitäisi porata vissiin sitten kolmaskin reikä että saadaan tarpeeksi kaivoa...

Kallio tuli onneksi nopeasti vastaan (n. 1,5 m) ja vesikin "yllättäen" nousi ihan kivasti.

Putkiongelma on saanut nyt siis uusia muotoja. Nyt pitäisi putkien määrän (2 vai 3, porausfirma sousitteli kolmea putkea) lisäksi ratkaista se, kytketäänkö nuo kaivot sarjaan vai rinnan. Onko tähän kellään tietoa? Kaivot ovat aika suorassa linjassa talolta pois päin. Ja ilman lisäkaivuutöitä putkia ei ilmeisesti päädä asentelemaan?

Oliko tuossa putkien määrässä nyt joku juttu, että jos otetaan vaikka se kolme putkea, niin kaikki pummpumallit eivät enää kävisikään? Ne kaksi ylöstulevaa putkea kumminkin ilmeisesti yhdistetään ennen pummpua?

Taas pihalla kuin lumiukko...

[SH9]

Itse yrittäisin laittaa putket rinnakkain. Saisin silloin jokaisen piirin virtausnopeuden pudotettua jolloin maaliuos ehtii paremmin lämpenemään.
Silloin tulee kyllä isompi kustannuserä jakotukista linjasäätöventtiileillä.

[Kuumaa_kalliosta]

Kuten SH9 yllä kirjoittaa, laittakaa putket rinnan.

Vuotuisen kokonaisenergian saannin kannalta kolmannesta putkessta ei ole hyötyä. Koska teillä on nyt kolmen kaivon kanssa jo muutenkin tekemistä, harkitsisin kahta putkea.

Onneksi olkoon lämpökaivon porauksen johdosta. Hyvä, että kaivoista ei tullut ainakaan kuivia!

[sailor]

Kaivot rinnan ja jos teille tulee LÄ:n T-malli niin ilman muuta kolme putkea. Pienempiin pumppuihin (ja liuospumppuihin) sitten kaksikin riittää.

Mahtaako siitä kolmannesta reiästä olla mitään hyötyä? Jos veden tulo on sellaista ettei pora mene läpi niin kahdella luulisi selviävän?

Kannattaisko 3 kaivo jättää optioksi ja  seurata ekana vuonna maapiirin lämpötilaa?

Olisiko teillä joutilasta puutarhapumppua, jolla voisi kokeilla reiän veden tuottoa? Kuutio tunnissa on jo varsin kunnioitettava jatkuva tuotto. Pitäisi tuosta reiän tuotosta nyt joku hyöty saada, kun toisilla reikä täyttyy vasta päivien kuluessa.

Jani

[RouvaM]

Kannattaisko 3 kaivo jättää optioksi ja  seurata ekana vuonna maapiirin lämpötilaa?

Jaa-a, veikkaisin, että tällä hetkellä pihalla on jo se kolme reikää eli niillä mennään.

Muistaakseni se Lämpöässän kaveri vähän vihjas siihen suuntaan että kaksi putkea vois olla ihan hyvä määrä meille. Vähän oli kyllä sitä mieltä, että putkien määrä kuuluu mitoitustietoihin, ja mitoitustiedot annetaan asiakkaalle vasta kun nimet on paperissa. Ota näistä nyt sitten selvää...

[Kuumaa_kalliosta]

Kannattaisko 3 kaivo jättää optioksi ja  seurata ekana vuonna maapiirin lämpötilaa?

Enpä jättäisi optioksi. Nyt on koneet pihalla ja jälkikäteen kytkennän muuttaminen ja maan kaivaminen on vähän ikävää puuhaa. Vaikka selvittäisiin kahdella lämpökaivolla, hyötysuhde paranee, kun liuoksen lämpötila ei laske niin alas.

[volkkari]

Itse yrittäisin laittaa putket rinnakkain. Saisin silloin jokaisen piirin virtausnopeuden pudotettua jolloin maaliuos ehtii paremmin lämpenemään.
Silloin tulee kyllä isompi kustannuserä jakotukista linjasäätöventtiileillä.

