Lämpöä n. 950m2 rakennukseen...

[boss]

Tervehdys vaan kaikille!

Kyselisin mikä on mielipiteenne:

Talo: 1800 -luvun alussa valmistunut hirsirunkoinen n. 750m2 käsittävä kokonaisuus + -68 valmistunut 200m2 uimahalli.

Lämmitysmuoto: Öljylämmitys 100kw kattila (Thermia), jossa myös käyttöveden tuotto. Päärakennuksessa vesikiertoinen lämmitys pattereilla ja uimahallissa vesikiertoinen lattialämmitys ja altaan vesi 120kw lämmönvaihtimella. Öljyn vuosikulutus n. 15000l vuodessa viime vuosi (altaassa ei ollut vettä, nyt on). Uuneja talossa on 6kpl ja lisäksi kaksi avotakkaa (uuneissa olen poltellut pellettikoreissa pellettiä enkä ole tohtinut vielä keskuslämmitystä laittaa edes päälle)

Ikkunat: Kaksikerroksiset alkuperäiset ikkunat päärakennuksessa ja uimahallissa kolmikerroksiset lämpölasit.

Alapohja: Lankkulattioiden alla vanha puru/sammaleristys, muuten tuulettuva rossipohja päärakennuksessa, uimahallissa eristetty kunnon lattia

Välipohja: Puhallusvilla n. 20-30cm päärakennus ja uimahallissa 30cm villa

Paikka sijaitsee 100km Helsingistä pohjoiseen ja kohde on järven rannalla. Koko rakennus on sisäosiltaan remontoitu nyt kahden vuoden aikana, kaikki lämmitysputket, lämpöpatterit, öljykattila ja poltin, öjysäiliöt yms. uusittu täydellisesti.

Nyt kuitenkin öljyn hinnan vuoksi on pakko miettiä uusia lämmitysratkaisuja. Uutta toimivaa öljylämmitystä on turha purkaa, joten nyt sitten toinen järjestelmä lisäksi.

Mietitty on haketta, pellettiä, ilmalämpöpumppuja ja nyt sitten vielä kertaalleen maalämpöä.

Tilanne on se, että pannuhuoneesta ei löydy enää tiloja, paitsi vieressä oleva n. 1,7 * 1,7m oleva huone (korkeus hieman yli 2m). Sinne ei hake-, eikä pellettisysteemiä kovin äkkiä rakenneta, joten niille pitäisi tehdä ulkoinen lämpökeskus. Maalämpölaitteet kuitenkin voisi sinne saada mahtumaan + muuta tilaa sopivasti.

Lämpökeskus olisi aika kallis investointi ja taas ei se maalämmön keruuputkistokaan kovin paljoa kiinnostaisi.

Kuitenkin meillä on tilanne se, että tänne porattiin alkuun porakaivo veden ottoa varten (n. 69m syvä, 6" reikä ja vettä tulee ihan sikana). Kuitenkaan veden laatu ei riittänyt talousvesikäytöön joten n. 10 - 15m. päähän porattiin toinen kaivo (syvyys n. 65m, 6" reikä ja vettä tulee kanssa sikana), mutta tässäkin vesi oli huonoa.

No nyt sitten pähkäilemään mitä tehdä... Voisiko noista porakaivoista olla lämpökaivoiksi esim. poraamalla reikiä syvemmiksi? Pitäisikö porata vielä lisää vai riittäisikö? Entä jos sijoittaisi loput putket maahan? Ensimmäiseen kaivoon menee pannuhuoneesta muistaakseni 50 - 70mm  vesijohtoputki ja sieltä se jatkuu sinne seuraavaan kaivoon. Voisiko näitä putkia käyttää jotenkin hyödyksi?

Tässä vielä oma tiivistelmä eri ratkaisujen plussista ja miinuksista:

Hakelämmitys:

+ Edullinen polttoaine
+ Ekologinen
+ Polttoaine tulee pysymään edullisena
+ Stokerissa voi poltaa myös muita kiinteitä polttoaineita
+ Investointiin saa tukea 18-20%

- Vaatii järkyttävän kokoisen siilon (about 50m3)
- Kallis perustaa (oma lämpökeskusrakennus, siilo, kalliit laitteet)

Pelletti:

+ Poltoaineen edullisuus
+ Vapon isoin tehdas lähellä
+ Ekologisuus
+ Pienempi varastointitarve kuin hakkeella
+ Investointiin saa tukea 18-20%

- Polttoaineen hinta voi nousta (Vapon monopoli)
- Kallis perustaa (oma lämpökeskusrakennus, siilo, kalliit laitteet)
- Naimisissa pelletin kanssa, ei käy muut polttoaineet kuten hakelämmityksessä

