Tulevan talomme tehontarve?

[utelias]

Sisä neliöt/ kuutiot 144m2/410m3. 1-tasoratkaisu Turun liepeillä. Eristystaso normaali(paitsi yläpohjassa 400mm eristyspaksuus). 4 henkinen perhe, 2 suihkua. Talo puuverhoiltu. Ilmastointikone Enervent pyörivällä kennolla. Keruupiirin voimme kaivaa peltoon. Mikä on OIKEA maalämpöpumpun koko?

[Tero]

Kantsii varmaan kysyä joltain tehtaalta...

Suunnilleen..jotain
410*0,016=6,6 kW (max. tehontarve)
6,6 * 0,7 = 4,6 kW

Eli noin 5 kW:n antotehoinen pumppu

[Porari]

Vähän menee tarkalle...... Yleensä mitoituksessa otetaan huomioon myös ylä- ja alapohja, jolloin max. tehontarpeeksi tulisi n. 7,5 kW. Tällöin osatehomitoituksella tulisi (70%)  tarpeeksi reilu 5 kW.
Noh, on varmaan makuasia onko osatehomitoitus 67% vai 75%........ Itse laittaisin Ruotsalaisista 7kW:n pumpun ja n. 450m putkea maahan tai 125-150m kallioon( riippu kaivon veden tuotosta). Täytyy muistaa että ovat "karkeita" noin laskelmia.

[pihi]

Kerroppa "porari" missä mitoitusohjelmassa huomioidaan myös alapohja.
Nythän kyseessä on 1-tasoratkaisu, neliöt ja kuutiot tiedossa. Yläpohjan eristevahvuus matalaenergiatalon tasoa, sieltähän suuremmat lämpöhäviöt karkaavat.
5,5 kW:n lämpöpumppu riittää, maapiirin pituus taas riippuu mikä maalaji on kyseessä.

[volkkari]

Mitoitusohjelma Uteliaan talolle antoi seuraavaa

Ns.täysteho (7,1 kw) maasta saatava teho 4,4 kw
Putki 1x400 m /40mm
450 m on liian pitkä (painehäviö)
painehäviö 50 kpa
lämpötila ero 2,7 astetta 0,405 kg/s
Reynols 2550

Ns.osateho ( 6kw) maasta saatava teho 4 kw
Putki 1x400m/40mm
Painehäviö 48kpa
Lämpötila ero 2,5 0,378 kg/s

Ohjelma antoi osatehoksi 4,7 kw mutta muutin sen
6kilowattiseksi koska pienemmälle teholle ei löytynyt toimivaa putkistoa etanoli/vesi seoksella

[Tero]

Mitoitusohjelma Uteliaan talolle antoi seuraavaa

Ns.täysteho (7,1 kw) maasta saatava teho 4,4 kw
Putki 1x400 m /40mm
450 m on liian pitkä (painehäviö)
painehäviö 50 kpa
lämpötila ero 2,7 astetta 0,405 kg/s
Reynols 2550

Ns.osateho ( 6kw) maasta saatava teho 4 kw
Putki 1x400m/40mm
Painehäviö 48kpa
Lämpötila ero 2,5 0,378 kg/s

Ohjelma antoi osatehoksi 4,7 kw mutta muutin sen
6kilowattiseksi koska pienemmälle teholle ei löytynyt toimivaa putkistoa etanoli/vesi seoksella

Ota huomioon, että talossa on enervent.
n 5 kW:n pumppu on lienee ok. Putkisto löytyy, jos saat säädettyä lämpötilaeroa putkistossa (luultavasti et saa). Pumpun optimi käyntiaika vuodessa on 4000-5000h/a

[volkkari]

Regeneratiivinen huomioitu.

Suuremmalla virtauksella turbulenttisuus paranee
kyllä mutta ei taida potku riittää.
Etanoli/vesi on huono lämmönsiirrossa parempiakin löytyy esim.kaliumformaatti mutta sillä on taas
omat ongelmansa.

[Tero]

Regeneratiivinen huomioitu.

Suuremmalla virtauksella turbulenttisuus paranee
kyllä mutta ei taida potku riittää.
Etanoli/vesi on huono lämmönsiirrossa parempiakin löytyy esim.kaliumformaatti mutta sillä on taas
omat ongelmansa.