Tämä ohje meni kyllä vahvasti mutun puolelle,kyllä ainoa käyttökelpoinen tapa on kytkeä kaivot sarjaan muuten ei synny turbulenttistä virtausta ts. kunnollista lämmönsiirtoa

[sailor]

Enpä jättäisi optioksi. Nyt on koneet pihalla ja jälkikäteen kytkennän muuttaminen ja maan kaivaminen on vähän ikävää puuhaa. Vaikka selvittäisiin kahdella lämpökaivolla, hyötysuhde paranee, kun liuoksen lämpötila ei laske niin alas.

Ehkä turhaa spekulointia kun reiät on jo porattu, mutta jos veden tuotto on tuota luokkaa niin kai siitä pitäisi jollakin tapaa ottaa hyöty irti? Koska kysymyksessä on saneerauskohde niin ei olisi tarvinnut nyt myllätä pihaa ja poraliikkeet ainakin täällä päin eivät ota "starttimaksua".

Nyt tietysti ainakin pitäisi lämpöä piisata, tosin 3 putkiston tasapainoittaminen voi olla sekin oma hommansa...

Jani

[Kuumaa_kalliosta]

Nyt tietysti ainakin pitäisi lämpöä piisata, tosin 3 putkiston tasapainoittaminen voi olla sekin oma hommansa...

Olisiko tämä menettely sopiva: jokaisen kaivon lähtöön säätöventtiili, ja jokaiseen paluuputken pintaan teippaa lämpötila-anturin ja vaikka solukumin päälle. Seuraa jonkin aikaa paluulämpöjä ja sen mukaan säätää kaivojen virtausta. Eihän sen tarvitse olla tieteellisen tarkkaa, kunhan on suunnilleen samaa tasoa.

[Jerkku]

Tämä ohje meni kyllä vahvasti mutun puolelle,kyllä ainoa käyttökelpoinen tapa on kytkeä kaivot sarjaan muuten ei synny turbulenttistä virtausta ts. kunnollista lämmönsiirtoa

Sarjaan? Silloin pitää olla keruupiirin pumpussa (jos 3 kaivoa) potkua.

Suosittelen rinnan kytkentää.

[Kuumaa_kalliosta]

Sarjaan? Silloin pitää olla keruupiirin pumpussa (jos 3 kaivoa) potkua.

Suosittelen rinnan kytkentää.

Samaa mieltä. Jos ovat sarjassa, ongelma on siinä, että ensimmäinen kaivo jäähtyy syksyllä muita nopeammin ja saattaa mennä jäähän, josta ei aina seuraa hyvää.

[RouvaM]

No nyt on pihassa kolme reikää ja asfaltti rullalla koneiden jäljiltä. Tällä hetkellä mielenkiinnolla (lue: pelonsekaisella kauhulla) seuraillaan mihin veden pinta asettuu. Eilen illalla kaikki kolme kaivoa olivat kutakuinkin tyhjiä , mutta aamulla paras taisi olla jo yli puolillaan (tämä siis perustuu mieheni kellotuksiin ja johonkin kaavaan MAOL:in taulukkokirjasta...)

Ja parempi ne kaikki kolme reikää oli nyt porata, kun pihan asfaltoidun osan reunaan ne kaikki tuli. Ei yhtään huvittais päästää noita koneita uudestaan pihalle pyörimään siinä vaiheessa kun piha on uudelleen pinnoitettu. Tuo kolmas reikä ei siis aiheuttanut pihalle juuri mitään vahinkoa (paitsi tietty reikien väli pitää kaivaa), mitä siinä ei olis jo kahden takia ollut.

Ja jos hyötysuhde paranee niin hyvä niin. Vähän vuotavassa patterilämmitystalossa kun ei taida muutoin päästä hyötysuhteella juhlimaan.

[SH9]

Käytin tuota paluulämpöjen mittausta oman keruupiirin tasapainottamiseen. Homma toimi ihan ok. Kunnolla eristää vaan anturin ettei ilman lämpötila vaikuta mittaustulokseen.

[cecilia]

Miten lähellä toisiaan kaivot ovat? Voiko porakaivo jäätyä? . Meillä alkaa pian vanhan talon laudoitus, eikä olla päätetty tapaa, maahan vai porakaivoon... Roiskeet :-/

[Kuumaa_kalliosta]

Miten lähellä toisiaan kaivot ovat?