Ilmalämpöpumppu:

+ Ei tarvitsisi laittaa keskuslämmitystä päälle aikaisin syksyllä tai -keväällä
+ Energia edullista -10 asteeseen saakka
+ Muutama laite ei kauheasti maksaisi
+ Helppo asentaa (nopea ratkaisu)

- Ei kannata käyttää enää -10 - -15 asteen jälkeen
- Rumia sisällä ja varsinkin ulkona
- Ei välttämättä tuo luvattua hyötyä
- Täytyisi luultavasti asentaa todella monta laitetta jotta saataisiin järkevä hyöty = kallis = todella ruma
- Sähkön hinta voi nousta

Maalämpö:

+ Edullinen lämpö
+ Vaivaton
+ Porakaivot ainakin osittain valmiina
+ Laitteisto saataisiin luultavasti asennettua olemassaoleviin tiloihin

- Kalliit laitteet
- Porakaivoja luultavasti jatkettava
- Kaivuuhommia tiedossa viimeisteltyyn pihaan
- Sähkön hinta voi nousta

Mikä siis on mielipiteenne? Mikä olisi järkevin vaihtoehto? Mitä maksaa?

T: Öljykriisi

[Kuumaa_kalliosta]

Porakaivoja voi tietenkin jatkaa. Osaatko kertoa, mitkä ovat nykyiset porareikien halkaisijat? Jos ovat maalämpöpumpuille sopivia, tulee lisäporaus halvemmaksi. On erittäin hyvä, että kaivoissa on reilu vedentuotto. Se tietää hyvää maalämmön tuottoa.

Tuo 1,7 x 1,7 metrin huone riittänee lämpöpumpulle ja erilliselle kohtuullisen kokoiselle varaajalle. Jos teillä on jo olemassa erillinen käyttöveden varaaja, uutta ei välttämättä tarvitse. Korkeus on vähän kriittisempi

Tarvitsette aika ison pumpun, ehkä 25 kW:n luokkaa. Sellaisia löytyy sopivia ainakin Thermialta, Nibeltä ja Geoprolta. Lämpöässän T-malli on liian korkea tuohon tilaan.

Nämä ovat hätäisiä maallikon arvioita. Ehdotan, että pyydät paikalle eri mlp-firmojen edustajia katsomaan. Pyydät sitten suunnitelmat ja tarjokset niin monelta kuin suinkin. Luulen, että juuri tuollaiseen taloon saneerausmaalämpö on omiaan.

[mala]

olihan kohde vielä järven rannalla,hyvä lämmön lähde

ja tietysti noi 6 tuuman reiät

[boss]

Siellä viestissä oli se porakaivon halkaisija, mutta tässä se vielä eli 6". Se on siis isompi halkaisija kun yleensä käytettävä 5".

Järven rannassa ollaan, mutta sinne niitä ei kannata laittaa. Se on pitkältä matkalta tosi matalaa ja sitten sinne on pannuhuoneesta matkaa sen verran, ettei kannata alkaa kaivamaan.

Lisää van milipiteitä ja ideoita!  

[O.J.]

Miten kaukana nuo porakaivot ovat toisistaan? Niiden syventämismahdollisuus kannattanee varmistaa porafirmasta.

Tarjoukset useammalta merkiltä ja uunien lämmittämistä voi tietysti jatkaa.

IMO, hakkeen ja pelletin hintataso tulee varmasti nousemaan, koska muukin energia kallistuu. Eri asia, jos hakerangan saa omalta maaltaan.

[boss]

Kaivot ovat n. 10-15m päässä toisistaan ja olen kyllä varma että niitä voidaan jatkaa... Mutta riittääkö ne tarkoitukseeni? Ja miten putket tulee sinne kaivoihin, eli sinne ilmeisesti tulee kaksi putkea molemmille kaivoille... Kuinka paksuja ko. putket ovat?

[O.J.]

No täällä on kans 6" reikä ja siellä kolme putkea. Joku toinen merkki pärjää kahdella putkella ja tietääkseni joku käyttää neljää putkea.

[Malibra]

Samantyyppisestä vaihto-operaatiosta tietoa.

http://www.ivtlampopumput.fi/pdf/OKS6-05net.pdf

-Janne-

[Kuumaa_kalliosta]

Kaivot ovat n. 10-15m päässä toisistaan ja olen kyllä varma että niitä voidaan jatkaa... Mutta riittääkö ne tarkoitukseeni? Ja miten putket tulee sinne kaivoihin, eli sinne ilmeisesti tulee kaksi putkea molemmille kaivoille... Kuinka paksuja ko. putket ovat?