Kyllä potku riittää.  Metanoli on lämmönsiirto- ja pumppausominaisuuksiltaan parempi ja jopa halvempi, mutta se vaatii käyttöturvatiedotteen sen ollessa höyrystyessään myrkyllinen. Muihin lämmönsiirto nesteisiin en koskisi.

[KimmoK]

@utelias

Kaksi suihkua, taidatte olla vesipetoja.

Onko erillinen tekninen tila?

Jos on niin reilulla erillisvaraajalla varustettu pumppu vois olla paras.

Jos olette kuumalla vedellä lutraajia niin tulistinkin haukkuisi itsensä.

Onko tulisijaa?

Jos on niin silloin vois osatehoa harkita, muuten muutaman sadan euron säästö pumpun koossa ei lyö mielestäni leiville ja huipputehon kattava pumppu ois paras.

Porukan arvailut täysitehon ja osatehon kooksi näyttää ihan hyviltä

Pumpun mitoitukseen löydät ohjeet SuomenLämpöpumppuyhdistykseltä, kunhan olet ensin varmistanut talosi energiantarpeen.
(huipputehon tarve lienee siellä max7kw seutuvilla, mutta porakaivohan tehdään vuotuisen tarpeen mukaan 100% täysteholla ja esim 96-98% 70% osateholla.)

[KimmoK]

... Pumpun optimi käyntiaika vuodessa on 4000-5000h/a

Mistäs moisen ongit?

Onkos jossain optimi käynnistysmäärät ja tunnit sanottu ?

[Porari]

Kerroppa "porari" missä mitoitusohjelmassa huomioidaan myös alapohja.
Nythän kyseessä on 1-tasoratkaisu, neliöt ja kuutiot tiedossa. Yläpohjan eristevahvuus matalaenergiatalon tasoa, sieltähän suuremmat lämpöhäviöt karkaavat.
5,5 kW:n lämpöpumppu riittää, maapiirin pituus taas riippuu mikä maalaji on kyseessä.

Mitoitin kyllä 1-tasoisen mukaan. Neliöiden ja kuutioiden suhteesta ajattelin talossa olevan ns. korkeaa tilaa joka ehkä hieman lisää tehontarvetta. Tosin olet oikeassa että eristepaksuudet ovat lähes matalaenergiatalon luokkaa ja lisäksi Enervent vähentää tehon tarvetta( eräässä laskelmassa 13%). Toisaalta taloon tulee kaksi suihkua!  Kaikesta huolimatta kaikkien laskelmat ovat suuruusluokaltaan samat, ja koska "eräällä ruotsalaispumppu valmistajalla ei ole 5,5kW:n pumppua laittaisin itselleni seuraavan ylöspäin eli 7kW:n. Tiedän että putkipituus suosituksena yhteen piiriin on 400m, mutta ajattelin että koska ei voi varmuudella tietää minkälaisia maakerrostumia matkalle sattuu ajattelin laittaa hieman "reserviä". Mikähän on tuon 50m ylityksen todellinen vaikutus??  Uskoisin että suurempi haitta on liian lyhyestä ( alimitoitetusta) maapiiristä.

Volkkarilta kysyisin miten putken muoto vaikuttaa  Reynolsin lukuun?? Maahan kaivetussa putkessa ilmenee usein "litistymistä", jyrkkiäkin mutkia, liitoksia yms. mitkä vaikuttavat virtaukseen.

[Maalampo]

  Kyllä varmaan riittää tuo 7 kw pumppu ja 400 m keruupiiri, meillä IVT C7 jolla lämmitetään 225m2 ja keruupiiri 380 m savipitoisessa maassa. Vasta pitkään jatkuneilla yli 20 asteen pakkasilla kone rupeaa tarvitsemaan lisävastustaan avuksi ja keruupiirin paluu ei laske koko talvena alle +1.0 asteen, suihkuja 2 ja 5 henkinen perhe, ei lisälämmitystä puu uuneilla !

[Porari]

Kyllä varmaan riittää tuo 7 kw pumppu ja 400 m keruupiiri, meillä IVT C7 jolla lämmitetään 225m2 ja keruupiiri 380 m savipitoisessa maassa. Vasta pitkään jatkuneilla yli 20 asteen pakkasilla kone rupeaa tarvitsemaan lisävastustaan avuksi ja keruupiirin paluu ei laske koko talvena alle +1.0 asteen, suihkuja 2 ja 5 henkinen perhe, ei lisälämmitystä puu uuneilla !

