@kipi
"Myyjästä riippuen kaupataan tehokkaampaa pumppua, että kompuran ei tarvitse käydä niin paljon tai sitten toinen myyjä perustelee heikompitehoista pumppua, jotta kompura ei joutuisi usein kaynnistymään ja sammumaan."
Totuus on siellä jossain.
Olen oppinut käyntiajoista:
- lämmön varausmenetelmällä on suurempi merkitys käyntijakson pituuteen kuin milään muulla
* lattiaan varaavalla systeemillä on pisin käyntijakso lämmintä vettä tuotettaessa
* isolla käyttöveden varaajalla varustetulla koneella on pisin käyntijakso (pelkkää) käyttövettä tuotettaessa
- tulistinlauhduttimella (hei, mikä se oikea nimi olikaan) varustettu pumppu ei lämmityskaudella käynnisty erikseen tekemään käyttövettä (yleensä kait näin)
- ? pystyykö "ruotsalaistyyppinen pumppu" vaihtamaan "vauhdissa" lämmityksen ja käyttöveden valmistuksen välillä ? vai sammuuko ja käynnistyykö se välissä ?
- monasti osatehomitoitus on niin lähellä täysitehomitoitusta että siitä syntyvä ero käyntiaikoihin ei ole kovin suuri (toki kovalla pakkaskaudella osatehompumppu voi käydä 24h/vrk)
- jos taukoajat ovat riittävän pitkiä voi sekin vaikuttaa negatiivisesti kompressorin kestävyyteen (voiteluaine valuu/posituu kompressorin liukupinnoilta) (ainkin teoriassa)
"Tarjottu on Twiniä 4kwh, Nibeä 5kwh, Lämpöässää 8,5 kwh ja Thermiaa 8 kwh."
Mikähän on talon laskennallinen lämmitysenergian tarve? (8.5kw??)
Mielestäni täysitehon raja on silloin jossain 7-7.5kw tietämillä koska muitakin lämpöenergian lähteitä talossa on, enkä ole niitä koskaan nähnyt laskettavan mukaan tuohon lämmitysenergiaan tarpeeseen sitä vähentävänä tekijänä.
Itse olen optimoidun täysitehomitoituksen kannalla. Eli lasketaan hukkalämmönlähteet pois huippuenergian tarpeesta ja mitoitetaan pumppu siihen. Näin ollen lisävastusta ei luultavasti tarvita kuin legionellan tappamiseen (jos on semmonen varaaja). Luultavasti investointikustannusten ero (esimerkiksi) Thermian 7kwh ja 5kwh laitteen välillä ei ole enään niin merkittävä että niin alas hyödyttää mennä. Samaten käynnistyskertojen määrässä ero lienee mitätön. Valitsisin myös pumpun joka osaa käyttää vastusta lämmityksen apuna (jos tulee 40 asteen pakkanen ja kirveskäsi on poikki tai laajennan taloa tms.).
Jos talon energiankulutus on arvattu Ouluun niin kuvittelisin että jossain -20 asteen pakkasessa alkaa 5kwh maalämpöpumppu olla melkoisen täystyöllistetty ja kaikki sen yli menevän joutuu tuottamaan jotenkin muuten. (jos on "poissa kotoa" niin sama on lämpötilan laskea, jos kyseessä ei kivitalo, muutoin suorasähkövastus avuksi)
"Pumpusta tulee joka tapauksessa osatehoinen ja tarkoitus on polttaa varaavaa takkaa osana lämmitystä. "
Saakohan osatehopumpun viritettyä niin että suorasähkövastusta käytetään vain yösähköllä? (laattaan lämpöä puskettaessa moinen temppu voisi riittää, samalla se illalla lämmitetyn takan lämpö kerkiää avuksi ennen IVOA/Fortumia)
"Tällä hetkellä olen kallellaan Niben tai Themian 5-6 kwh laitteeseen. Löytyykö mielipiteitä etenkin tuon kompuran tehon suhteen?"
Ihmevehkeitä on kaikki MLpumput. :-)
Painajaisissani esittelen taloni kalliin lämmitysjärjestelmän kavereilleni (jotka on laittaneet "edullisen sähkölämmityksen") ja kun mennään vaimojen jälkeen saunaan, lämmin vesi on loppu! AAARGH! -> ainakin varaajan on oltava "suomen mittojen" mukainen vaikka pumppu tulisikin ruåtsista
