Kasteluvettä lämpökaivosta

[Renoo]

Tässä muutama sana minun kasteluvesi projektista.

Kaivoin maalampökaivon esiin. Kaivon päällä Muovitechin kansi jossa ylimääräiselle putkelle paikka.

Porasin ronskisti tulpan auki kannesta, 28mm puuterällä kun sellainen oli nurkissa ja tuntui olevan aika sopivan kokoinen. Luonnollisesti poraus omalla vastuulla, ei saa porata putkia  . Tulpattu kohtahan on jotain kumiseosta.

Reiästä sitten mittailemaan missä veden pinta on. Pinta oli noin 2 m syvyydessä.

Reiästä tungin imuletkuksi EtraFlex HF12 imuletkua koko 19/25mm jota sai paikallisesta Etran Megacenteristä metritavarana (noin 2e/metri) ja tuo mahtui poratusta reiästä. Vaihtoehtona oli 25mm siniraita mutta laitoin tuota.

Tarkoitus oli tunkea imuletkua se 8m tai ylikin kaivoon mutta sain menemään vain noin 6m, ei mennyt syvemmälle.

Pumpuksi löytyi Kärcher BP 3 Home & Garden Vesiautomaatti jonka sain kohtuu edullisesti (140e), tässä pumpun mallissa takaiskuventtiili itse pumpussa, joka oli tarpeellinen koska imuletkun päähän en saa takaiskua laitettua koska ei mahdu reiästä.

Vesiautomaatti kiinni seinällä olevaan kahteen puutarhaletkukelaan, siemenvedet pumppuun ja kädet ristiin riittääkö kaivossa vettä  . Pumppasin alkuun vettä noin 20l/min tuotolla ja eipä loppunut vesi puolessa tunnissa joten vaikka en saanut imuletkua haluamaani määrää tungettua kaivoon niin vettä tuntuu riittävän.

Nyt on pumppailtu vettä kaivosta erinäisiä määriä 3 viikon ajan ja kertaakaan ei ole vesi loppunut.

[provare]

Laitatin myös heti porauksen yhteydessä kaivoon noin 10m ja lisäksi noin 5 m vaakavetona 25mm siniraita putkea ilman pohjaventtiiliä. Siellä se on ollut käyttämättömänä kolme vuottaa, kunnes nyt päätin kokeilla veden tuloa. Pumpuksi valitsin BP3 H&G vesiautomaatin.  Pumppu nostaa veden parissakymmenessä sekunnissa ja tuotto kasteluun on hyvä. Ei ole nurmikko palanut tänä kesänä.

[noble]

Pätkäkäyntivesikaivo tuli itselle.

Imuletkua noin 7m ja vettä tulee reilu 60l. Puolessa tunnissa täyttyy 30-40l tilalle...

Lainapumppu oli paineellinen. Imi kyllä lopuksi ilmatkin.
Ajatuksena olisi vaihtaa pitempi imuletku, mutta mietin pärjäisikö ihan paineettomalla puutarhapumpulla? Jos noilla nyt kukat kastelisi.

[Kapa25]

Hei,

Itsellä asennettiin vesiletku kaivoon keruuliosputkien kanssa samaan aikaan. Putken pää on paljaana teknisessä tilassa ja Bilteman imupumpun vien pihalle ja imuletkun liitän putken päähän. En ole saanut aikaiseksi mitään virallista asennusta. Hyvin on toiminut ja tuotto on noin 1200 litraa tunnissa. Monesti on ollut sadetin viisikin tuntia päällä yhtäsoittoa, eikä ole vesi loppunut. Ainut mikä kaivovedessä huollettaa on sen laatu. Vesi haisee mädälle kananmunalle ja kun vettä laskee valkoiseen ämpäriin, niin se on kirkasta, mutta seuraavana päivänä aivan ruskeaa ja ruosteista. Pinnalla on myös jokin kalvo. Vesi pitäisi varmaan analysoida jossain ennenkuin nurmikko kuolee.