Tuon nykyisen energiankulutuksen pohjalta kaivoja pitäisi jatkaa reippaasti, ehkä molempia 200 metriin, mitä pidetään reikien järkevänä enimmäispituutena.

Lähtöputki pannuhuoneesta menee ensin toiseen reikään hakemassa lämmön sieltä. Sitten putki jatkuu toiseen reikään, josta hakee lisää lämpöä. Paluuputki menee sitten takaisin pannuhuoneeseen. Sen reitillä ei ole niin väliä, mutta usein on järkevä mennä takaisin tuloputken vieressä.

Meillä pannuhuoneen ja kaivojen väliset eristetyt putket ovat halkaisijaltaan n. 7,5 senttiä. Ne kulkevat n. 30 senttimetrin syvällä maan alla kaivoille ja kaivoilta toiselle. Porareikien väli on n. 10 metriä. Rei'issä kulkevien keruuputkien halkaisijaa en tiedä, olisikohan 5-senttisiä?

[pihi]

Kuumaa_kalliosta kirjoitti:

<Lähtöputki pannuhuoneesta menee ensin toiseen reikään hakemassa lämmön sieltä. Sitten putki jatkuu toiseen reikään, josta hakee lisää lämpöä. Paluuputki menee sitten takaisin pannuhuoneeseen. Sen reitillä ei ole niin väliä, mutta usein on järkevä mennä takaisin tuloputken vieressä.>

Näinkin voi toki tehdä, mutta paremmaksi vaihtoehdoksi on havaittu, jakaa keruunesteen kierto eri lämpökaivojen kesken erityisellä virransäätöventtiilillä.
Tämä estää ensimmäisen lämpökaivon mahdollisen jäätymisen kovana pakkastalvena.

Lämmönkeruuputkena käytetään yleisimmin 40 mm:n muoviputkea, seinämäpaksuuden ollessa joko 2,4 mm tai 3,7 mm.
Eli paineluokaltaan NP 6 (2,4 mm) tai NP 10 (3,7 mm).

Lämpökaivojen välin tulisi olla vähintään 15 metriä, jos kuitenkin joudutaan tilanpuutteen takia poraamaan reiät lähemmäksi toisiaan, pitäisi reiät porata hiukan vinoon poispäin toisistaan.

[Tero]

Lähtöputki pannuhuoneesta menee ensin toiseen reikään hakemassa lämmön sieltä. Sitten putki jatkuu toiseen reikään, josta hakee lisää lämpöä. Paluuputki menee sitten takaisin pannuhuoneeseen. Sen reitillä ei ole niin väliä, mutta usein on järkevä mennä takaisin tuloputken vieressä.

Meillä pannuhuoneen ja kaivojen väliset eristetyt putket ovat halkaisijaltaan n. 7,5 senttiä. Ne kulkevat n. 30 senttimetrin syvällä maan alla kaivoille ja kaivoilta toiselle. Porareikien väli on n. 10 metriä. Rei'issä kulkevien keruuputkien halkaisijaa en tiedä, olisikohan 5-senttisiä?

Todella erikoinen kytkentä...   Tuollahan tulee putken yhteispituudeksi 800 m ja rapiat. Tulee nimittäin aikamoiset painehäviöt ja lisäksi kaivot rasittuu eri tahtiin.

LVI- teknisesti ainoa oikea ratkaisu on laittaa kaivot rinnan.
Piireihin tulisi asentaa linjasäätöventtiilit ja paluupuolelle lämpömittarit, jolloin virtausmäärät eri kaivoissa voidaan tasata

Mielestäni näitä asioita tulee kysyä ammattilaiselta, ei täältä tai ainakin varmistaa asiat ammattilaiselta.

[Kuumaa_kalliosta]

Anteeksi MOT ja Eksile!

Olen tulkinnut vuoden takaisten muistikuvien perusteella putkilinjat väärin. En ole käynyt niitä kurkistelemassa betonikannen alla, olisi pitänyt ennen edellisen viestin kirjoittamista. Inhoan vaan betonikansien nostelelua.

Kävit katsomassa ja näin menee: ensimmäisessä kaivossa on neljä säätöventtiiliä ja putki haarautuu sekä reikään että toiselle kaivolle ja siellä reikään. Putket on siis kytketty rinnan.

Ammatti-ihmiset ovat ne kytkennät tehneet kuten pitääkin. Niin pitääkin, jos tilaa homman avaimet käteen -periaatteella.

Edit: ja putket ovat 37-millisiä.