Valinta hinnan perusteella

[Jome]

Tarjokset on tulleet ja nyt kyllä hinta saa ratkaista. Osa tarjosi pelkät rojut, joihin itse kaivoin asennushinnat putkimiehiltä, jotka ovat tehneet vastaavat asennukset. Osa on tarjonnut myös lämpökaivon.

Asiaan tietysti vaikuttaa se, että Niben tarjoukset on voimassa vain, jos he saavat myös LVI-urakat ja hyvin todennäköiseti saavat, kun ovat siinäkin kilpailukykyisiä. Firma on pitkään LVI-alalla ollut, joten uskaltaa ostaa.

Hinnat on asennettuna:

Nibe 1210-7 porakaivoineen 10900€
Nibe 1110-7+300l varaaja porakaivoineen 11800€
LÄ V9 porakaivoineen 15200€
Thermia TWS8 porakaivoineen 15900€
Ekowell EVT752 16500€
Geopro SH9 + 300l varaaja 16400€

IVT:stä en lukuisista yrityksistä huolimatta saanut tarjouksia.

Tuolla Niben ja LÄ:n välisellä hintaerolla saa lisävastusta käyttää sellaisen 55000kWh:n edestä. Vuosissa se menee noin 180:een, kun laskennallisesti lisäsähkön kulutus on noin 300kWh vuodessa. Todellisuudessa asia voi tietysti olla toinen.

Lämpöässä ei kuluta niin paljoa vähempää sähköä, että kalliimpaa hintaa ei saisi laitteen elinaikana sähkön säästönä kiinni. Hintaerosta vajaa 1000 euroa tulee kalliimmasta lämpökaivoista.

Näyttää siltä, että Niben osatehomitoitus on ainakin meillä kokonaistaloudellisesti järkevin ratkaisu.

Onko jollain jotain kommenttia hintoihin?

[evt752]

Hinnat on asennettuna:

Nibe 1210-7 porakaivoineen 10900€
Nibe 1110-7+300l varaaja porakaivoineen 11800€

No ei ole nibe hinnalla pilattu. Minulla ei ole nibestä mitään kokemusta, mutta onhan se pitkään markkinoilla ollut merkki ja on ilmeisesti lähtenyt agressiiviseen hintasotaan, mikä on meidän kuluttajien kannalta tosi hyvä asia.

Onko tuossa Niben hinnassa mukana myös asennustarvikkeet, siihen hommaan saattaa mennä jonnin verran putkitarvikkeita, kiertovesipumppua yms.?

Hyvä, että laitoit tarjoukset tänne. Kaikki näkevät suomalaisten pumppujen (ylikorkeat) hinnat.

[Jome]

Niben hinnat sisältävät myös tarvikkeet.

Sinänsä urakoitsijalta fiksu homma ottaa pumpusta hinta alas. Hinta pumpulle on alle Haaton suositushintojen (itse hankin porakaivon), mutta tuolla tempulla varmistaa itselleen LVI-urakan tiukassa kilpailussa. Eikä se tuota pumppua mulle varmastikaan tappiolla myy.

[evt752]

mutta tuolla tempulla varmistaa itselleen LVI-urakan tiukassa kilpailussa.

Kaivonporaajien kulta-ajat ovat ilmeisesti takanapäin, kun on ollut sateisia kesiä ja talvia ja kaivoissa on riittänyt vettä. Pari vuotta sitten tilanne olisi saattanut olla aivan toisenlainen.

[Jome]

Lämpöpumppu ei tule kaivon poraajalta. Porakaivo maksaa minulle enemmän kuin pumppu LVI-urakoitsijan kautta.

[KimmoK]

Jännä nähdä LÄ:n tehneen noin kilpailukykyisen tarjouksen verrattuna muihin samantehoisiin/tulistinpumppuihin.

