>Olen saanut tukun maalämpötarjouksia. Niihin liittyen on minulla seuraavia kysymyksiä?
Paljon oli, yritetään vastailla muutamiin.
>Mikä on vaihtoventtiili? Onko se vakiovaruste muissa kuin Nibessä (LÄ, IVT, Thermia, Geopro, EVT, Ekowell)?
Vaihtoventtiiliä käyttävät ainakin ruotsalaiset valmistajat. Vaihtoventtiilillä käännetään lämmityskierto lämminvesivaraajan vaippaan kun on tarve sitä lämmittää. Normaalisti venttiili pitää kierron lämmityspiirissä. Niben integroiduissa malleissa (1210) se on vakiovaruste, malleissa joissa on erillinen varaaja (1110) se tulee erillisenä.
>Mikä on venttiiliryhmä? Onko se kenties sama kuin maapiirin ilmausryhmä? Entä täyttöryhmä? Mikä on ilmausneste (maalämpöneste)?
Venttiiliryhmällä tarkoitetaan ilmeisesti tässä tapauksessa niitä venttiileitä, joiden kautta maapiirin täyttö ja ilmaus suoritetaan. Yleensä apuna käytetään saavia ja erillistä pumppua, joiden kautta nestettä kierrätetään. Järjestelyllä saadaan ilmat pois järjestelmästä täyttövaiheessa. Maapiirissä käytetään yleensä alkoholipohjaista nestettä koska se ei saa jäätyä.
>Tarvitaanko porakaivosysteemissä mudanerotin?
Nimestään huolimatta mudanerottimet poistavat lähinnä asennusvaiheessa järjestelmään päässeitä roskia. Ne ovat yleensä sekä maapiissä että lämmityspiirissä.
>Luin jostakin esitteestä, että kasoisvaippavaraajan sisäosa on käyttövettä varten ja ulko-osa on ns. patterivesivaraaja. Mitä merkitystä patterivesivaraajan tilavuudella on lattialämmityskohteessa. Jos integroidun varaajan koko on esim. 165 l onko se pelkkää käyttövettä varten vai sisältääkö se myös ns. patterivedet?
Ainakin Niben kaksoisvaippavaraajan ulko-osa lämmittää vain varaajan sisällä olevaa käyttövettä. Sitä ei käytetä varsinaisessa lämmityspiirissä.
>Onko lisävastus tyypillisesti, esim. 9 kW vai onko lisävastuksia useita, esim. 3, 6 ja 9 kW?
Ainakin Nibessä vastus 9 kW. Sitä otetaan tarvittaessa käyttöön kolmen kW:n portaissa.
>Asennetaanko lisävastus/lisävastukset erillisen varaajan tapauksessa varaajayksikköön?
Lisävastus asennetaan pumppuyksikköön. Kone ottaa lisävastuksen tarvittaessa mukaan lämmitykseen jos kylmällä säällä koneen kompressorin teho ei muuten riitä. Lisäksi vastusta käytetään kahden viikon välein nostamaan varaajan lämpötila 65:een asteeseen legionellabakteerin torjumiseksi. Lisäksi vastusta voidaan käyttää lämmitykseen kompressorin tai koneen ohjauselektroniikan rikkoutuessa (Nibessä katkaisijan R-asento).
>Mitä merkitystä on paisuntasäiliöllä?
Paisuntasäiliö tarvitaan sekä maapiirissä että lämmityspiirissä tasaamaan nesteen lämpötilan vaihteluista johtuvia tilavuuden muutoksia.
>Mikä on maalämpöjärjestelmän ensiöpuoli?
Ensiöpuolella tarkoitetaan ilmeisesti lämpöpumpun maapiiriä.
>Miten lämpöpumpuissa hoidetaan kaksoishunttaus?
Kaksoishunttausta voidaan käyttää jos halutaan esim. pesutiloihin ajaa lämpöisempää lämmitysvettä. Yleensä pumppujen ohjaussysteemistä löytyy tuki tähän.
>Yleiskysymyksenä lisäksi, että onko kolmensadan litran erilisvaraajaa järkevä liittää 9 kW:n pumpun kylkeen (190 neliön talo Raahessa)? Laskeeko pumpun lämpökerroin verrattuna tilanteeseen, jossa varaaja olisi pienempi?
Ainakaan Niben tapauksessa ei vaikuta lämpökertoimeen koska varaajaa lämmitetään vain lämmintä käyttövettä varten. Tietenkin jos varaaja on ylisuuri käyttöön nähden mutta se on sitten eri asia.
Toivottavasti näistä oli jotain apua. Muut voivat kommentoida lisää.