15 metriä, jos porataan suoraan alas. Jos tilaa ei  ole, useampi lämpökaivo voidaan porata yhdestä kohtaa, kunhan ne porataan n. 30 asteen kulmassa säteittäin. Näin ne imevät maan uumenissa lämpöä mahdollisimman suurelta alueelta.

Voiko porakaivo jäätyä?

Tuosta lämpökaivon (ei: porakaivon) jäätymisestä on ollut täällä aiemmin puhetta. Siellä viitataan ruotsalaiseen tutkimukseen asiasta. Luepa noista listä tietoa.

Sekä lämpökaivon että maapiirin putkien ympärys voi jäätyä. Se ei ole sinänsä huono asia, koska se veden olomuodon muutos vapauttaa lämpöä. Lisäksi jää johtaa vettä paremmin lämpöä, jolloin sitä saadaan kerättyä vähän laajemmalta alueelta.

Tärkeintä on, että mahdollinen jään muodostuminen on kohtuullista ei vaurioita putkia eikä pullauta niitä kaivosta ulos. Samoin jään pitää tietenkin sulaa kesän aikana. Ikiroudasta ei riitä lämpöä seuraavana talvena.

Meillä alkaa pian vanhan talon laudoitus, eikä olla päätetty tapaa, maahan vai porakaivoon... Roiskeet :-/

Poraaminen on kallimpaa kuin pintaputkiston teko. Lämpökaivo tuottaa tasaisemmin lämpöä kuin pintaputkisto ja maalämmön hyötysuhde on vähän korkeampi. Jos on rahaa on yllin kyllin, laittaisin lämpökaivon.

Poraamisessa tulee roiskeita, mutta talon seinustan voi suojata pressuilla. Meillä porausliike teki oma-aloitteisesti niin ja valkoinen seinämme on vieläkin valkoinen.

[volkkari]

Sarjaan? Silloin pitää olla keruupiirin pumpussa (jos 3 kaivoa) potkua.

Suosittelen rinnan kytkentää.

Tuollaisessa 10kw:n laitoksessahan pitäisi kaivosta irrota n.7kw eikö niin.
On pienempi paha "tuhlata" suurempaan pumppaustehoon 200w kun pudottaa kaivon teho 5kw:tiin huonon virtauksen vuoksi.
OK on totta että suurimmassa osassa lämpöpumppuja ei liuospumpun teho riitä ja toisaalta oikeampi putkikoko kyseisessä sarjaankytkennässä olisi 50mm .
Mutta siitä huolimatta opastukset tuollaiseen rinnankytkentään ovat virtausteknisesti väärin.

[Immu]

Mutta siitä huolimatta opastukset tuollaiseen rinnankytkentään ovat virtausteknisesti väärin.

Mites se rinnankytkentä muuttuikin äkisti virheelliseksi?
Volkkari: Rautalankamallia tuosta tarvitaan, ettei mennä ihan sekaisin!

[volkkari]

Mites se rinnankytkentä muuttuikin äkisti virheelliseksi?
Volkkari: Rautalankamallia tuosta tarvitaan, ettei mennä ihan sekaisin!

KO.kaivojen rinnakkaiskytkennässä Reynoldsin luku on jossain 1400-1500 kun turbulenttisuuden raja on 2300 joten virtaus on niissä laminaarinen,toisinsanoen lämmönsiirtyminen on huomattavasti huonompaa kuin turbulenttisessa virtausmuodossa.
Linjansäätöventtiilit ovat mielestäni turhaa painehäviötä aiheuttavia vehkeitä lämpöpumpun lämmönkeruupiirissä joten niitä ei pitäisi käyttää vaan homman pitäisi perustua "identtisiin" piireihin.
Liuospumpun teho on valitettavasti liian pieni useimmissa lämpöpumpuissa jotta se mahdollistaisi oikean lämmönkeruuputkiston mitoituksen.
Kun vertaillaan liuospummpujen sähkötehoja on muistettava että märkämoottoripumpussa työn tuottama lämpö siirtyy viileämpään liuokseen ja sitä kautta prosessiin hyödyksi edellyttäen että pumppu on oikein sijoitettu virtaus-suunnassa juuri ennen höyrystintä

[cecilia]

Kiitos jälleen Kuumaa kalliosta. Kuulemma porataan.