[noble]

Samanlaista vettä tulee itselläkin

[tomppeli]

Vesi on ilmeisesti rikkipitoista.
Rikki ei sinänsä haise.
Mädän kananmuman haju tulee rikin ja vedyn yhdisteestä (rikkivety, H₂S).
Juttua asiasta: http://porakaivot.blogspot.com/2015/01/

[Nakke vaan]

....kun vettä laskee valkoiseen ämpäriin, niin se on kirkasta, mutta seuraavana päivänä aivan ruskeaa ja ruosteista. Pinnalla on myös jokin kalvo.

Se meni jotenkin niin että kun rautainen vesi on hapettomissa olosuhteissa syvällä niin vesi on kirkasta ja rauta muodossa fe2. Sitten kun rautainen  vesi pumpataan ylös vaikka ämpäriin niin se hapettuu ja rauta muuttuu muotoon fe3 jolloin se saa myös sen ruosteen värin. Ei ole vaarallista, tulee hyvä hemoglobiini ja taitaa kasvitkin sen kanssa pärjätä. Ainut että sotkee kaakelit ja pyykit jos käyttää talousvetenä. Muut myrkyt sitten asia erikseen.

[Nopostan]

Vesi haisee mädälle kananmunalle ja kun vettä laskee valkoiseen ämpäriin, niin se on kirkasta, mutta seuraavana päivänä aivan ruskeaa ja ruosteista. Pinnalla on myös jokin kalvo. Vesi pitäisi varmaan analysoida jossain ennenkuin nurmikko kuolee.

Rikkiä, rautaa ja jos kalvo on öljymäinen niin tod.näk. mangaania. Sinällään kasvit käyttävät kaikkia noita, juomavetenä eri asia

[topias5]

Olisi varmaan kannattanu lukea tämä ketju ennen imuletkun asennusta, koska nyt taitaa olla liian lyhyt letku kaivossa eikä kaivoa ole painehalkaistu.
Pumppu ei jaksa nostaa paineita siihen saakka, että painekytkin sammuttaisi pumpun, kun vettä lasketaan reilusti. Oma diagnoosini asiasta on se, että kaivon tuotto on pumpun tehoa pienempi ja 6m imuputken pää taitaa hörpätä ilmaa kaivosta.
https://youtu.be/EjLaQzMhGGQ

Ilma on toki haitallista pumpulle, mutta onko kokemuksia kuinka pitkään pumppu kestää tuollaista käyttöä? Mikä tässä tilanteessa olisi järkevä ratkaisu, kaivo on peitetty ja maat tasoiteltu, joten mieluten en lähtisi vaihtamaan putkea. Putkena on PEM25.
Olisiko järkeä rajoittaa kulutusta jollain kuristimella niin, että kaivon tuotto olisi kulutusta suurempi?

[sailor]

Esitän että laitat vain putken vaihtoon. Se on siinä seuraavat 100 vuotta. Sitten jos tuotto ei riitä jatkuvaan kasteluun niin eka kokeilu kannattaa tehdä pistorasiaan tulevalla 5 euron kellokytkimellä. Esim. 15min päällä ja 30min pois.

[topias5]

Putkea oli kaivossa n. 7 m, eli kokonaisnostokorkeus oli jotain 8 m luokkaa. Nyt on 11 m kaivossa putkea, mutta samalla tavalla toimii pumppu... eli pumpun nostokorkeus on tullut vastaan. Tuotto kaivossa on varmaan juuri vähän vähemmän kuin pumpun teho. Vettä tulee kuitenkin jatkuvalla pumppauksella niin paljon, että esim. kasteluletkusta tulee silmämääräisesti vettä lähes yhtä paljon kuin vesijohtoverkosta laskisi.

Nyt tuli uusi ihmetyksen aihe, kun otin vanhan putken pois: putken takaiskuventtiili oli mustassa liassa. Vesi on kirkasta eikä haise millekään, tosin sadetin hieman jumittelee, joten se voi liittyä likaan tai veden laatuun yleisesti. Veden makua en ole tarkastanut Mitä lika on ja voiko vettä käyttää kasvien kasteluun?

Voisiko se olla uuden kaivon porauksessa käytettävää öljyä joka kuitenkin poistuu käytön myötä?