(arvaan niiden pumpun olevan ylitehoinen teille)


Joudutko osatehopumpun vuoksi hankkimaan liittymismaksuiltaan ja kuukausimaksuiltaan kalliimman sähköliittymän?

Oletko kysynyt LÄ:n pumpulle mitoitusta kahden putken porakaivolle?

Niben pumpulle puolestaan epäilen porakaivon olevan alimitoitetun. Mitkä ovat vaaditut porakaivojen syvyydet?  Eroa ei saisi olla kuin noin max 4% ! !   (kts. Suomen Lämpöpumppu Yhdistyksen mitoitusohjeet)

[Jome]

LÄ:n jälleenmyyjä on tuttu. Vaikutti asiaan noin 700 euroa. Eivät suositelleet pienempää.

3x25A yleistariffi riittää. Osalle olisi tarvinnut isommat.

En kysynyt eikä tuolla hintaerolla paljon kannatakkaan. LÄ:n arvio sähkönkulutus on niin lähellä Niben, ettei kannata maksaa kalliimmasta pumpusta.

Nibe 148m ja LÄ 160m. Tuo 4% oli mulle uusi.

[KimmoK]

"LÄ:n jälleenmyyjä on tuttu. Vaikutti asiaan noin 700 euroa. Eivät suositelleet pienempää. "

LÄ:n myyjät on aivopesty myymään pumput mielestäni turhalla "varmuuskertoimella".

Omani tilasin K-raudasta.

"Nibe 148m ja LÄ 160m. Tuo 4% oli mulle uusi. "

LÄ yleensä mitoittaa kolmen putken kaivonsa laskennallista tarvetta pienemmäksi, koska heillä on hieman eri periaate "nykäistä" lämpö kaivosta.

Eli rohkenen arvata että Nibellä kaivo on liian matala. Pumppu varmaan toimii ok, mutta hyötysuhteen arvelen kärsivän koska vuositasolla kaivosta ei kunnolla saa riittävää energiamäärää.

Suomen lämpöpumppuyhdistyksen sivuilla on laskentakaavat miten lämpökaivo tulee mitoittaa. Lämpökaivo mitoitetaan 2/3 vuotuisesta energiantarpeesta.

Eli jos sulla huippuenergiantarve on 10kW
-> täystehomitoitukseen riittää noin 10kW pumppu (100% huipputehosta, about 100% vuosienergiantarpeesta)
-> osatehomitoitukseen riittää esim 7kW pumppu (70% huipputehosta, about 96% vuosienergiantarpeesta)

Eli jos täysitehoperiaatteella/todellisen energiatarpeen mukaan kaivon syvyydeksi tulisi esim 165m, osatehoisen maalämpöpumpun kaivon syvyys tulisi olla 158 metriä, eikä yhtään sen vähempää!


Ihmettelen suuresti miten suomen lämpöpumppuyhdistyksen jäsenillä laskentatavat voivat poiketa virallisesta laskennasta?
Itse en ainakaan tohdi alittaa SULPU:n ohjetta vaikka myyjä ois sanonut mitä. Myyjä ei minun sähkölaskujani maksa vaan minä itse.



PS: toisaalta, meille Thermian osatehopumpulle kaivon syvyydeksi olisi tullut 122% todellisesta tarpeesta, ihan vain siksi että sama firma tekee porauksen !!!!!!!!!!!!!!! päädyin pienempään kaivoon ja pienempään pumppuun TÄYSITEHOmitoituksella...

[evt752]

LÄ yleensä mitoittaa kolmen putken kaivonsa laskennallista tarvetta pienemmäksi, koska heillä on hieman eri periaate "nykäistä" lämpö kaivosta.

Kerro toki lisää, onko Lämpöässä kenties kirjoittanut fysiikan lakeja uusiksi.

Ihan samalla tavalla se lämpö "nykäistään" sieltä maaperästä pumppumallista riippumatta.

[KimmoK]

@evt752

> onko Lämpöässä kenties kirjoittanut fysiikan lakeja uusiksi.