[Immu]

Linjansäätöventtiilit ovat mielestäni turhaa painehäviötä aiheuttavia vehkeitä lämpöpumpun lämmönkeruupiirissä joten niitä ei pitäisi käyttää vaan homman pitäisi perustua "identtisiin" piireihin.

Eikös linjansäätöventtiliien toiminta perustu juuri painehäviöihin?
Miten esim. maakeruupiirit saadaan täysin "identtisiksi"??  Pitäisikö ne laittaa vierkkäin samaan kaivantoon?? Taitaa nyt ajatus mennä metsään, jollei vieläkin kauemmas harhaan.. . !

[RouvaM]

Teknisten ratkaisujen (putkien määrä ja kytkentätapa) pohdinta jatkuu, mutta tässä vähän väliaikapäivitystä: Kaivojen syvyydet ovat siis 60, 66 ja 60 m, käsittääkseni kaikissa loppui poraaminen siihen kun tuli vesi vastaan.

Muutama päivä meni kauhistellessa, että miksi nuo kaikki kaivot ovat tyhjiä, mutta olivat kuulemma lopuksi puhaltaneet (tai jotain) ne kaivot puhtaiksi ja kyllä niihin on nyt vettäkin noussut. Sunnuntaina tilanne oli se, että kaikissa kaivoissa vedenpinta oli n. 19 m maanpinnan alapuolella. Täytyy toivoa, että se tuosta vielä nousee, noilla luvuilla vettä olisi yhteensä n. 130 m.

Mitenkä tuo mitoitus muuten? Tällä hetkellä siis vasta yksi tarjous (tarkoitus pyytää toki lisää); LÄ T10, 670 litran varaajalla (tämä vähän räätälöity malli, että mahtuu matalaan tilaan).

Öljyä talossa on kuulemma kulunut reilu 3000 l vuodessa, mutta asukkaita oli silloin yksi vanha rouva. Nyt meitä on neljä käyttäjää ja suihkuja tulee 3 (2 kellarissa, 1 yläkerrassa) sekä amme kellariin.

Osaan kellarista tulee lattialämpö, muutoin patterit. Puurunkoinen rintamamiestalo ja painovoimainen ilmastointi (taisinpa kirjoitella näitäkin tietoja jo tuonne aloitusviestiin, mutta pistetään nyt tähän uudestaan).

Varaaja saa siis ilmeisesti olla mahdollisimman iso, mutta tuo 10kW LÄ saattaa olla ylimitoitettu? Vaikuttaako pumpun mitoitukseen tai muihin teknisiin ratkaisuihin mitenkään tuo, että meillä on kolme kaivoa yhden sijaan?

Kiitos kovasti jo saaduista neuvoista ja etukäteen tulevistakin!

Muoks. Korjailin typoja

[sailor]

Minusta se voisi olla aika sopiva vanhaan rintamamiestaloon. Koska varaajasta tulee suuri niin mahdollisesta ylimitoituksesta ei ole haittaa. LÄ:n suuri liuospumppu lienee omiaan puskemaan maaliuosta noin moneen kaivoon.

Tuo kaivojen syvyys ja veden tuotto (ja poraamisen estyminen veden takia) ei oikein kuulosta uskottavalta? Jos veden tuotto on sitä luokkaa että poraaminen ei edisty niin mikään "puhaltaminen" ei maalaisjärjellä ajateltuna lopeta tuommoista veden tuottoa.

Onko sulla kuvaa porauskalustosta, onko porareiät 160mm halkaisijoiltaan, mikä liike porasi, tunnetko ketään muuta jolle tuo poraliike olisi porannut ja miten syvälle siellä päästiin?

Jani

[RouvaM]

Eli kaivojen porauksesta vielä...

Ensimmäisen kaivon poraus siis loppui kuin seinään valtavan vedentulon vuoksi ja porauspäivän iltana vesi olikin noussut porareiden mukaan n. 6-7 metriin maanpinnasta.

Seuraavana päivänä porattiin toinen reikä, jonka poraaminen piti myös lopettaa veden tullessa vastaan, vaikka oltiinkin kauempana talosta ja pystyi vapaammin roiskimaan. Tässä välissä ei tietääkseni testailtu, mihin asti vesi nousi.