En epäillytkään 7kW:n riittävyyttä vaan sitä meneekö 5kW liian tarkalle? Jos olisi joku "välimallin" pumppu valitsisin tässä tapauksessa sen.

Minun laskuopin mukaan vaikuttaisi tuo teidän c7 myös hieman pienehkölle tuon kokoiseen taloon, mutta jos riittää niin hyvä, sehän tarkoittaa että mitoitus on onnistunut.

Tuo 380m on riittävä 7kW:n pumpulle jos maaperä on hyvä ( kostea savi tms. koko matkalla).

Alimitoitetulla keruuputkistolla voidaan pilata hyvä järjestelmä, niinpä mielelläni mitoittaisin keruuputkiston hieman reiluksi, tässäkin tietysti järki päässä Lämpöpumppukin on helpompi vaihtaa kuin rakentaa uusi keruuputkisto, varsinkin jos on porakaivosta kysymys.

[Tero]

En epäillytkään 7kW:n riittävyyttä vaan sitä meneekö 5kW liian tarkalle? Jos olisi joku "välimallin" pumppu valitsisin tässä tapauksessa sen.
.

Omalla merkillä on Geopro GS 65 eli antoteho on 6,3 kW. Suihkuvedessä auttaa markkinoiden suurin kaksoisvaippavaraajan lämminvesitilavuus 172 litraa. ja lisäksi sauna nappi. Oli pitkään harkinnassa minullakin.

Sopisi kuin nyrkki silmään.

[Porari]

Omalla merkillä on Geopro GS 65 eli antoteho on 6,3 kW. Suihkuvedessä auttaa markkinoiden suurin kaksoisvaippavaraajan lämminvesitilavuus 172 litraa. ja lisäksi sauna nappi. Oli pitkään harkinnassa minullakin.

Sopisi kuin nyrkki silmään.

Tuon kokoinen olisikin varmaan sopiva ko. taloon.

Onhan suuria kaksoisvaippa varaajia muillakin esim Aluheat ( näyttäisi olevan 295, 220+75), Bentone 223, Karhulla 300 (tulistin varaaja).

[Tero]

Tuon kokoinen olisikin varmaan sopiva ko. taloon.

Onhan suuria kaksoisvaippa varaajia muillakin esim Aluheat ( näyttäisi olevan 295, 220+75), Bentone 223, Karhulla 300 (tulistin varaaja).

Karhu ja Bentone on kierukka varaajia. Aluheatista en ole kuullut enkä nähnyt???

[Porari]

Karhu ja Bentone on kierukka varaajia. Aluheatista en ole kuullut enkä nähnyt???

http://www.aluheat.fi

Uusi tuttavuus minullekkin. Ulkoasu vaikkuttaisi siistille ja ominaisuudet kuten muissakin pumpuissa, mutta toimivuudesta tai hinnasta ei mitään käsitystä.

[Tero]

http://www.aluheat.fi

Uusi tuttavuus minullekkin. Ulkoasu vaikkuttaisi siistille ja ominaisuudet kuten muissakin pumpuissa, mutta toimivuudesta tai hinnasta ei mitään käsitystä.

Kävin katsomassa. Pumppu ei ole moduulimittainen. Eli 60*60 pumpuista Geoprolla on edelleen markkinoiden isoin kaksoivaippasäiliön lämminvesitilavuus

Näin tuon pumpun joskus 3 vuotta sitten Tampereen messuilla. Nyt vähän aika sitten kuulin uudestaan ekaa kertaa. Taitaa olla marginaalituote. Tosin kieltämättä siistin näköinrn

[Maalampo]

Porari totesi näin :Minun laskuopin mukaan vaikuttaisi tuo teidän c7 myös hieman pienehkölle tuon kokoiseen taloon, mutta jos riittää niin hyvä, sehän tarkoittaa että mitoitus on onnistunut.
 