Edit: se musta väri on luultavasti magnaania.

[Dillosu]

Alkaisi olla kohta aika koestaa tuota kaivoa vedentuoton suhteen. Porarit tekivät ja tulppasivat kaivon kanteen 25mm yhteen.

Miten nyt talviaikaa ajatellen tuohon kannattaa laittaa se putki? Työmaalla muuten liikkunut putkimies arveli, että kannattaa ottaa aina talveksi letku pois, kun vetää jäähän. Ongelma siinä on, että kaivohan on syvällä, niin pitäs olla aika reippaan kokoinen huoltokaivo, että sinne sais aina kiikuttua letkua pois nykkimään. Porarit laitto vaan pätkän rumpuputkea kaivoksi, koko luokka sellainen, että eipä sillä muuta virkaa ole, kuin tietää kaivon paikan ilman, että joutuu kaivamaan syvälle asti.

Tarkoitus olisi siis vain ottaa kesällä kasteluvettä ja letkun toinen pää olisi ihan pihalla vaan. Onko toimiva ratkaisu, jos jättää lähemmäs pintaa jonkun liitännän siihen?

[Bali86]

Tervehdys..,
Itselläni porattiin lämpökaivo n. 6 vuotta sitten ja enpä oikein tiedä mihinkä vesisuoneen tai oikeammin järveen mahtoi porari terällään päästä..., nytkin tuossa uima-allasta täyttelin ihan uppupumpulla sellaiset 33m3 ja vesi ei lopu sitte missään vaiheessa. Uppopumpun mittasin niin sellaset 2500l/ h jaksaa pumpata, joten tuon altaan täyttö on keväisin sellaiset rapiat 13-14 tuntia. Kaikki auton pesuun sekä puutarhan kasteluun täysin ilmaista vettä. Laitoin imuletkun kylkeen vastuskaapelin ku ensimmäisinä talvina oli se ongelma että, maapiirin liuos oli koneesta maahanpäin mentäessä pakkasen puolella ja se teki sen, että imuletku meni jäähän. Nyt toimii läpi talven.
Sen tuossa altaan täyttyessä huomasin että, maapiirin luios oli n 1.5-2c ja kun sitä vettä oli kaivosta juoksuttanut muutaman tunnin niin nousi myös maapiirin lämpötila tuonne lähemmäs 5c. Kaivo on 230m syvä. Imuputki on n. 4-5m syvyydessä, 25mm vesijohtoputkea. Itse en antanut laittaa rumpuputkea kaivoksi vaan laitoin 600mm betonirenkaa ja valurautakansi päälle, ihan tuon huoltamisen takia. Normaalisti käytössä vesiautomaatti jonka putkitin samalla kun lämpökaivosta putket vedettiin tekniseentilaan.

[tomppeli]

...Laitoin imuletkun kylkeen vastuskaapelin ku ensimmäisinä talvina oli se ongelma että, maapiirin liuos oli koneesta maahanpäin mentäessä pakkasen puolella ja se teki sen, että imuletku meni jäähän. Nyt toimii läpi talven....

Onko maakierron menevän ja palaavan kiertonesteen lämpötilojen ero enemmän, kuin 3 astetta?
Oletko tarkastanut, että keruupiirin mutasuodin on puhdas.
Likainen mutasuodin vaikeuttaa keruun kiertoa ja menon ja paluun Dt (lämpötilaero) kasvaa. Suurentuneen Dt -arvon seurauksena kaivoon menvän lämpötila menee turhan kylmäksi.

Toinen syy kylmään menoliuoksen lämpötilaan voi olla se, että kaivo on 230 metrinen ja siinä on mahdollisesti 40 millinen keräinputkitus.
Pitäisi olla 45 millinen. Ohuemmalla putkella muodostuu vähän liian suuri painehäviö, jota maalämpökoneen maakiertopumppu ei jaksa.
Asiaan vaikuttaa kovasti myöskin se, mikä on maalämpökoneen lämmitysteho. Isotehoinen kone vaatii suuremman virtaaman keruupiirin. Suuremmalla virtaamalla keruupiirin virtausvastus / painehäviö kasvaa jyrkästi.

