Totta vai tarua

[Malibra]

1) (Moottori) Kompressorissa kuluttaa sähköä eniten käynnistyessään.
[glb]    Edit: kumpi kuluttaa sähköä enemmän?
    a) Kompressori käy 5 min * 30000 krt
    b) Kompressori käy 2 h * 1250 krt[/glb]
2) Kompressorin (moottoria) kuluttaa eniten käynnistämiset.
[glb]    Edit: kumpi kuluttaa kompressoria enemmän?
    a) Kompressori käy 5 min * 30000 krt
    b) Kompressori käy 2 h * 1250 krt[/glb]
3) Lämmönvaraaminen 'välivarastoon' huonontaa hyötysuhdetta.
4) Pieni käyttöaikasuhde laskee kokonaishyötysuhdetta.

-Janne-

Miksikö näitä kysellä?
Koska nämä olivat eri edustajien yleisimmät perustelut pumppujen käyttöikää/mitoitusta/jne koskien. Faktatiedon muodostaminen oli hieman hankalaa silloin ja varmasti nytkin pumppunsa ostavilla. Varsinkin kun nuo yllä olevat asiat esitetään toisinkinpäin ja riistiin yhdistettynä.

[enins]

En tiedä mitä haet tällä, ehkä osa-/täystehokeskustelua, mutta:
1) Moottori sitä sähköä kuluttaa, muuten ok.
2) Normaaliolosuhteissa pitää paikkaansa.
3) Pätee kaikkeen lämmön varastointiin, sillä mm. kaikki lämmön nosto yli tarvitun kasvattaa (teoreettisesti tarkastellen) energiantarvetta
4) Kohdan 1 mukaisesti itsestäänselvyys, mutta käytäntö ei ole ihan yhtä selvä (kokonaishyötysuhde riippuu enemmän lämmönlähteen käyttäytymisestä, kuin käynnistyksistä).

[mtz]

1) Kulutuspiikki lyhyempi kuin 1sekuntti ,muuten kylmäkoe kuluttaa käynnistysvaiheessa vähemmän sähköa syy: lauhdutinpaine matala,höyrystinpaine korkea.
2) Käyttötunnit kuluttaa varmasti eniten (johtuu mihin vertaa), sama ilmiö kun dieselmoottorissa, että ensimmäisen 1000h jälkeen tehosta hävinnyt n 10%
3)Totta (lämpöpumppu on säädöltään pienikapasiteettinen laite joten siinä pitää olla ainakin pieni vesivaraaja  käynnin tasaamiseksi ja kulutus puskurina)
4) Käyttöaikasuhteen valitsee suunnittelija kun/jos on ensin osannut laskea volymetrisen kylmätehon ja samassa valitaan kompressorin kuutitilavuus.
(Tämä osateho/täysteho "keskustelu" on täysin markkinamiesten touhua ,kylmätekniikka ei tähän liity.Kaikki lämpöpumput suunnitellaan samojen lähtöarvojen pohjalta.Osatehomyyjien vastuut ratkotaan varmaan tulevaisuudessa oikeusituimissa..)

[Sunheat]

mtz kirjoitti: Osatehomyyjien vastuut ratkotaan varmaan tulevaisuudessa oikeusituimissa..

Mielenkiintoinen väite! Eikö samoin voida ratkoa täystehomyyjien vastuu, jos/kun on myynyt turhan suuren lämpöpumpun asiakkaalle, jonka kohteen todellinen lämmöntarve onkin huomattavasti pienempi?

[mtz]

Tarkoitin sitä, kun taloon myydään lämmityslate esim. keskuslämmityskattila, lämpöpumppu, varaava sähkölämmitys tai puulämmitys (hake) ja ko. laitteella ei saadakkaan taloa lämpimäksi ääriolosuhteissa, riitahan siitä tulee. Yleisin riitatapaus on tällähetkellä varmaan toimimaton hakelämmitys, mutta lämpöpumput varmaan on kakkosena.
Riitelyn alku varmaan, kiiteistön myyntitilanne ,kun myydään kiinteistö vajaatehoisella lämmityssysteemillä.
Koska itsekkin toimin "alalla"haluan tuoda ko. asian esille, osatehopumpun hankkiminen hyödyttää ainoastaan myyvää liikettä ja huoltoliikettä,mutta pilaa pitkällä aikajaksolla lämpöpumppujen maineen.
Tehokeskustelu varmaan paikallaan kunhan kaikki perustellee mielipiteensä.

[evt752]

Riitelyn alku varmaan,

Lopetetaan tähän.

Aiheesta riidellä haluavat voivat siirtyä asiantuntevalle suomi24 palstalle.

[sailor]

1) (Moottori) Kompressorissa kuluttaa sähköä eniten käynnistyessään.
[glb]    Edit: kumpi kuluttaa sähköä enemmän?
    a) Kompressori käy 5 min * 30000 krt
    b) Kompressori käy 2 h * 1250 krt[/glb]
2) Kompressorin (moottoria) kuluttaa eniten käynnistämiset.
[glb]    Edit: kumpi kuluttaa kompressoria enemmän?
    a) Kompressori käy 5 min * 30000 krt
    b) Kompressori käy 2 h * 1250 krt[/glb]
3) Lämmönvaraaminen 'välivarastoon' huonontaa hyötysuhdetta.
4) Pieni käyttöaikasuhde laskee kokonaishyötysuhdetta.