Ei. Jos lämmönkeruupinta-alaa on enemmän, lämpö saadaan nopeammin "nykästyä" sieltä kaivosta.
 
>Ihan samalla tavalla se lämpö "nykäistään" sieltä maaperästä pumppumallista riippumatta.  

Ei ihan. Jotkut ottaa pienemmällä teholla pidemmän ajan kuluessa (esim. ruotsalaiset) ja jotkut taas suurella teholla nopeasti (esim LÄ).

(arvelen jotta loppuviimein on aivan sama kummalla tavalla sen energian ottaa, etunsa ja haittansa molemmissa)


Vuodessa kaivosta saatava lämpöenergian määrä kylläkin on mitoituksen kannalta aika tavalla vakio.

( jälkimmäisessäkin se huomattavaa että mitä kylmemmäksi kaivo viilennetään, sen nopeammin tilanne pyrkii tasaantumaan eli lämpövajetta korvaava lämpövirta kasvaa, MUTTA hyötysuhde huononee jos paluunesteen lämpö pääsee putoamaan merkittävästi käyntijakson aikana TAI jos jäätä pääsee muodostumaan lämpökaivossa olevien putkien ympärille )

[mala]

no onko järvessä parempi lämmöntuotto kyky kuin kaivossa

[Lauri]

LÄ:n myyjät on aivopesty myymään pumput mielestäni turhalla "varmuuskertoimella".

Ehkäpä. Eilen kellotin yhden oman LÄ V10 käyntijaksosyklin, käyntiä reilu 9 minuuttia jonka jälkeen vajaa 7 minuuttia huilausta. Tarkasti laskettuna 58% käyntisuhde ja ulkona -21 C. Sisä- ja ulkolämpötilojen suhteesta suoraan laskettuna pumppu ilmeisesti jaksaisi pitää pirtin lämpimänä tuonne -50 asteen tuolle puolen. Ei taida Tampereen seudulla tulla koskaan niin kylmä...

Toisaalta pykälää pienempi pumppu ei olisi näkynyt kokonaiskustannuksissa juuri lainkaan, joten ihan hyvä näinkin. Tehoreserviä on hyvä olla lämpimän käyttöveden tuottamiseenkin.

[KimmoK]

@Lauri

Jos lyhyiden käyntijaksojen vuoksi kompressorillesi koittaa ennenaikainen kuolema, koettaos sitten huollosta kysyä josko kompuraa vois pienentää lähemmäs huipputarvetta.

@mala

Riippuu ehkä järvestä, veden liikkeestä yms.
Jos järvi on iso niin aika tasoissa se varmaan on lämpökaivon kanssa. Keruupiirin investointi on vain 70% edullisenpi??

Kuulemma esim. joesta saatava lämpömäärä voi olla pienempi koska joen vesi voi jäähtyä jopa alle +4  asteen. Peruskalliosta yleensä kait saadaan yli +4 asteista...


((Meän raksan kivijalassa/anturassa oli eilen +5.6 astetta.))

[Tero]

 Tehoreserviä on hyvä olla lämpimän käyttöveden tuottamiseenkin.

Se aika pientä tuo vaikkapa 3-5 kW tehoreservi, jos 1 kpl suihkuja vie jo 25kW ja kaksi 50 kW.

[sailor]

Se aika pientä tuo vaikkapa 3-5 kW tehoreservi, jos 1 kpl suihkuja vie jo 25kW ja kaksi 50 kW.

Pieni tai ei, mutta 3 min suihkuttelu on "korvattu" 15 min löylyssä istumisella. Tiedän parikin mitoitusperiaatetta, jossa suihkut lämmitetään tällä viikolla suoralla sähköllä

"Ylitehomiestä" tämä ei tietenkään pelota

18.1 - 19.1 pakkasta 25-31 astetta
- käyntiaika 57,19%

Vielä olisi n.8 kW reservissä, mutta toisaalta taas V9 kävisi näissä pakkasissa täysillä, joten aikoinaan arvailut siitä että V10 olisi ollut riittävä voi olla totta. Toisaalta taas yläkerran kuoritakka on ollut lämmitettynä. Sen tehoksi voisi arvioida ehkä 1,5kW jatkuvaa tehoa.