Tuo 380m on riittävä 7kW:n pumpulle jos maaperä on hyvä ( kostea savi tms. koko matkalla).
Olen aivan samaa mieltä tuosta mitoituksesta , olin silloin sen verran tietämätön että uskoin myyjään ja jätin toisen vaihtoehdon ( LÄ ) pois koska oli kalleempi, no ei tämä vielä liian pieni ole koska tarvitsee niin vähän lisäystä avukseen mutta rehellisesti sanottuna jos näillä tiedoilla mitä minulla on nyt ostaisin pumppua meidän kiinteistöön ostaisin sen LÄ:n.

[volkkari]

 Terolle,metanolin käyttö on KIELLETTY lämmösiirto -
  aineena maaperässä.

  Porarille, mahdoton niitä litistymiä on täytön
   jälkeen nähdä,tosin niitä ei ainakaan 10 barin
   putkella juuri ole.
   Lisäämällä 10 kpa:ta putken osista putkiston-
   painehäviöön +höyrystimen painehäviö yleensä
   30-37 kpa saadaan kokonaispainehäviö.

  Uteliaan tapauksessa kokonaispainehäviö olisi
  400 metrin putkella 95 kpa.
  Esimerkiksi Wilon pumppu top-s 25/7 ei riitä
  oltava top-s 30/10
  25/7 tai vastaavan kokoinen Grunndfos on
  kuitenkin usein vakiopumppu pienissä
  lämpöpumpuissa.
  Kahteen piiriin putkistoa ei voi jakaa koska se
  on silloin auttamattomasti laminaari ja menettää
  lämmönkeruukykynsä.
 
          

[Porari]

Olen aivan samaa mieltä tuosta mitoituksesta , olin silloin sen verran tietämätön että uskoin myyjään ja jätin toisen vaihtoehdon ( LÄ ) pois koska oli kalleempi, no ei tämä vielä liian pieni ole koska tarvitsee niin vähän lisäystä avukseen mutta rehellisesti sanottuna jos näillä tiedoilla mitä minulla on nyt ostaisin pumppua meidän kiinteistöön ostaisin sen LÄ:n.

Miksi? Eikös lämpö ja vesi ole riittänyt?

Vuosia sitten ( olisiko ollut joskus 90-luvun lopulla) TTKK ( muistaakseni) tutki lämpöpumppujen hyötysuhteita. Täystehomitoitettuun keruuputkistoon vaihdettiin n. 50% osatehoinen pumppu jolla saatiin huomattavasti parempi hyötysuhde kuin täystehomitoituksella, mutta kuka uskaltaa kokeilla 50% osatehomitoitusta?

[Maalampo]

  Lienee syytä tarkentaa tuota edellistä viestiäni, olen kyllä erittäin tyytyväinen nykyiseen IVT:hen joka minulla on mutta jos nyt ostaisin talooni pumpun ostaisin joko IVT C9 tai sen LÄ:n. Eli olisin mitoittanut osatehoisenkin järjestelmän hieman varman päälle, en tiedä onko se muitten mielestä järkevää mutta minusta olisi ! Ja toinen asia johon kannattaa maalämpöpumppua ostavan varautua on se että ikävä kyllä on myyjiä jotka mitoittavat pumpun tietoisesti alakanttiin jotta saisivat kaupan (pienempi pumppu =halvempi), meidänkin kohteen pelastus lienee se että talo on ns: matalaenergiatalo  jota pumpun mitoittaja ei kylläkään tiennyt silloin ! Lämmin vesi on kyllä riittänyt hyvin ja talokin on kestänyt lämpimänä, kun oli n. -30 useamman päivän niin pumppu kävi koko ajan ja käytti 3 kw lisäystään apuna joka ei minusta ole paha asia. Noita pakkasia kun ei kovin usein ole. Mutta sisälämpötilat ei muutunut mihinkään.

[Porari]

Näin tuon pumpun joskus 3 vuotta sitten Tampereen messuilla. Nyt vähän aika sitten kuulin uudestaan ekaa kertaa. Taitaa olla marginaalituote. Tosin kieltämättä siistin näköinrn

Eli on ollut ainakin 3v. markkinoilla eikä kukaan tiedä pumpusta mitään? Menekki ei ehkä ole ollut kovin valtaisaa tai ei ole panostettu markkinointiin kovinkaan paljoa.