Kolmas reikä porattiin muutama päivä myöhemmin (pääsiäinen välissä). Tästä meillä ei ole tarkempia tietoja, koska porarit olivat lähteneet ennen kuin tultiin kotiin. Autokatoksen seinässä muutaman metrin päässä reiästä näkyi kyllä kovasti roiskeita.

Omaa pohdintaa: kaikki kolme kaivoa ottavat vetensä samasta "lähteestä", mikä aiheuttaa sen, että pohjaveden paine ei samalla tavalla riitä täyttämään kaikkia kolmea kaivoa kuin se täytti yhden. Tästä johtuisi ero porauskokemusten ja kaivojen täyttymisen välillä.

Porauskoneet olivat ihan vakuuttavan näköisiä ja porausfirma (Suomen porakaivo Oy) sanoi olevansa Geopron yhteistyökumppani eli poraavansa paljon Geopron pumppuja varten. Alunperin keskustellessa sanoivat, että heidän laitteillaan poraa tarvittaessa 250 m saakka.

Kaivon halkaisijaa ei olla mitattu, mutta kyllä se tuota luokkaa näyttäis olevan, ellei enemmänkin. Mikä merkitys tuolla halkaisijalla on? Ilmeisesti sen pitää olla riittävän suuri, mutta onko muuta väliä?

[KimmoK]

... moiset suihkulähteet on kyllä melkein samanmoisia energiasampoja kuin islannin gayssirit ... niitä vaan pitää hyödyntää fiksummin kuin perus lämpökaivoja.

(putkittaa kaivot siten että painevesi pääsee kulkemaan kaivosta toiseen, kyseisestä veden virtauksesta lämmön keräämiseen ei kamalanpaljoa putkea tarvitse)

[volkkari]

Eli kaivojen porauksesta vielä...

Ensimmäisen kaivon poraus siis loppui kuin seinään valtavan vedentulon vuoksi ja porauspäivän iltana vesi olikin noussut porareiden mukaan n. 6-7 metriin maanpinnasta.

Seuraavana päivänä porattiin toinen reikä, jonka poraaminen piti myös lopettaa veden tullessa vastaan, vaikka oltiinkin kauempana talosta ja pystyi vapaammin roiskimaan. Tässä välissä ei tietääkseni testailtu, mihin asti vesi nousi.

Kolmas reikä porattiin muutama päivä myöhemmin (pääsiäinen välissä). Tästä meillä ei ole tarkempia tietoja, koska porarit olivat lähteneet ennen kuin tultiin kotiin. Autokatoksen seinässä muutaman metrin päässä reiästä näkyi kyllä kovasti roiskeita.

Omaa pohdintaa: kaikki kolme kaivoa ottavat vetensä samasta "lähteestä", mikä aiheuttaa sen, että pohjaveden paine ei samalla tavalla riitä täyttämään kaikkia kolmea kaivoa kuin se täytti yhden. Tästä johtuisi ero porauskokemusten ja kaivojen täyttymisen välillä.

Porauskoneet olivat ihan vakuuttavan näköisiä ja porausfirma (Suomen porakaivo Oy) sanoi olevansa Geopron yhteistyökumppani eli poraavansa paljon Geopron pumppuja varten. Alunperin keskustellessa sanoivat, että heidän laitteillaan poraa tarvittaessa 250 m saakka.

Kaivon halkaisijaa ei olla mitattu, mutta kyllä se tuota luokkaa näyttäis olevan, ellei enemmänkin. Mikä merkitys tuolla halkaisijalla on? Ilmeisesti sen pitää olla riittävän suuri, mutta onko muuta väliä?

Kytke kaivot sarjaan,vaadi T10 isommalla liuospumpulla(30-10) ja 700litran varaaja siinä se

[volkkari]

Eikös linjansäätöventtiliien toiminta perustu juuri painehäviöihin?
Miten esim. maakeruupiirit saadaan täysin "identtisiksi"??  Pitäisikö ne laittaa vierkkäin samaan kaivantoon?? Taitaa nyt ajatus mennä metsään, jollei vieläkin kauemmas harhaan.. . !

