Maalämpöpumpun todellinen "hyötysuhde"

[JAK]

Minä olen vaihtanut suoran sähkölämmityksen maalämpöön. Kallis muutos mutta siihen kannustivat: turvallisuus, ympäristöystävällisyys,
pienempi riippuvuus sähkölaitoksen hinnoista, talon myyntiarvo jatkossa yms. Lämmönlähteeksi valitsin porakaivon. Isohkot Purmon
patterit asennettiin 2-kerroksisen talon huoneisiin sähköpattereiden tilalle. Valmista oli keväällä 2007. Pumppu tuli lämmittämättömään kellariin, jossa lämpö on pysynyt aina kuitenkin nollan yläpuolella. Minulle luvattiin "hyötysuhdetta" 3.5 tai lämmityskustannusten säästöä n. 66%. Jo kevättalvella epäilin, että pumppu ei täytä sille luvattuja arvoja. Koska olen kerännyt tilastoja sähkölämmityksen ajalta kuukausittain ja koska sain käyttööni myös kuukausittaiset astepäiväluvut pystyin helposti laatimaan talon sähkönkulutusfunktion. Perustermi vastaa pohjakulutusta ja loput ovat lämmitykseen tarkettua energiaa. Seurasin tilannetta vuoden ajan. Laatimani funktion ja astepäivälukujen avulla sain maalämpöpumpun todelliselle "hyötysuhteelle" arvion 2.3.
Kun kerroin havainnoistani Lämpöpumpun valmistajalle he epäilivät päätelmiäni ja lähettivät ystävällisesti tarkan lämpöenergiamittarin.
Mittari pystyy hyvin tarkasti kertomaan kuinka paljon lämpöenergiaa pumpusta siirtyy patteriverkkoon. Kun lisäksi pumpusta voi lukea
lämpimän käyttöveden ajan ja tiedän lämmitystehon saan tiedon pumpun tuottamasta hyötylämpöenergiasta. Pumpun ns. tyhjäkäyntiteho 100W ei paljoa muuta tuloksiani. Koska olen asentanut pumpun syöttöön erillisen 3v sähkömittarin pystyn saamaan erittäin tarkan kuvan pumpun hyötysuhteesta, jolla tarkoitan siis suhdetta: lämpöenergiaa ulos / sähköenergiaa sisään.
Mielestäni tämä on ainoa oikea tapa ilmaista pumpun tehokkuus.
Olen mitannut arvoja lähes päivittäin ja saamani kumuloituva kumuloitunut hyötysuhde on ollut luokkaa 2.3 - 2.5.
Kiertovesipumpun pyörimisnopeutta on vaihdeltu ilman merkittävää vaikutusta. On epäity että kellarissa oleva pumppu käy liian kylmänä. Olen eristänyt pumpun 25mm tuulensuojalevyllä ja seurannut sisälämpötilaa. Ei merkittävää parannusta. Pitäisiköhän kauppa perua vaikka se on isohko prosessi mutta en ole saanut sitä mitä on luvattu?
Löytyykä valmistajaa joka uskaltaa luvata ja taata paremman hyötysuhteen? Onko kuitenkin niin että maalämpöpumppu on kannattamaton ilmalämpöpumppuun verrattuna. Hyvät ilmalämpöpumput Norjassa todellisissa taloissa tehtyjen mittausten mukaan pystyvät parempaan ja niistä saa jäähdytyksenkin.  
  

[Roori]

Hyvin tunnut olevan perehtynyt vermeisiin...ja seurantaan.
Tuo tapahan energioita (ottaa/antaa) vertaamalla on ainoa oikea, se ottaa huomioon kaikki "turhatkin" kulutukset ja "itsepetos" on mahdotonta eli kaikki asiaan liittyvä tulee mittauksiin.

Pumpun asetukset lienevät kohdillaan, vai kuinka?
Minkä kokoluokan pumppu ja onko erillinen varaaja?

Minkälainen se sinulle toimitettu lämpöenergiamittari on?
Mittaako se virtausta vai laitetaank siihen joku "vakio"?