Noh, eipä tarvitse ainakaan ihmetellä riittääkö lämpö...

Jani

[Tero]

 Tiedän parikin mitoitusperiaatetta, jossa suihkut lämmitetään tällä viikolla suoralla sähköllä

Jani

Maalämpöpumpuu tapauksessa vastus on päällä lähes kaikissa, jos suikussa ollaan oikeasti, eikä vaan kastella.

On jälleen kerran ihan sama, onko pumppu täysteho vai optimimitoitettu kun mennään suihkuun.

[Lauri]

Maalämpöpumpuu tapauksessa vastus on päällä lähes kaikissa, jos suikussa ollaan oikeasti, eikä vaan kastella.

Tosimies ei lotraa, vaan valmista tulee kolmessa minuutissa.  

Meillä ei ole vielä vastus ollut päällä minuuttiakaan. Pari kertaa on lämmin vesi loppunut, kun tenavat ovat laskeneet kahdesta suihkusta vettä pitkään. Ihan oikein niille...

[Kuumaa_kalliosta]

Maalämpöpumpuu tapauksessa vastus on päällä lähes kaikissa, jos suikussa ollaan oikeasti, eikä vaan kastella.

On jälleen kerran ihan sama, onko pumppu täysteho vai optimimitoitettu kun mennään suihkuun.

Tokko pitää paikkansa. Ei ainakaan täällä vastukset ole pärähtäneet päälle suihkuttelun takia, vaikka koko perhe lorottelisi vettä suikusta peräjälkeen vaikkapa saunottaessa. Varaaja on 300-litrainen.

Lämpöpumpun ohjauspaneelista huomaa, että normaalisti käyttövettä lämmitetään noin kerran tunnissa - ja maalämmöllä. Jos on kiivasta lämpimän veden käyttöä, silloin väli on tietenkin lyhempi.

[Tero]

Niinpä, homma riippuu varaajan koosta ja kuinka paljon kulutetaan.

Tarkoitin eroa täystehon ja optimimitoituksen välillä.

[sailor]

Maalämpöpumpuu tapauksessa vastus on päällä lähes kaikissa, jos suikussa ollaan oikeasti, eikä vaan kastella.

On jälleen kerran ihan sama, onko pumppu täysteho vai optimimitoitettu kun mennään suihkuun.

Kirjoittamassasi tekstissä on kaksi väitettä, eikä kumpikaan pidä paikkaansa.

Molemmissa tapauksissa (TT & OT mitoituksessa) lämmin käyttövesi tuotetaan kompuralla. Vain osa- ja vajaatehomitoituksessa joudutaan turvautumaan mitoituslämpötilassa lisävastukseen suuren lämpimän veden tarpeen yllättäessä.

Jani

[Tero]

Kirjoittamassasi tekstissä on kaksi väitettä, eikä kumpikaan pidä paikkaansa.

Molemmissa tapauksissa (TT & OT mitoituksessa) lämmin käyttövesi tuotetaan kompuralla. Vain osa- ja vajaatehomitoituksessa joudutaan turvautumaan mitoituslämpötilassa lisävastukseen suuren lämpimän veden tarpeen yllättäessä.

Jani

Höpö höpö....

Esimerkki; Talo n. 200 neliötä ja tehontarve jossainpäin Suomea. esim. 10 Kw mitoistuslämpötilassa X. Täystehomitoitus 130% eli noin 14 kW.

Koko 10 kw käytössä lämmitykseen mitoituslämpötilassa. Jäljelle jää 4 kW + Säiliön muodostama puskuri.