Paljastit tietämättömyytesi ko asiaan ikävä kyllä.
Miten kuvittelet 6 metrin pumpulla voitettavan painehäviön joka kertyy lämmönkeruupiiristä 25kpa+höyrystin 35 kpa +putken osat 10kpa 0,6kg:n massavirralla.
Kun tähän pannaan linjansäätöventtiilit lisäksi niin virtaus loppuu kokonaan

[Immu]

Paljastit tietämättömyytesi ko asiaan ikävä kyllä.

Todennäköisesti väärä diaknoosi.  

Miten kuvittelet 6 metrin pumpulla voitettavan painehäviön joka kertyy lämmönkeruupiiristä 25kpa+höyrystin 35 kpa +putken osat 10kpa 0,6kg:n massavirralla.
Kun tähän pannaan linjansäätöventtiilit lisäksi niin virtaus loppuu kokonaan

Helppo homma, laitetaan 18 metrin pumppu.  

[RouvaM]

Käytiin viikonloppuna OmaKoti-messuilla Messukeskuksessa ja samalla pyydettiin tarjouksia pumpuista. Myyjien kanssa tuli tietty tämä kaivoasia väkisinkin esille ja useimmiten ensin ihmeteltiin, että miten niin ei päästy syvemmälle ja sitten kun digikamerasta näytin poran kuvaa, niin ihan asiallisena laitteena tuota tuntuivat pitävän. Yksi oli kyllä sitä mieltä, että hänen laitteillaan olisi kyllä päästy syvemmälle. Mutta kaikki olivat sitä mieltä, että näillä saadaan homma toimimaan.

N. viidestä firmasta pyydettiin tarjous ja samalla pohdittiin näitä kytkentöjä. Yksi oli sitä mieltä, että sarjaan pistetään, muut laittaisivat rinnan. Eikös tuossa sarjaan kytkennässä ole joka tapauksessa se riski, että ensimmäinen kaivo menee (iki)jäähän?

[RouvaM]

Jaahas, jatketaan kertomusta. Asia etenee hitaasti mutta varmasti. Tässä kun on aika paljon muutakin remonttia samaan aikaan päällä, niin ei olla kauheasti ehditty edistämään lämpöpumppuasiaa. Öljylämmitysvehkeet on kuitenkin jo kannettu pihalle joten eipä tässä enää varmaan ole vanhaan paluuta. Ei siis asuta tuolla tällä hetkellä... Ei sinne tuu nyt vettäkään. Eikä mee.

Tarjouksia ollaan saatu nyt viisi kappaletta (muutama vasta sitten kun oltiin soitettu perään) ja jotenkin hirveän vaikea niitä on verrata. Kalleimmasta päästä tarjoukset menivät kutakuinkin näin (sis. asennuksen):
Lämpöässä 10kW + 670l: 12 390€
Nibe(!!!!) 8 kW + 300l+200l: 11 587€
Karhu 10kW + 500l: 10 650€
Carrier 9kW + 300+160l: 10 161€
IVT 7kW + 300+200l: n.9500€(?) eli keruuputkien ja lattialämmityksen kanssa 12 640€, eivät eriteelleet hintaa tarjouksessa. Ne jotka erittelivät, veloittivat keruupiireistä n. 2700-2800€ ja lattialämmöstä 440-605€. 9kW:n kone 150€ kalliimpi, jos sellainen halutaan.

Karhu suositteli käyttämään omaa putkaria asennukseen, jolloin tuosta hinnasta lähtee 2500€ pois. On kuulemma helppo asentaa. Muillakin asennuksen osuus (jos eritelty) oli 2300-3200€. Takuu Nibellä 2v, muilla 5v.

Tällä hetkellä vakavimmassa harkinnassa IVT ja Karhu. Perusteltuja kommentteja lukisin mielelläni. Fyysikkomieheni kun on jättänyt minun selvitettäväkseni tämän lämpöpumppuasian...

Tuossa aiemmin kun pohdin rinnan/sarjaan kytkentää, niin tuohon virtauksen laminaarisuuden ehkäisemiseen rinnan kytkennässä joku myyjä ehdotti muistaakseni halkaisijaltaan pienempää keruuputkea. Onkos tähän mielipiteitä?