[utelias]

Miten pitkä voi keruupiiri olla jos maalämpöpumpun teknisissä tiedoissa ilmoitetaan: käytössä oleva paine, lämmönkeruujärjästelmä 40 kPa. Lämmönkeruuaine virtaus 0,35 l/s.

[mnk]

..... talokin on kestänyt lämpimänä, kun oli n. -30 useamman päivän niin pumppu kävi koko ajan ja käytti 3 kw lisäystään apuna....

Tuon perusteella en laittaisi 9-mallia, jos 7:lla pärjää noin hyvin.   Noita kelejä vuodessa aika harvoin.  7 vie vuositasolla kokonaisuutena vähemmän sähköä.  Isommalla saisi vettä nopeammin, mutta isolla varaajalla senkin kompensoi kivasti.  

Sinällään jännää että mitoituksen  lopullisen  onnistuneisuuden huomaa vasta -20C tai kovemmilla pakkasilla huomioiden asuinpaikan normikelit.

Dataloggerilla kun seuraa kompuran ja kaivoon menevän piirin lämpöjä, niin kompura pääsee hyvään hyötysuhteeseen vasta tietyn ajan kuluttua (merkistä riippumatta).

[Maalampo]

  Kuten aikaisemmin sanoin voin olla väärässä mutta minusta silti pieni reservi olisi hyväksi, tosin onhan se niin että leudoimmilla keleillä isompi kompura kuluttaa turhaa sähköä kun ei tarvita enempää tehoa. Eikä IVT:n C:sarjassa voida sitä lämpöä varastoida mihinkään, tarkoitan että se lattialämmityksen paluuvesi lämpiää sen minkä pystyy ja meno on sen n. 7 astetta enemmän, eli ei auttaisi leudoilla keleillä isompi pumppu !  Minulla henkiläökohtaisesti oli suuria vaikeuksia pumpun myyjän kanssa, hinta oli kyllä kilpailukykyinen ja tavarat tulivat ajallaan tontille sekä asennusfirma (eri firma) hoiti asiansa hyvin mutta kun rupesin kyselemään säädöistä ja ohjeita minulle selvisi että minä tiesin jo silloin enemmän pumpusta kun myyjä. Ja yrittipä myös laskuttaa asennusta kahteen kertaan mutta onneksi tarkka rahastonhoitaja ( vaimo) huomasi ! Ei muuten löydy enää IVT:n myyjien listalta tuota kyseistä myyjää !!!

[Tero]

Terolle,metanolin käyttö on KIELLETTY lämmösiirto -
  aineena maaperässä.
          

Volkkari: Soitappa jollekin asioista tietävälle.

Metanoli ei ole kielletty. Se kylläkin vaatii käyttöturvatiedoitteen putkistoon näkyville mitä etanoli ei vaadi ja kuten totesin ominaisuudet ovat paremmat.

[Porari]

Miten pitkä voi keruupiiri olla jos maalämpöpumpun teknisissä tiedoissa ilmoitetaan: käytössä oleva paine, lämmönkeruujärjästelmä 40 kPa. Lämmönkeruuaine virtaus 0,35 l/s.

Korjaan aikaisempaa laskelmaani. Niben 5kW:n pumppujen teho varaavassa lattialämmityksessä n. 6kW. Tällöinhän 5kW riitäisi teidän taloon (olettaen että kyseessä olisi Nibe?, muista en tiedä). Putkistoksi riittäisi alle 400m ( laskin n.360m) Niben ohjeilla, olettaen että maaperä on kosteaa savea.

Reynoldsin luvusta mulla sen verran tietämättömyyttä, että mikä on "hyvä luku"? Tiedän että jos luku on 500 tai alle on kyseessä laminaarinen virtaus tai 1000- 2000 turbulenttinen virtaus mutta entäs näitten välillä? Mikä on ala ja yläraja? vai onko ylärajaa? Miten "radikaalia" on lämmönluovutuskyvyn huonontuminen virtauksen turbulenttisuuden lähestyessä laminaarisuutta?