[Bali86]

Tervehdys,
Maakierron lämpötilaero on n.3,5c. Maakierron pumppu toimii täysillä.
Mutasuodin on putsattu, tosin tarviiko tuota suodinta enää vuosien jälkeen useasti ottaa auki,kertyykö sinnä jostain enää likaa??
Keruu putki on tuota 40mm. Saavutetaanko tuolla jotain etua,  JOS vaikka vaihtaa pykälän suuremmaksi?
Koneena toimii IVT EQ -sarjan 10kw.

[tomppeli]

3,5 astetta ei ole vielä paha.
Teillä on ilmeisesti patterilämmitteinen talo.
Lattilämmitteisessä COP on luokkaa 5 ja keruun Dt saattaisi olla 4,5 astetta.
Kun keruun Dt kasvaa, huononee maalämpökoneen COP vähän ja kaivoon menevä putki on vähän kylmempi.
Jälkikäteen vaihtaminen isompaan putkikokoon ei kannata.

Nille, jotka nyt suunnittelevat maalämpöä; kannattaa valita riittävän iso putkikoko keruupiiriin.

[Bali86]

Lattialämmityksellä tässä mennään. Eikä talokaan vielä mikään ikäloppu ole, rakennettu 2003.
Alunperin talossa oli öljykamiina hoitamassa lämmitys puolta ja päätin vaihtaa maalämpöön silloisen öljyn hinnan takia. Öljyä meni n. 3700 l/ vuosi, nyt maalämmön sähkönkulutus n. 9000kwh/ vuosi. Lämpimiä neliöitä 232m2.
Sijainti Varsinais-Suomi.
Vielä tomppeli, mitä mieltä tuosta mutasihdin putsauksesta...kuinka usein?

[tomppeli]

Maalämpökoneen käyttöön oton jälkeen on syytä puhdistaa jo ensimmäisen käyttöviikon jälkeen,
Seuraava kerta muutaman kuukauden kuluttua.
Sitten noin kerran vuodessa tai harvemmin, jos keruun Dt pysyy samana, kuin puhtaalla sihdillä.

Muuttuvatehoisella maalämpökoneella (ns. invertterikoneet) on syytä tarkkailla keruun Dt -arvoa kovilla pakkasilla. Myöskin maakiertopumpun käyntinopeutta kannattaa seurata. Käyntinopeuden (tehon) nousu voi kertoa roskasihdin likaantumisesta.

Aina, kun keruupiirin meno- ja paluulämpötilojen erotus (se keruun dT) kasvaa, on ekana syytä tarkastaa ja putsata roskasihti. Siinä voi olla lähes näkymätöntä, mutta silti kiertoa haittaavaa kirkasta limaa.
Pese sihti kuumalla vedellä ja tarvittaessa puhalla vielä paineilmalla.
Tarkista ja puhdista, jos on mahdollista, roskasihdin asennuskotelo sisältä.

[tomppeli]

Maalämpökaivo on todennäköisesti riittävän syvä, keruun putkitus vain on hiukan ohuehko, se 40 millinen.
Onko teillä lattialämmitystä lautalattianssa?

[Bali86]

Lattialämmitys talossa kauttaaltaan. Löytyy parkettia, laattaa ja muutama koppi laminaatilla. Se tuohon energian suureen määrään vaikuttaa kun talo on yhdessä tasossa, reilut 20 nurkkaa ja meillä kun ei palella niin sisälämpötila pidetään tuolla 23-24c.
Täytyy tuo sihti käydä kertaalleen vielä läpi.

[tomppeli]

Kysyin lautalattiasta siksi, että maalämpökoneen hyötysuhde ei nyt näyttänyt oikein hyvältä ja se voisi johtua siitä, että lämmönjakoon lähtee vähän lämpöisempää kiertovettä, kuin yleensä lattialämmityskohteissa on tyypillistä.
Vähän alemmasta COP arvosta kielii se, että keruun Dt oli kuitenkin vain 3,5 astetta, vaikka maalämpökoneen nimellisteho on 10 kW ja kaivo on kuitenkin 230 metrinen.

