Vertailuja??

[SamiR]

Olen aloittelemassa rakennusprojektia ja lämmitysvaihtoehdoista ykkösehdokkaana on maalämpöpumppu. Ihmettelen vaan miten vaikeaa on lämpöpumppujen vertaileminen. Kaikki pumput ovat omien sanojensa mukaan markkinoiden parhaita ja hyötysuhteeltaan ylivoimaisia (tietenkin ). Valmistajien vertailutaulukoissa pumppuja on aina verrattu vaan johonkin muuhun lämmitysmuotoon. Ei koskaan toiseen pumppumerkkiin. Mistä siis voisin löytää PUOLUEETONTA tutkimustietoa ja vertailuja eri pumppujen kesken samoissa olosuhteissa. Eikö VTT tai mikään muu tutkimuslaitos ole koskaan julkaissut mitään vertailua lämpöpumpuista

[Malibra]

Kovin uusia tutkimustuloksia ei ainakaan minulla ole tiedossa. Tuossa kuitenkin yksi vanhempi http://www.tut.fi/units/me/ener/julkaisut/LP-Rap.pdf

-Janne-

[Kuumaa_kalliosta]

Uusia tutkimuksia tai testejä ei ole. On aika monta syytä, miksei niitä ole:
1) Maalämmön pieni markkinaosuus
2) Testauksen kustannukset
3) Testauksen kesto: hyvä käyttötesti veisi vuosia
4) Testauksen tulosten epävarmuus: satunnaiset syyt saattaisivat vaikuttaa testin tuloksiin ja testaustulokset normaalissa asuttavassa talossa riippuisivat asumistottumuksista ja -tavoista. Jos testataan laboratorio-oloissa, on mahdollista, ettei tulos vastaa laitteiston toimintaa käytännön olosuhteissa.
5) Testauksen tuloksen käyttö: pitkän testin tulosten valmistuessa testattavat laitteet olisi jo korvattu uudemmilla malleilla.

Kaikki suurimmat lämpöpumppumerkit ovat keskenään hyötysuhteiltaan ja rakenteltaan aika samankaltaisia. Valitsetpa IVT:n, Lämpöässän, Thermian, Geopron, Viessmannin tai Niben, talosi lämpiää luotettavasti ja paljon halvemmalla kuin muilla lämmitysmuodoilla. Tärkeintä on se, että maalämmön suunnittelu ja asennus on tehty oikein.

[SamiR]

Uusia tutkimuksia tai testejä ei ole. On aika monta syytä, miksei niitä ole:
1) Maalämmön pieni markkinaosuus
2) Testauksen kustannukset
3) Testauksen kesto: hyvä käyttötesti veisi vuosia
4) Testauksen tulosten epävarmuus: satunnaiset syyt saattaisivat vaikuttaa testin tuloksiin ja testaustulokset normaalissa asuttavassa talossa riippuisivat asumistottumuksista ja -tavoista. Jos testataan laboratorio-oloissa, on mahdollista, ettei tulos vastaa laitteiston toimintaa käytännön olosuhteissa.
5) Testauksen tuloksen käyttö: pitkän testin tulosten valmistuessa testattavat laitteet olisi jo korvattu uudemmilla malleilla.

Kaikki suurimmat lämpöpumppumerkit ovat keskenään hyötysuhteiltaan ja rakenteltaan aika samankaltaisia. Valitsetpa IVT:n, Lämpöässän, Thermian, Geopron, Viessmannin tai Niben, talosi lämpiää luotettavasti ja paljon halvemmalla kuin muilla lämmitysmuodoilla. Tärkeintä on se, että maalämmön suunnittelu ja asennus on tehty oikein.

Joo, näinhän minäkin tuon asian ajattelin kun ei niitä testejä tunnu löytyvän.

Tuli vaan mieleen että ei se olisi niin kovin hankalaa luoda keskiverto todellisuutta vastaavat käyttöolosuhteet laboratorioon. Käytettäisiin vaikka samaa lämmönkeruuputkistoa jonka tuotto olisi koneellisesti säädetty vakioksi. Eli ei ottaisi lämpöä maasta vaan sitä vaikka lämmitettäisiin lämpövastuksella koko ajan samalla teholla. Koneelta otettava teho voitaisiin myös vakioida. Lämmintä käyttövettä otettaisiin koko ajan tietyn kaavan mukaisesti sama energiamäärä, kuten myös lämmitysvettä.

Tähän laitteistoon voitaisiin sitten liittää erilaisia pumppuja ja vertailla tuloksia. Laboratoriossa testin ei tarvitsisi olla tolkuttoman pitkä, koska olosuhteet pystyttäisiin pitämään samoina vuodenajasta riippumatta. Ei se nyt niin monimutkaista ole :-/.

Tarvittaisiin vaan taho joka toteuttaisi tämän. Ja jos joku toteuttaisi tällaisen laitteiston niin siitä voisi olla myös iloa lämpöpumppuvalmistajille testausmielessä. Olosuhteet ja lämpökuormat voitaisiin säätää halutunlaisiksi ja kokeilla kätevästi pumppujen toimivuutta erilaisissa olosuhteissa.

[putkimies]

Samojen fysiikan lakien mukaan kaikki pumput ovat tehty joten käytännössä ei niistä suuria eroja aikaan vertailemalla saada, enemmän vaikuttaa onko täysteho vai osatehokone.
Osateholla lämmität vain osan maalämmöllä loput sähköllä täystehokoneella lämmität koko ajan maalämmöllä.