Reynoldsin luvun kaavaan tarvitaan virtausnopeus, pituus, väliaineen tiheys (tai viskositeetit), missä muodossa virtausopeus tulisi kaavaan sijoittaa??m/s?? Niben ohjeissa max. 400m putkistoa yhteen piiriin. paljonko on reynoldsin luku tällöin käytettäessä Niben käyttämää Grunfossin kiertovesipumppua liuospiirissä.  Mitä aiheuttaa esim. 10% ylitys max.putkisto pituudessa. Osaisko joku kertoa/ tarkentaa/ oikaista??   Nibe ilmoittaa lämmönkeruujärjestelmän käyttöpaineeksi tuon 40kPa ( 5kW:n pumppu) mutta max. paineeksi 3bar. Onko tuo 40 kPa miten vakaa vai vaihteleeko ?? Vaikuttaisi Reynoldsin lukuun aika oleellisesti.

[KimmoK]

@Maalampo
>Kuten aikaisemmin sanoin voin olla väärässä mutta minusta silti pieni reservi olisi hyväksi, tosin onhan se niin että leudoimmilla keleillä isompi kompura kuluttaa turhaa sähköä kun ei tarvita enempää tehoa.

Ei kuluta turhaan koska se tuottaa samassa suhteessa enemmän eli käy sitten lyhyemmän aikaa.

>mutta kun rupesin kyselemään säädöistä ja ohjeita minulle selvisi että minä tiesin jo silloin enemmän pumpusta kun myyjä.

Tuttu tunne. Ei niillä ole aikaa perehtyä kun pitää myydä. Eri asia se on meillä hihhuleilla jotka tienataan jossain muualla.
;-)

[KimmoK]

@Porari
>Vuosia sitten ( olisiko ollut joskus 90-luvun lopulla) TTKK ( muistaakseni) tutki lämpöpumppujen hyötysuhteita.

SULPUssa taitaa olla kooste tuosta.

>Täystehomitoitettuun keruuputkistoon vaihdettiin n. 50% osatehoinen pumppu jolla saatiin huomattavasti parempi hyötysuhde kuin täystehomitoituksella, mutta kuka uskaltaa kokeilla 50% osatehomitoitusta?

Tuota ei kyllä lukemassani materiaalissa ollut.

Jos yrittää verrata täystehon ja osatehon eroa niin pitäisi tietenkin käyttää saman valmistajan kahta erikokoista pumppua.

Tuossahan on voinut olla sellainen tilanne että:
a) keruupiirin antama teho on ollut liian pieni
b) täystehopumppu ei ole osannut varata lämpöä laattaan niinkuin se osatehokone -> pätkäkäynti
c) osatehokoneessa on ollut parempi COP (uudempi kone ja kompura ja siksi epäreilu vertailu)


Markkinoillahan on ollut joitain kahdella kompuralla olevia koneita. Semmoinen ois varmaan maailman paras. Kun ne kävisivät leudolla kelillä vuoron perään ne ei kärsis pätkäkäynnistä ja kovalla pakkasella ne siis toimis osittain samaan aikaan sen mukaan kuinka paljon tehoja tarvitaan. Ja kun toinen kompura hajoaa hoitaisi toinen lämmityksen ilman sähkövastusta kunnes korjaaja kerkiää paikalle.  I would buy that for a dollar.

[Maalampo]

  Kimmo k , IVT:n tapauksessa kompura kuluttasi lämmityskäytössä vain enemmän sähköä koska IVT C sarjassa ei varastoida muualle kun lattialaattaan sitä lämmintä vettä ja IVT mittaa paluuveden lämpötilaa jota ylempänä n. 7 astetta on menovesi ! Joten ei pumppu voisi käyttää mihinkään sitä ylimääräistä tehoaan kun pienempikin pystyy lämmittämään menoveden kevyesti sen 7 astetta yli paluun.

[Porari]

SULPUssa taitaa olla kooste tuosta.

Ei ollut tuo ( jos tarkoitat Oulun yliopiston tekemää). Tuo oli käsittääkseni vaan jonkun keräämää tilastoa.  

[Porari]

Tuo aikaisemmin mainitsemani tutkimus löytyy tuolta http://www.tut.fi/units/me/ener/julkaisut/LP-Rap.pdf

On aika vanhaa tietoa, varmasti laitteet ja menetelmät  kehittyneet huomattavasti tuosta mutta antaa kuitenkin jonkinlaista osviittaa mitoituksesta. Muistin väärin, että putkistoon olisi vaihdettu pienempi pumppu vaan siinä todettiin, että 50% osatehomitoituksella saatiin yli 90% talon energiatarpeesta.