Jos lattiassa on putkituksen päällä materiaalia, joka ei ole oikein hyvin lämpöä johtavaa, joudutaan lattiakiertoon pumppaamaan vähän tavanomaista lämpöisempää kiertovettä.

[osku1619]

Eilen porattiin 200m kaivo ja ens viikolla tulee putkittaja.

Heti porauksen jälkeen oli jo vettä 1 metrin syvyydessä.

Oli ajatus nyt laittaa semmoinen kaivon kansi että saapi tuota kasteluvettä tuolta lämpökaivosta! Mitä kannattaa ottaa huomioon? 315mm rumpuputki vaan ja siihen kansi päälle?

[jsp]

Meinasin puutarhaletkun laittaa teräskannessa olevaan valmiisen reikään joka tulpattu kumitulpalla.
Tulppa on keruuputkien alla ja ilmeisesti asentaja kääntänyt päälislätkän toistepäin ettei valmiit reiät ole kohdakkain.
Meesselillä kun tökkäs kumitulpan "läpi" niin vastassa on teräs.
Kysymys: onko kuvassa oikealla puolella tyhjällä kohti alapuolella mitään mihin poranterä tekisi tuhoja?

[jsp]

20mm reikä porattu eikä osunut mihinkään.
Vettä pulppus jonkun aikaa reiästä.
500l imasin 4m upotetulla puutarhaletkulla ennen kun vesiautomaatti imas tyhjää.
Tunnin seisomisen jälkeen kaivo taas täynnä.

[tepih]

Eilen porattiin 200m kaivo ja ens viikolla tulee putkittaja.

Heti porauksen jälkeen oli jo vettä 1 metrin syvyydessä.

Oli ajatus nyt laittaa semmoinen kaivon kansi että saapi tuota kasteluvettä tuolta lämpökaivosta! Mitä kannattaa ottaa huomioon? 315mm rumpuputki vaan ja siihen kansi päälle?

Itsellä ehkä hieman ylimitoitettu konsepti, mutta laitoin kaivon ympärille kaksi 80 cm betonista kaivonrengasta ja kannen. 80 cm kannen saa vielä käsin siirrettyä sivuun, mutta ehkä jälkikäteen ajateltuna 60 cm olisi ollut riittävä. Tuo tila joka tapauksessa mahdollistaa sen, että imupumpun saa laitettua suojakaivon pohjalle. Lisäksi perustusvaiheessa laitoin tuonne kaapelinsuojaputken tekniseen tilaan ja toisen suojaputken, joka nousee suojakaivon vierestä maanpinnalle. Ensimmäisestä saadaan pumpulle sähköt ja toisesta saadaan vesiletku ulos, joten kaivossa voi kansi olla päällä periaattessa kesät talvet.

[jsp]

Muistutuksena, että takuu raukeaa kasteluvesiputken asennuksen jälkeen ainakin omalla kohdalla.

[luu5]

Muistutuksena, että takuu raukeaa kasteluvesiputken asennuksen jälkeen ainakin omalla kohdalla.

Minkä osalta?

[jsp]

Porausfirma tiedusteli asiaa thermialta saako kasteluvesiputken asentaa.
Kyllä, mutta takuu raukeaa.
En kysellyt sen tarkemmin vuosia sitten kun maalämpö tuli taloon.

[Roori]

Porausfirma tiedusteli asiaa thermialta saako kasteluvesiputken asentaa.
Kyllä, mutta takuu raukeaa.
En kysellyt sen tarkemmin vuosia sitten kun maalämpö tuli taloon.

Jos niinku Thermia pumpun takuu raukeaa niin ihmetys hiukan nostaa päätään 
Onkos tuo sanottu pumpun takuuehdoissa, vai vain jonkun henkilön hetken päähänpistos?

Luin @jsp nuo sinun viestisi ja näytti että on monenmoista kompastusta on ainakin alkutaipaleella ollut, samaa kasteluletku juttua jo aluksi ...