-Janne-

Tuolla kohdalla 1 ei ole edes spekulatiivista arvoa, koska samalla pitäisi huomioida myös lämmönlähteen (lämpökaivo/pintaputkisto) käyttäytyminen.

kohta 2
Esittämäsi luvut ovat epärealistisia. Pienempi kompurainen käy pitempään, joskus jopa ympäri vuorokauden sähkövastuksen avustamana. Suurempi kompurainen harvakseltaan lyhyempiä jaksoja. Molempien käyntiaika ei reaalimaailmassa voi olla 2500h. Jotta asiassa olisi jokin universaali totuus, pitäisi tietää suhdeluku esim: "5 käynnistystä vastaa tunnin käyntiä kuluttavuudeltaan" Sitä kun ei ole niin turha edes miettiä. Tähän kun lisätään vielä varaajan koko /tai lattian käyttäminen varaavana elementtinä niin kädet voi nostaa ylös

Kesällä sekä iso että pieni käyvät pätkäkäyntiä kompuroidensa koon suhteessa, jos lämpimän veden kulutus on vakio.


Kohta 3
Ei merkitystä talvella, koska lämmittää talon tiloja. Kesällä - no jaa?

Kohta 4
Pikemminkin päinvastoin. Kaivosta tai pintaputkistosta saadaan lämpimämpää liuosta käyntijakson alussa. Mieluummin lämpöä +3 asteisesta vedestä kuin -5 asteisesta. Tämä nyt riippuu tietysti kaivon/pintaputkiston mitoituksesta.

Jani

[Malibra]

Ei prkl. En ainakaan itse maininnut ensimmäisessä postissa tätä markkinointi termistöä... mutta silti keskustelu meni sille linjalle.

Oletetaan 1. ja 2. kohdissa, että molemmissa on 10 kW yliteho kompressori ja aivan hihasta vedetty tilanne.

3. kohta riippuu siitä onko varaaja asuintiloissa vai omassa tilassaan. (Turha kysymys)

4. Viimeisimmässä julkaistussa suomalaisessa LP-tutkimuksessa oltiin päästy tähän tulokseen, että lämpökerroin pieneni, kun käyntiaika suhde pienenee. (s. 11)

-Janne-

p.s Täysteho termin käyttö pitäisi kriminalisoida.

[ToR]

4. Viimeisimmässä julkaistussa suomalaisessa LP-tutkimuksessa oltiin päästy tähän tulokseen, että lämpökerroin pieneni, kun käyntiaika suhde pienenee. (s. 11)

Mikäs tuo tuollainen tutkimus on?

ps. Minäkin painin näiden esittämiesi kysymysten kanssa, kuten varmaan moni muukin. Olen pyytänyt Copelandin speksejä pumpputoimittajilta (turhaan?) Mitä luulette, antaako copeland käynnistyskertojen määrän. Käyttötunnit toisen toimittajan mukaan 30000 (ZH-kompura) ja toisen mukaan 80000 tuntia  (ei tyyppiä) Tai olisiko jollain tietoa spekseistä?

[evt752]

Mikäs tuo tuollainen tutkimus on?

Olisko tämä: http://www.tut.fi/units/me/ener/julkaisut/LP-Rap.pdf

Sivu 11, Kuva 6: Häviöiden vaikutus.

"Häviöiden vaikutus lämpökertoimen pienentymiseen (%)."

[kylmamies]

Tor kysyi Copelandeista
Copeland tietoa löytyy osoitteesta
WWW.ecopeland.com

etsi litterature,    online documentation, technical guide jne.
Voi varmaan kysyäkkin suoraan tehtaalta montako käynnistyskertaa lupaavat.
Suuri merkitys starttien vaikutuksesta kompressorin kestoon on missä olosuhteissa käynnistys tapahtuu.

[KimmoK]

Vanhajupina, mutta enpä ollu ennen honannut.

1) ok (mutta ei varmaan oikeassa elämässä niin suuri ero kuin teoreettisessa 5min pätkäkäynnissä) Huom!  Isompi varaaja auttaa eniten.
2) Mikäli pätkiminen ei ole järjettömän tiheää ei käynnistymisten lukumäärän lähentele vaarallista (kestänee 300 000 käynnistymistä) Huom! Isompi varaaja auttaa.
3) Totta vain mikäli varaajasta hohkava lämpö menee hukkaan. Esim ruotsalaistyyylissä lämpö varataan lattialaattaan josta se hohkaa osittain maahan, suomalaismallissa varaaja lämmittää sitä tilaa missä se on (esim. meillä "kuntoiluhuone") & päätyy kiertoo LTO:lla.
4) rajansa kaikella, pumppua ei kannata pitää käynnissä aina
5) lisävastukset pienentävät kokonaishyötysuhdetta
6) lämmönlähteestä saadaan paras teho & paras hyötysuhde heti käynnistymisen jälkeen
7) kuumaa käyttövettä ei tarvitse tehdä erikseen


(olipas vaatimattoman oloinen tutkimus siinä PDF:ssä....)