Päätelmissä painotettiin keruuputkiston merkitystä. Alitehoinen pumppukaan(mikähän on alitehoinen??) ei ole niin paha virhe kuin alitehoinen(väärin mitoitettu) keruuputkisto.

Eräässä koelaitteessa oli aluksi liian tehokas liuospumppu?? Tuleeko virtauksesta silloin liian turbulenttinen??

[volkkari]

turbulenttisen ja laminaarin raja on 2300 reiskaa
liian turrbulenttia ei voi olla ,jäähdytysputkistoissa
yms.luku voi olla jopa 14000 reiskaa.

Liian tehokas pumppu merkitsee turhaa sähkön kulutusta eli cop kärsii

[KimmoK]

Liuospumppussa vois piillä LÄ:n "heikkous". Eli siinä on muistaakseni 450W liuospumppu myös tuosa 8kW T mallissa!


Tuolta tut.fi:n takaa:
"On kuitenkin huomattava, että lämmönottoputkiston pituuden määrää normaalisti otettu energia eikä teho. Putki ei siis lyhene lämpöpumpun tehon pienentymisen suhteessa."
Eli toistaa samaa kuin SULPU. Ihmettelen siis edelleen Geopro, Nibe yms. mitoituksia jotka muuttaa reippaasti kaivon syvyyden tarvetta, suunnilleen osatehon suhteessa.

Lisäksi sivulla 11 on mielenkiintoisesti suurin COP kun pumpun lisävastuksen käyttö-osuus on 0%. (täysiteho siis)

[Porari]

Liuospumppussa vois piillä LÄ:n "heikkous". Eli siinä on muistaakseni 450W liuospumppu myös tuosa 8kW T mallissa!

Ainakin teho riittää. Nibessä 4kW-8,5kW on 185W tehoinen liuospumppu.

[utelias]

volkkari kirjoitti: turbulenttisen ja laminaarin raja on 2300 reiskaa
Kumma homma kun max keruupiirin pituus on vedetty ainakin Nibellä 400 metriin. Silti eri tehoisissa maalämpöpumpuissa on erillaiset lämmönkeruuaine virtaus arvot 0.35 l/s - 0.48l/s (5kW-7kW) . Uskaltaako kaivaa 400m putkea maahan riskillä ettei homma toimikkaan? Tehtaan mitoitus ohjelma antoi meidän talon keruupiirin mitaksi 321m (1210-5kW) . Ongelmana on ,että pitää viedä putket soraan (ja ehkä styrox kouruun)suojattuna ensin 40m savipeltoon ja sieltä takaisin 40m. Siis yhteensä 400m...

[Porari]

Mielestäni keruuputkistosta saatava teho täytyisi olla vähintään pumpun ottama max. teho, muuten tulee ongelmia. On tapauksia joissa keruuputkisto on mitoitettu talon energiatarpeen mukaan, mutta laitettu varmuuden vuoksi "ylikokoinen" pumppu. Mitä tapahtuu jos kovilla pakkasilla pumppu käy maksimiteholla. En usko että putkiston pieni "ylimitoitus" heikentää järjestelmää kovinkaan paljoa verrattuna alimittaiseen keruuputkistoon.

On aika vaikeaa arvioida maasta saatavaa tehoa ennenkuin putkistoa ollaan kaivamassa maahan ja nähdään onko maaperä kuivaa/kosteaa, moreenia/savea tms.  Putkiston lopullinen pituus täytyisi arvioida asennusvaiheessa kuten porakaivonkin lopullinen pituus.

[Maalampo]

Olen samaa mieltä Porarin kanssa kyllä kannattaa mitoittaa mielummin yli kun alle ja en usko että tuo 400 m on mikään hirveän tarkka rajapyykki, tiedän tapauksen missä valmistaja ( IVT ) ilmoitti maksimipituudeksi 400m ja rakentaja laittoi lähes 500m ja hyvin on toiminut ! Piirin pituutta lisättiin koska maaperä oli kuiva ja epäiltiin ettei keruupiirin teho riittäisi 400m:llä ja näin jäjkeenpäin oli varmaan oikea ratkaisu.