[jsp]

Pumppupakettimyyjän kanssa oli ongelmia saada takuulappu kouraan.
Ei ollut hoitanut maksujaan eteenpäin.
Maahantuojan perustelu oli muistaakseni se että kaivoon työnnettävä letku/putki saattaa puhkasta keruupiirin hangatessaan.
Varmasti tekeekin jos hutasemalla tekee.
Vaihdoin nyt puutarhaletkun 20mm vesiputkeen takaiskulla ja sihdillä.
Kyllähän tuohon keruupiirin reiän saa helpostikkin puhkastua äkkinäinen.
Omassa kaivossa ei montaa milliä jäänyt väliä 30 millisen laippaan poratun reiän ja keruupiiriin väliin vaikka mahdollisimman reunaan reiän teinkin.
Takaiskun rungosta piti siltikkin 4mm hioa pois ylimääräistä leveämmältä kohtaa.
Ei ois muuten mahtunut.

[Dillosu]

Clen 650 pumpulla kokeilin. Laitoin kaivoon siniraitaa noin 10 metriä ilman pohjaventtiiliä, vedenpinta ehkä 6m. Eipä tuo nostanut mitään. Pumpussa on takaiskuventtiili itsessään, eli sikäli olettaisi, että pitäisi toimi ilman, että saa siemenvedet putkeen, vaikkakin maahantuoja sanoi, että kaikissa pintapumpuissa pitäisi olla pohjaventtiilillinen imuletku. Eipä tuosta tuumasesta läpiviennistä saa takaiskuventtiiliä laitettua ja eipä tuota kantta saa liuosputkien takia ylöspäin kuin ehkä senttejä. 50mm liuosputket, niin ei oikein hotsita alkaa reikää suurentamaankaan.

Sen verran koeponnistin, että auttavasti pumppasi saavista vettä, eli sikäli pumppu kyllä toimii.

[kotte]

Clen 650 pumpulla kokeilin. Laitoin kaivoon siniraitaa noin 10 metriä ilman pohjaventtiiliä, vedenpinta ehkä 6m. Eipä tuo nostanut mitään. Pumpussa on takaiskuventtiili itsessään, eli sikäli olettaisi, että pitäisi toimi ilman, että saa siemenvedet putkeen, vaikkakin maahantuoja sanoi, että kaikissa pintapumpuissa pitäisi olla pohjaventtiilillinen imuletku. Eipä tuosta tuumasesta läpiviennistä saa takaiskuventtiiliä laitettua ja eipä tuota kantta saa liuosputkien takia ylöspäin kuin ehkä senttejä. 50mm liuosputket, niin ei oikein hotsita alkaa reikää suurentamaankaan.

Sen verran koeponnistin, että auttavasti pumppasi saavista vettä, eli sikäli pumppu kyllä toimii.

Riippuu pumpustakin. Itsellä on pumpusta vedenpintaan samaten noin 6 metriä ja halpis-vesiautomaatti, jolle luvataan 8 metrin nostokorkeus, onnistuu muutamassa minuutissa imemään ilman pois n. 10 metriä vaakaan ja nuo 6 metriä pystyyn kulkevasta imuputkesta (pystyputkea on todellisuudessa n. 12 metriä, jotta imupää on saatu selvästi suojaputken ohi kallio-osuudelle). Siemenvettä on toki oltava riittävästi (mutta vesiautomaatin painesäiliö auttaa asiassa). Imuputki on tuuman paksuista eikä pohjassa ole minkäänlaista pohjaventtiiliä tai sihtiäkään eli mitään huoltokelpoista tai liuosputken raapimiseen kykenevää metalliosaa.

Imuputki pitää vetensä ja alipaineensa talven ylitse pelkällä pumpun yhteydessä olevalla takaiskuventtiilillä, eli vettä saa automaatista suoraan heti keväällä (mutta vaakaosuus on joskus pitkällä ja kovalla pakkasjaksolla käytön puutteessa jäätynyt, vaikkakin on helposti sulatettavissa puhaltamalla suojaputkeen lämmintä ilmaa; eristetyistä liuosputkista ei vuoda riittävästi lämpöä viereisen imuputken pitämiseksi sulana roudan keskellä kovan ja pitkän pakkasjakson aikana, ellei sitä käytetä tai lämmitetä muullakin tavalla). Vettä tulee tähän kaivoon erittäin runsaasti, eli monesti on vettä nostettu jopa vuorokauden ympäri luokkaa kuutiometri tunnissa ilman, että veden pinnan olisi todettu kaivossa laskeneen.

