komponenttien vertailu

[KimmoK]

Onkos joku kerännyt vertailutietoja minkämerkkisiä (ja mitä malleja) kompressoreita ja lämmönvaihtimia eri maalämpöpumpuissa käytetään?


Pitemmänaikaa mittauskäppyröitä tuijoteltuani tulee semmoinen fiilis että ruåttalaisissa kuten esim IVT voisi olla joko tehokkaampia (COP) kompressoreita tai tehokkaampia lämmönvaihtimia.


Tai onko niissä nykyisin kaikissa kaksi lauhdutinta sarjassa? Eli minust anäyttää että ne yksinkertaisesti tekevät aikaisempaa kuumenpaa vettä ottotehon kasvamatta???

[pete]

KimmoK kirjoitti:
> Eli minusta näyttää että ne yksinkertaisesti tekevät aikaisempaa kuumenpaa vettä ottotehon kasvamatta

Ainakin Copeland on tuonut markkinoille uusia lämpöpumppukäyttöön optimoituja
kierukkakompuroita, jotka pystyvät tuottamaan kuumempaa myös melko alhaisilla höyrystymislämpötiloilla.
Olettaisin, että ruotsalaismallisten pumppujen viimeaikojen kehitys on ollut suurelta osin juuri tällaisten kompuroiden käyttöönottoa. Ainakin minun vm. 2003 Ekowellissani on vielä ilmastoinnin jäähdytykseen suunniteltu kompura.
Lisäksi lämmönsiirtimiä ja ohjauslogiikkaa on varmaan viilailtu paremmaksi. Ei kai Ruotsin LP-valmistajienkaan tuotekehitys ole toimettomana ollut, vaikka eivät tulistuksenpoistotekniikasta olekaan erityisen kiinnostuneita.

[pete]

Lueskelinpa vielä Copelandin web-sivuja. Nyt heiltä on tullut vielä uusi kompuratyyppi lämmityskäyttöön entisten ZH-scrollien lisäksi:
Vapour injection- kompressorit. Niissä alijäähdytysenergialla osa kymäaineesta höyrystetään ja ohisyötetään kompressoriin eri sisäänotolla.
Valmistaja mainostaa hyötysuhteelle ja lämpöteholle melkoisia parannuksia.
Tämä on ilmeisesti vielä parempi menetelmä kuin volkkarin kehuma imukaasulämmönsiirrin, koska tällä pystytään kasvattamaan kompressorin
massavirtaa ja siten myös tehoa. Imukaasulämmönsiirrin sen sijaan jonkin verran voi parantaa hyötysuhdetta, mutta ei nosta massavirtaa eikä tehoa.
Huono puoli noissa lienee ohjausjärjestelmän monimutkaistuminen.
Joko noita joku MLP-valmistaja käyttää?

EDIT: noiden mallien datataulukoita kun vertailin, näytti tuon tekniikan hyöty tulevan selvästi näkyviin vasta korkeilla
lauhdutuslämpötiloilla, ts. ruotsalaismallisten lämpimänveden tuotossa ja tietty patteritaloissa myös lämmityskäytössä. Lämpöteho nimittäin ei lainkaan putoa, vaikka
lauhtumislämpö nousee 30:sta 50:een asteeseen. (Kompressorin ottoteho tietysti kasvaa, eiväthän he fysiikan lakeja voi muuttaa)

[Peca]

Onkos joku kerännyt vertailutietoja minkämerkkisiä (ja mitä malleja) kompressoreita ja lämmönvaihtimia eri maalämpöpumpuissa käytetään?


Pitemmänaikaa mittauskäppyröitä tuijoteltuani tulee semmoinen fiilis että ruåttalaisissa kuten esim IVT voisi olla joko tehokkaampia (COP) kompressoreita tai tehokkaampia lämmönvaihtimia.


Tai onko niissä nykyisin kaikissa kaksi lauhdutinta sarjassa? Eli minust anäyttää että ne yksinkertaisesti tekevät aikaisempaa kuumenpaa vettä ottotehon kasvamatta???

IVT käyttää HT- sarjassa mun mielestä Mitsubishin-kompressoreita, joka kuulemma pystyy tuottamaan kuumempaa vettä 10% paremmalla hyötysuhteella (muistelen mainosta, jossa mainitaan patentoitu ratkaisu kuumemman veden tuottamiseen) . Thermia ainakin käyttää kahta lämmönvaihdinta sarjassa joissakin malleissa, IVT ei tietääkseni käytä.

-Peca-

[KimmoK]

@Peca

Thermiakin on tainut mainostaa että niilläkin on yksinoikeus johonkin uuteen kompressoriin.

Jokainen pumppu on maailman paras. ;-)


Se on hyvä että kehitys on lähtenyt taas kehittymään. Uudet kompurat tulee tietenkin ensin isoille MLP merkeille. Mutta muut tullee kohta perässä.

[Kuumaa_kalliosta]

Se on hyvä että kehitys on lähtenyt taas kehittymään. Uudet kompurat tulee tietenkin ensin isoille MLP merkeille. Mutta muut tullee kohta perässä.

Kilpailu on tässä hyväksi. Toinen asia on pienten mlp-valmistajien kohtalo: niillä ei ole liiemmin voimia tuotekehittelyyn ja uusien pumppumallien saaminen markkinoille voi venyä.

Pieni vertaus automaailmaan:  lämpöpumppujen Toyotia, Volkswageneita, ja PSA-Citroeneja ovat IVT, Viessmann, Thermia ja Nibe. Sen sijaan mm. Thorén, Lämpöässä, Geopro ja Ekowell ovat lämpöpumppujen sarjassa suhteelliselta kooltaan Roverin, Alfa Romeon ja Ladan luokkaa. Niillä on oma pieni, usein johonkin maahan painottuva markkinalokeronsa, mutta kansainvälisillä markkinoilla niiden osuus jää pysyvästi vähäiseksi. Tuotekehittelykulujen kasvaessa suhteellisesti isot tahtovat kasvaa.

[Vallu]

Jep analogiat automaailmaan ovat aina tehokkaita. Mitäpä tosiaan jos yrittäisi mahduttaa vaikka diisselivolvon tonne tekniseen tilaan lämpöä tehtailemaan edullisesti  

Leikki leikkinä. Paitsi se mitä Pete tuossa yllä esitti uusista kompuramalleista niin ainakin omaan järkeen jotenkin käy edelleen kompuran invertterisäätö. Etenkin jos sen tuomat edut voisi vielä jotenkin älykkäästi hyödyntää ohjauksessa.

Käsittääkseni invertterisäädöllä kompura saataisiin aina pyörimään optimaalisella kierrosluvulla tarvittavaan vääntömomenttiin nähden. Tai no sitähän se tehonsäätö tarkemmin aatellen on. Puhumattakaan siitä kuinka paljon pitempi-ikäinen kompura olisi jos startti- ja jarruramppi olisivatkin esim. jonkin trigonometrisen kurvelin muotoisia on/off-kytkemisen sijaan.

Näyttöä energiatehokkuudesta on jo monessa sovellutuksessa. Esim. uudet kiertovesipumputkin hyödyntävät invertteritekniikkaa.

Tämä on taas vain sitä plaatua tuotekehitystä joka saattaa maksaa yritykselle enemmän kuin asiakas siitä on kuitenkaan valmis maksamaan kun vieressä on tyrkyllä se halvempi sokota. Mut bointsit himaan niille merkeille, jotka näitä sitkeästi tuovat markkinoille eivätkä kehitä tuotteitaan tyyliin vaihtamalla Grundfosseja esim. edullisempiin Viloihin.