2 kpl suihkuja vaatii n. 50 kW.


AINOA mikä auttaa kun ollaan oikeesti suihkussa on iso varaaja tai sähkövastus!

[sailor]

Höpö itsellesi.  

Ei kai kukaan nyt kuvittelekkaan että suihkun kuluttama lämmin käyttövesi tuotettaisi "lennossa". On sillä silti mielestäni suuri merkitys tuotetaanko lämminvesi kompuralla vai suoralla sähkövastuksella.

Nytkin on ylälämpö 68 astetta ja alalämpö 29-39. Säiliön tilavuus 340 litraa. Tuosta tulee 37 asteista suihkuvettä yli 500 litraa. Eiköhän tuolla ota jo tunnin suihkun.

Tuu Tero saunaan, lasken sulle vielä kylvyn ammeeseen ja kaikki tämä kompuralla (ulkolämpö seinän vieressä -32,8 astetta).

Jani

P.S Saunaoluttakin on...

[Tero]

Varmuuden vuoksi, ettei kukaan erehdy kuvittelemaankaan

Täälläkin on lämminkäyttövesi tehty ainoastaan kompuralla. Tietty. Vastushan on ainoastaan kovia pakkasia varten ja kovaa kylpemistä varten.

Olis oikeastaan hyvä idea pitaa sauna ilta, mutta jos ruvetaan kylpemään oikein kunnolla, pista vastus varalle

Nim merkki; 500 litraa tulikuumaa

[O.J.]

Ei kai sitä vastusta välttämättä tarvii. Pesin kaksi autoa viime vuoden puolella ja veden otin pesuhuoneen kuumasta hanasta. Puolen tuuman letkusta tuli koko ajan niin kuumaa vettä, että sai pitää rukkasen kädessä. Keli oli jonkun verran pakkasen puolelle ja pesusessio kesti varmaan lähemmäs tunnin. En osaa sanoa vesimäärää, mutta satoja litroja kuitenkin.

[KimmoK]

Kokonaispaketin hintaa pystyy "fuskaamaan" alimitoittamalla porausreiän ...

(tehty vahinko maksetaan isompana sähkölaskuna)

Mielestäni markkinoilla on tuonsuuntaista toimintaa + yliporaavia porafirmoja.

[mnk]

Saako hieman yliporatulla reijällä vähän paremman hyötysuhteen ?  Luulisi, että eroa jos tulo 3C vrt +0 C.  Kompuralle sinällään taitaa riittää differenssi. Syvempi kaivo kestää hyötysuhteen parantelun patterikohteessa myöhemmin.

Itse otin extra metrejä, koska jokainen lisämetri oli "halpaa" suhteessa kokonaisvaivaan, lisäksi porauksen aikana kuivahko kaivo ja kerranhan se vaan kirpaisee ja myöhemmin hankala syventää ja rikkoa puutarha uudestaan.  

EDIT:
Tiedä nyt sitten onko liian syvä, kun -25C pakkasella tulo  kaivolta +1,4C  ja meno -1,4C

[KimmoK]

Joo meillekin tuli ylisyvä reikä mutta parempi näinpäin.
Jos laitteiden hyötysuhde paranee tai lukaalia laajentaa niin onpahan kaivossa ainakin reserviä ennen kuin alkaa jäätä muodostaa.

(vilaisin Niben mitoitusohjeita ja äkkiseltään näyttää että heillä on lämpökaivon syvyys reilusti alle SULPU:n ohjeiden ja suositusten ...  esim. meidän alle 25kwh lämpötarpeelle riittäis joku 115m aktiivireikä kun SULPUL ohjeilla saa laskettua että reikä pitää olla 175m.
(LÄ pyysi 182m, Thermia yli 200m,  GeoPro 150-175m jne...) varmasti Nibe kokonaispaketti ois ollut halvin mutta ... ...)