Eli tulistuspumpun kanssa ei tarvitsisi varaajia lainkaan, niinkö meinaat?
Vaikuttaako tämä hyötysuhteisiin alentavasti?
Tulistuspumpun perustoimitukseen kuuluu aina varaaja. Se on oleellinen osa pumpun toimintaa.
toisinaan varaaja on on pumpun kanssa yhdysrakenteinen, esim. Lämpöässä, V -koneet, tai se voi olla erillinen, kuten esim. Geopro SH -koneet. Tulistuspumppumerkkejä ja malleja on useita muitakin.
Toisinaan halutaan tulistuspumppu isolla, 700 -1000 litraisella varaajatankilla. Silloin aina joudutaan erillissäiliörakenteeseen.
Tulistuspumpun toiminta perustuu siihen, että säiliön yläosaan tuodaan pumpun tulistimelta se kuumin vesi ja siinä tilavuudessa on kuuman käyttöveden kierukka.
Alempana on haaleampaa vettä, joka on tarkoitettu pattereiden kiertovedeksi. Tässäkin vedessä on kuuman käyttöveden kierukka, jossa käyttövesi esilämmitetään noin 30 - 40 asteiseksi, riippuen rakennuksen lämmitystarpeesta. Pakkassäällä alaosan lämpötila nousee. Leudolla säällä alaosan lämpötila on alempi. Alaosan lämpötila on vain hiukan korkeampi, kuin pattereille / lattiaan menevän kiertoveden lämpötila.
Alaosan vesitilavuudessa lämmennyt käyttövesi johdetaan yläosan kierukkaan kuumenemaan lisää, "tulistumaan".
Kovimmilla pakkasilla pumpun nelitie sekoittajaventtiili saattaa joutua ottamaan yläosasta tulistettua vettä pattereiden kiertoveden sekaan. Pumpun oma säätöautomatiikka ohjaa tätä nelitie sekoittajaventtiiliä.
Periaatteessa tulistuspumpun pitäisi tuottaa hyvällä hyötysuhteella lämmintä käyttövettä ("kuumaavettä"). Minulla ei ole tiedossa mitään hyviä, puolueettomia vertailu tutkimuksia asiasta.
Pumppujen hyötysuhteista (COP) annetaan monenlaista infoa. Käytännössä eri pumppujen hyötysuhteet ovat hyvin samanlaisia, jos mitataan samoissa toimintaolosuhteissa.
Erot on saatu juuri siitä, että yksi ilmoittaa COP:n yhdellä tavalla toinen vähän eri tavalla määrittäen. Siitäkin huolimatta, että väitetään mitatun saman normin mukaisesti.! Uskomatonta, mutta silti totta!
Kauppiaan pitää aina yrittää! Ja konstit ovat monet!