[tepih]

Itse laitoin tuumaiseen letkuun 3/4 tuuman pohjaventtiillin. Varmaankin jonkin verran siellä kuristaa, mutta halkaisijaltaan oli omassa tapauksessa ratkaisevasti tuuman vastaavaa pienempi. Kiersin lisäksi itsevulkanoituvalla teipillä kaikki terävät reunat, vaikka vaikea uskoa että tuota keruupiiriä jotenkin saisi letkulla/pohjaventiilillä vahingoitettua.

[arihy]

Meillä laitettiin porauksen yhteydessä 10m 25mm siniraitaa ja pohjaventtiili kaivoon. Vesi oli porauksen jälkeen noin metri maanpinnasta ja nousee tuossa 25mm putkessa piripintaan. En ole vielä tehnyt tuohon mitään liitosta pumppua varten, mutta pitäisi valmistella jotenkin talvea varten. Tarkastuskaivo on rumpuputkea ja teräsputken pää puoli metriä maanpinnan alla, joten lienee talvella reilusti pakkasen puolella. Yritänkö imeä putken porakonepumpulla tyhjäksi ja ilmatiivis tulppa yläpäähän vai glykolia tilalle? Ensi kesänä tarkoitus laittaa pikaliitin tarkastuskaivoon ja imuletku läpi kannesta. Vaihtaa sitten talveksi ehjän ja ehkä eristetyn kannen.

[tomppeli]

PE muoviputki kestää yleensä muutamia jäätymisiä. Ei halkea heti, vaikka vesisisältö menee jäähän.
On eduksi, jos vedät porakonepumpulla vesiputken sisältöä putken yläpäästä pois.
Täytä huoltokaivon vapaa tila jollain lämpöeristeellä, esimerkiksi styrox tai uretaanikiekoilla.

[arihy]

Vettä näytti tulevan nyt siihen tahtiin, että tuo tyhjäksi imeminen ei onnistunut. Pitää tehdä levyillä ja vaahdolla tuohon sellainen kotelointi, että putken pää on samassa tilassa kaivosta tulevan liuosputken kanssa, jos se auttaisi pitämään sulana. 8m putkitettua osuutta, mutta onpahan ainakin koko kallion osuus aktiivista syvyyttä.

[kotte]

Tuossa ei olisi mitään ongelmaa jäätymisen suhteen, jos pohjaventtiili olisi (muutoinkin tarpeettomana) jätetty pois, sillä vesi jäätyy kuitenkin pinnalta alaspäin ja ilman pohjaventtiiliä ei putkeen olisi päässyt syntymään painetta. Jäätymisen olisi jopa voinut välttää puhaltamalla putkeen pinnalta ilmaa jollakin 0,2 ... 0,3 barin ylipaineella, jolloin veden pinta olisi laskeutunut 2...3 metrin syvyyteen (tavanomaisen ilmakompressorin säätimen olisi voinut asettaa sopivalle paineelle, jolloin sähköäkään ei olisi kulunut juuri yhtään talven mittaan, jollei ilma pääse vuotamaan mistään).

Nykytilanteessa voisi olla viisainta pumpata aina ajoittain hiukan vettä kaivosta läpi talven muutaman tunnin välein, jolloin putken yläosaan ei pääse jäätymään sulkutulppaa. Ei vaurion syntyminen silti ole ollenkaan välttämätöntä ja lämmittäähän maaliuoksen kiertokin myös vesiputkea, ellei liuos mene kovan kuormituksen seurauksena pakkaselle, mutta tietty riski on, että peräkkäisten talvien jäätyminen aikaa myöten levittää putkea niin paljon, että ennemmin tai myöhemmin voi syntyä halkeamia.

[osku1619]

Minä laitoin, olikoha 32mm imuletku ja pohjaventtiilin. Sitten 2kpl 80-kaivonrengasta päällekkäin, eristetty sivusta 10cm ja kansi myös 10cm eristetty finnfoamilla.