Käyttöveden riittämiseen vaikuttaa eniten lämpimän käyttöveden määrä varaajassa,
vertaa: jollain valmistajalla on lämpö varataan käyttöveteen (noin 350 litraa) jollain toisella lämpö varataan lämmityspiirin veteen ja käyttövettä on kierukassa enintään 20 litraa, kummastako sitä riittää kauemman ? ja sitten kun kierukasta loppuu lämminvesi alkaa sähkövastus lämmittämään sitä eli maalämmöstä tuleekin sähkölämmitys... :-/

Lämmönkeruu taasen ei ole yhtään riippuvainen pumpusta vaan keruuputkistosta eli jos myyjä väittää että heidän pumppu (siis saman tehoisista pumpuista puhutaan) tarvitsee vähemmän keruuputkistoa kuin kilpailija niin hän valehtelee täysin.

[Info]

... ja sitten kun kierukasta loppuu lämminvesi alkaa sähkövastus lämmittämään sitä eli maalämmöstä tuleekin sähkölämmitys... :-/

VÄÄRIN! Tai ehkä sen tiesitkin "putkimies" ja kiusoittelit vain. No, selvennykseksi kuitenkin:
ei sitä käyttövettä sähköllä lämmitetä. Pumppu alkaa lämmittämään ylä- ja alapöntön vettä, jos lämpötila laskee alle raja-arvojen. Mitoituksesta ja valituista asetuksista sitten riippuu, missä vaiheessa sähkövastus tulee mukaan - tai tuleeko ollenkaan.

[KimmoK]

@Kuumaa_kalliosta
"1) Maalämmön pieni markkinaosuus"

Nykyisin maalämmöllä on suurin markkinaosuus. Taisi olla PRKK:n tms. kysely männä vuonna mistä moinen kävi ilmi.

Suurin oli maalämpö ja toiseksi suurin suorasähkö, sen jälkeen muut oli pikkutekijöitä.

[KimmoK]

@putkimies

"enemmän vaikuttaa onko täysteho vai osatehokone."

Ei silläkään ole juuri mitään merkitystä jos mitoitus on kunnossa.

"Käyttöveden riittämiseen vaikuttaa eniten lämpimän käyttöveden määrä varaajassa,  
vertaa: jollain valmistajalla on lämpö varataan käyttöveteen (noin 350 litraa) jollain toisella lämpö varataan lämmityspiirin veteen ja käyttövettä on kierukassa enintään 20 litraa, kummastako sitä riittää kauemman ? ja sitten kun kierukasta loppuu lämminvesi alkaa sähkövastus lämmittämään sitä eli maalämmöstä tuleekin sähkölämmitys...  "

Jopa tuli täyttä potaskaa.
 
esim:
xyz lämpöpumpussa on 380L käyttöveden varaaja jonka veden lämpötila on enimmillään 55 astetta, siitä saadaan 50 asteista vettä vähemmän kuin xkempoiagddt lämpöpumpusta jossa on 300L 65 asteista vettä ja 700L 40 asteista vettä & käyttöveden kierukat.

Kylmä vesi kun lämpiää noin 40 asteeseen kulkiessaan lämmitysvaraajan kierukan läpi ja siitä edelleen 65 asteeseen kulkiessaan tulistinvaraajan kierukan läpi eli koko varaajan kapasiteetti on käytettävissä. (eikä legionellabakteereita tarvitse erikseen tappaa)

[Kuumaa_kalliosta]

Nykyisin maalämmöllä on suurin markkinaosuus. Taisi olla PRKK:n tms. kysely männä vuonna mistä moinen kävi ilmi.

Tilasto ja kysely ovat ihan kaksi eri asiaa. Olisipa tuo luotettavaa tilastoa, niin iloisena uskoisin maalämmön johtavan osuuden uusien pientalojen lämmönlähteenä.

Yhdistysten tekemät kyselyt antavat helposti vähän epätarkan kuvan: vastaajajoukko on usein enimmäkseen tai pelkästään jäsenistöä, jotka ovat aktiivisia kansalaisia ja joilla on parempaa tietoa energia-asioista kuin tavallisella tossunkuluttajalla.

Olisi tietenkin toivottavaa, että maalämmöstä saataisiin aikaan uutta tutkimustietoa. Hoi Motiva!

[evt752]

enemmän vaikuttaa onko täysteho vai osatehokone.

Just joo, aloitetaan tämä täysteho/osateho hömppä täälläkin... asiasta kinastelevat siirtyköön suoli24 -palstalle ja vaikkapa etsiköön vanhat säikeet sieltä.

Ketjun aloittajan kanssa olen siitä samaa mieltä, että pumpun valinta on vaikeaa ja tasan tarkkaan sitä mieltä, että pumppujen valmistajat eivät mielellään vertaa pumppujaan toisiin merkkeihin, kuten esim. autovalmistajat tekevät, vaan vertailu tehdään vaikka öljylämmitykseen. Jos on tehnyt pumppuvalinnan, ketä kiinnostaa verrata sitä öljylämmitykseen?

Puolueetonta tietoa ei ole saatavilla, valitettavasti.

Ja mitä tulee tuohon osateho/täystehohömppään, itse olen sitä mieltä, että pumppu kannattaa osatehomitoittaa. Nyt kun siperian ikijää sulaa, ei kannata pumppua mitoittaa Helsingin korkeudella monen viikon 40 asteen pakkasille.

[evt752]

Jopa tuli täyttä potaskaa.

Niin tuli, putkimiehen tekstit kannattaa jättää omaan arvoonsa.