[Rauski]

Koska olen kerännyt tilastoja sähkölämmityksen ajalta kuukausittain ja koska sain käyttööni myös kuukausittaiset astepäiväluvut pystyin helposti laatimaan talon sähkönkulutusfunktion. Perustermi vastaa pohjakulutusta ja loput ovat lämmitykseen tarkettua energiaa. Seurasin tilannetta vuoden ajan. Laatimani funktion ja astepäivälukujen avulla sain maalämpöpumpun todelliselle "hyötysuhteelle" arvion 2.3.
  

Minkähän lämpöistä ulostuloa pumpusta otetaan, kun tuo hyötysuhde mielestäni viittaisi johonkin päälle 50 asteen lämpötiloihin, tai runsaaseen vastusten käyttöön.

Olen myös seurannut hyvin tarkasti keväällä hankitun Thermian COP arvoa, lähinnä sähkömittarilla ja lämmöntuottoa vertaamalla aiempien vuosien lämmitystarpeita nykyisiin arvoihin. Tulema ei ole kuitenkaan noin pessimistinen mitä "JAK" toteaa, olisi kyllä jos pitäisi kokoajan tuottaa yli 55 asteen lämpötiloja ja siitä suntaamalla verkkoon oikea lämpötila.
Saas nähdä muutanko mielipidettäni kun on kevääseen ehditty, kun tämänhetkinen laskurini antama tulos on lämmitykselle päälle 3,8 ja käyttövedelle 2,6, keskiarvon ollessa n. 3,1, saas nähdä.
Kannattaisi kyllä silti muistaa ettei se ilmalämpöpumppukaan mikään perpetuum mobile ole.

ps.
Jäähdytyksen saa kyllä myös maalämmöllä, ja pelkän kiertopumpun käyttökuluilla.

[Malibra]

1) JAK:n ensimmäinen postaus
2) ei mainitse pumppumerkkiä
3) osittain piilotettu mainos ilmalämpöpumpuista
==> trolli?

-Janne-

[commo73]

""Onko kuitenkin niin että maalämpöpumppu on kannattamaton ilmalämpöpumppuun verrattuna. Hyvät ilmalämpöpumput Norjassa todellisissa taloissa tehtyjen mittausten mukaan pystyvät parempaan ja niistä saa jäähdytyksenkin. "" 

Voit unohtaa ne ilmalämpöpumput, samoista keskusteluista maalämmön kanssa.  Kaveri teki opinnäytetyön ilmalämpöpumpun cop arvon määrityksestä. Minä luin työn ja tein selvän johtopäätöksen pumpun "tehokkuudesta"  . Kun tulee normaali pakkastalvi oulun korkeudella ei  Ilmalämpöpumpun vuosihyötysuhde pääse koskaan arvoon 2, kun otetaan huomioon sulatukset, jäähdytyksestä puhumattakaan. Olen pahoillani mutta tämä on totuus.

Trolli......

[Roori]

Jep kyllä nyt alkaa olemaan (ja on) ILP:n aika ohi tälle kaudelle hyvän COP:n suhteen...on kohtuullisen COP:n aika, jos senkään!
Yleensäkin se on hyvä masiina kun se on "sivuroolissa", mutta "pääroolin" esittäjäksi siitä ei ole, LV ei siitä paljonkaan hetkaha suuntaan eikä toiseen.
Nyt vaan odotellaan kaverin lisäkommentteja ja
laitetaan tämä >>>  Trolli osastolle>>>> siksi aikaa

[Rauski]

Hyvät herrat: Oli trolli tai ei, niin 100 W peruskuorma vaikuttaa ottotehoa lisäävästi 8760 h * 0,1 kW = 876 kWh. Mikä kyllä pudottaisi COP-arvoa esim. 13500 kWh lämmöntuotolla 3,6:sta 2,9:ään. Lisäksi sähköpattereiden käyttöveden tuotto on ollut pyöreä nolla, maalämpöpumpulla olletekin tuotetaan myös se. Jos noin asiaa kääntää, niin saattaisi siihen uskoakin.
Niinkuin tuossa on todettukin on 7 +asteen keskilämpökin jo alitettu 5:llä asteella, eli nyt alkaa olla maalämmön aika.