Maalämpö - IV-koje

[SamiR]

Mitenkä yleensä on toteutettu IV-koneen jälkilämmitys maalämpötaloissa? Itselläni tulee Geopro SH7 pumppu ja siihen tietenkin varaaja. IV-kone on Vallox Digit. Olin ajatellut ottaa IV-koneen jälkilämmityksen vesipatterilla kosteiden tilojen lattialämmityspiiristä.

Mitenkä on, toimiiko? Onko lattialämmitysvesi kuitenkin liian kylmää? Vai mistä se IV-koneen jälkilämmitysvesi yleensä otetaan? Toimiiko se jälkilämmityspatteri maalämmön kanssa ollenkaan? Onko kenelläkään asennettuna tällaista systeemiä?

[KimmoK]

Taitaa nykyisin löytyä jokaiselta IVK valmistajalta ohjeet miten lattialämmityspiirin vesi voidaan hyödyntää jälkilämmityspatterissa.  Joissain tapauksessa pitää vain olla erilainen/tehokkaampi se patteri.

Jos veden ottaa kuumemmasta kosteiden tilojen piiristä homma toiminee vieläkin paremmin.

[Maalampo]

Meillä on IVT C7 maalämpöpumppu ja lattialämmitykset koko talossa, iv-koneen jälkilämmitysvesi on otettu lattialämmityksen jakotukilta jossa on maksimissaan n. 38 asteista vettä. Ja iv-koneena on Meptekin Ilto 400 Econo. Hyvin on toiminut jo pari talvea. Koska iv-koneelle viedään vain 35 asteista vettä niin veden kierto tarvitsee olla hieman suurempi.

[jaaktmgi]

Hi,
I have the same Vallox Digit SE and Thermia Duo 12. And I am also having the same problem. According to the documentation of Vallox the minimum temperature of the water that goes into heating element is 45 degrees. If you will use a colder water then the efficency will drop. Another problem is that you will have to use anti-freeze instead of water and also heat-exchanger.
Kind regards,
Jaak  

[SamiR]

Eli pitäisi vissiin toimia. Varsinkin jos ottaa Ilto Econon IV-kojeeksi. Taidankin vielä vaihtaa merkkiä.
Kysyin vaan siksi että LVI-suunnittelijani yritti väittää minulle ettei tuo onnistu. Itsekkin tekniikasta jotain ymmärtävänä pidin perin kummallisena suunnittelijan väitettä. Mielestäni suunnittelija ei oikein ollut ajan tasalla tässä tekniikassa. No, onneksi sittenpaljastui että suunnittelija ei ollut perillä nykypäivän mahdollisuuksista oikein muutenkaan. Hän nosti kädet pystyyn ja kehotti etsimään toisen suunnittelijan sen jälkeen kun minä en antanut asioissa periksi. Minullehan se talo tulee eikä hänelle.

[sailor]

Itselläni sunair:n kone vesipatterilla, joka on liitetty L2 (kosteiden tilojen kiertoon). Olen pähkäillyt vähän että olisi voinut jättää koko termostaatin tuosta systeemistä pois, jolloin lattialämmitysvesi olisi kiertänyt kennossa kesät talvet (saahan sen nytkin kiertämään vähän kikkailemalla). Eli:

Kesällä kun on kuuma, eikä kosteissakaan tiloissa pidetä lämpöä niin patterissa kiertää +20 asteinen vesi (saunatilat "maan alla"), tällöin esim. +25 asteinen ulkoilma lämmittää kosteita tiloja ja vastaavasti tuloilma viilenee (tai ei ainakaan lämpene)

Talvella kun lämmöt pidetään päällä niin veden lämpö nousee lämpökäyrän mukana. Mitä kylmempää on ulkolämpö, niin sitä lämpimämpää on patterin vesi.

Kannattaa valita enervent/vast. pyöriväkennoinen IV-kone, jossa esilämmitystä ei lukemani perusteella välttämättä tarvita. Kalliimpi koneen hinta tulee takaisin, kun ei putkimiehen tarvitse lämmityskennon putkia vedellä IV-koneelle. Korjatkaa jos olen väärässä.

Jani

[Maalampo]

Meptekin esitteessäkin mainostetaan että econo malli toimii myös lattialämmitystaloissa.
Ja meillä ainakin toimii hyvin.

[Lauri]

Minulla on SunAir 450 ilmastointikone ja Lämpöässän pumppu. Ilmastointikoneen jälkilämmityspatteri on kytketty siten, että pumpulta otetaan shunttaamatonta vettä varaajan alaosasta. Ilmastoinnille on oma piirinsä, jota ilmastointikone säätää moottoriventtiilin avulla.

Tälläkään järjestelyllä ei patterille mene aivan tarpeeksi lämmintä vettä, vaan patterin teho jää vähän vajaaksi. Asia on selvityksen alla, mutta ymmärtääkseni syynä on varaajan alaosan matalahko lämpö (säädöistä kiinni, parantaa hyötysuhdetta). Lattiapiiriin kytkettynä ilmastointikoneella alkaisi olla jo jäätymisvaara.

[eksile]

Meillä on Enerventin Pelican peruskone vesipatterilla ilmanvaihtokoneena ja Ekowell 1002 pumppu. Pumpussa on vakiona 2 erillistä piiriä.
Laite asennettiin niin että toinen piiri hoitaa lattiakierron ja toinen syöttää ilmanvaihdon jälkilämmityskennoa. Em. järjestelyllä saadaan lämpöpumpulta "ohjaus" Pelicanille jälkilämmityksen suhteen, kun piirille voidaan määrittää oma lämpökäyrä joka tässä tapauksessa siis säätelee jälkilämmityskennoon menevän veden lämpötilaa ja samalla sisäänpuhallettavan ilman lämpötilaa.
Viime talvena korkein syöttöveden lämpötila vesipatterille oli 28 astetta, keskimäärin riitti 22 - 24 astetta. Pyöriväkennoisen Pelicanin (samoin kait pienemmän Pingviinin) hyötysuhde on mielestäni kohdallaan:
Mittasin keväällä -2 asteisen ulkoilman lämpötilaa tuloilmaventtiililtä. Sisällä oli +19, ulkoilma siis -2 ja sisäänpuhallusilma +14 asteista (jälkilämmitys ei ollut päällä mittauksen aikana). Mittauksen jälkeen pumppu syötti valitun lämpökäyrän mukaisesti kennoon 22 asteista vettä ja sisääntulevan ilman lämpötila nousi normaaliin 19 asteeseen.
Talossa 293 neliöä ja 990 kuutiota, Ekowell 1002 antaa 11 kW:n lämmitystehon eikä vastuksia ole tarvittu.