Vielä vähän lisää tuon taulukon toiminnasta:
No kun se (http://www.pauna.net/Laskentakaavat/Bergheat2011.xls
) laskee ihan omiaan. Tai sitten katsoin aamun tokkurassa jotain väärin...
Laita perheen kooksi vaikka 20-50 henkeä niin ymmärrät mitä tarkoitan. Kaava ilmeisesti olettaa että ihmiset istuvat kotona ja lämmittävät taloa 24/7 omalla kehollaan. Samoin että LKV:n tuotto on pois lämmitystarpeesta tjms.
Annoit ilmeisesti talon kokonaiskulutukseksi tuon aiemmin esillä olleen n.13.000kWh -lämmityksen vuosikulutuksen.
Ohjelma olettaa suomalaisen normikäytännön mukaisesti lämpimän käyttöveden kulutuksen olevan noin 1000kWh / henkilö.
Jos laitat asukkaiden lukumäärän suureksi, vaikkapa 50 henkilöksi, tarvitaan jo siihen 50 x 1000 kWh = 50.000 kWh, joka jo sinänsä on yli tuon kokonaiskulutus -olettaman, eli on siis enemmän kuin 13.000 kWh.
Laskennan tulos on silloin mitä lie...
Tuollainen lähtökohta on ns. mahdoton yhtälö!
Taulukon toiminta perustuu vuotuisen energiantarpeen profiilin määrittämiseen, jonka jälkeen pumpun koko määritetään tammikuun (joka on todennäköisesti vuoden kylmin ja siinä on aina 31 päivää) tarpeen mukaan.
On siis syytä huomata, että käyttäjän antama lämpöenergian kulutus on kokonaiskulutus, jossa on mukana myös lämpimän käyttöveden energiantarve.
Voin toki muuttaa taulukon toimimaan niin, että lähdetään liikkeelle rakennuksen energian kulutuksesta, ja sitä kasvatetaan laskennassa henkilöiden kuluttamalla lämpimän käyttöveden tarpeella.
Kokonaiskulutuksen olen valinnut laskennan lähtökohdaksi siksi, että tätä taulukkoa ilmeisesti käyttävät eniten saneerausrakentajat.
Heillä on tiedossa aikaisemman kokemuksensa perusteella juuri tuo kokonaiskulutus.
Siitä ei ole niin helppoa erotella erikseen rakennuksen ottamaa lämpötehoa ja lämpimän käyttöveden tehoa.
Uudisrakentamisessa tilanne on päinvastainen. Silloin on laskettuna rakennuksen oma lämmitystarve, jota sitten lisätään asukkaiden käyttövesitarpeella.