Kesän ajan mulla oli vesiautomaatti kaivossa. Otin nyt talveks pois kun ei kerinnyt kaikkia sulanapitoja tekemään. Pitää ensi kesänä tehä nuo sulanapidotkin ja laittaa joku pakkasvahti tuonne betonirenkaan sisään. Mulla on talon sisällä kytkennät että voipi ottaa ostovettä tai kaivovettä autotallille sekä talon seinässä olevaan vesipostiin.

[jk-lämpö]

moi

meillä porarit laittoivat  uponorin 32mm siniraitaa noin 12metriä maalämpökaivoon ja vaakavetoa on noin 6metriä, ennen kuin se nousee seinän vieressä olevaan kaappiin ja kaapissa on kesäisin Grundfos JP 5-48 vesiautomaatti (max imukorkeus 8m)
- ei ole takaiskuventtiiliä olenkaan , porarit sanoivat ettei sitä tarvita ja ei ole tarvittukaan, putkimies kyllä sanoi ettei voi toimia mutta niin vaan pelaa.
- ensimmäisenä kesänä vesi haisi mädäntyneille kananmunille ja jäi ämpäriin veden pinnalle sellainen harmaa kalvo, mutta toisena kesänä oli hajut kadonneet ja vesi on kirkasta ja mautontakin, mutta sitä käytetään vain kasteluun.
ainoa ongelmahan tuossa on että vesi on melko kylmää.

[kotte]

moi

meillä porarit laittoivat  uponorin 32mm siniraitaa noin 12metriä maalämpökaivoon ja vaakavetoa on noin 6metriä, ennen kuin se nousee seinän vieressä olevaan kaappiin ja kaapissa on kesäisin Grundfos JP 5-48 vesiautomaatti (max imukorkeus 8m)
- ei ole takaiskuventtiiliä olenkaan , porarit sanoivat ettei sitä tarvita ja ei ole tarvittukaan, putkimies kyllä sanoi ettei voi toimia mutta niin vaan pelaa.
- ensimmäisenä kesänä vesi haisi mädäntyneille kananmunille ja jäi ämpäriin veden pinnalle sellainen harmaa kalvo, mutta toisena kesänä oli hajut kadonneet ja vesi on kirkasta ja mautontakin, mutta sitä käytetään vain kasteluun.
ainoa ongelmahan tuossa on että vesi on melko kylmää.

Samanlainen kokemus on itsellä, takaiskuventtiili on tarpeeton. Pumpun on tietenkin kyettävä imemään ilma pois, koska imuputkea ei voi mitenkään täyttää ennakolta vaan pumpun on annettava tehdä se itse. Pumppu imee ilmaa pois parhaiten, kun antaa sille kohtuullisen vesipaineen muusta vesiverkostosta (vaikkapa lähtöyhteen kautta). Imuputkeen ei näy kertyvän ilmaa edes talven kuluessa ja kerran imuputki jopa pääsi talvipakkasilla jäätymään. Oma vesiautomaatti on asennettu lämpimään tilaan, mutta imuputki kulkee ulkona asfaltin alla, eivätkä viereiset eristetyt liuosputket pysty pitämään sitä sulana, jos kova pakkanen jatkuu pitkään. Vesiputki kylläkin kulkee suojaputkessa ja kokeilin, että putken sulatus onnistuu lämminilmapuhalluksella suojaputkeen. Takaiskuventtiilin puute sitten antaa lisäsuojaa imuputken jäätymistapauksissa, kun paine pääsee purkautumaan molempiin suuntiin.

Veden laatukin tyypillisesti paranee käytössä, vaikkakin täällä kiusana ovat korkeat raudan, mangaanin ja uraanin pitoisuudet, mutta kastelu- ja pesukäyttöä nuo eivät haittaa. Uima-altaan klooraus saa mangaanin ikävästi aiheuttamaan tumman liilan väristä sakkaa, mutta tuo puolestaan jää varsin hyvin hiekkasuodattimeen, mistä sen saa sitten ulos huuhtelemalla.