maalämpö + puulämpö rinnan

[3xJ]

Ainakin omassa systeemissä pumpun ja varaajan välisen lätauspumpun käyntinopeudella on myös iso vaikutus kerrostuksen säilymiseen varaajassa. Tässä täytyy vaan löytää sopiva kompromissi, jotta saavutetaan riittävä virtaus lauhduttimen läpi hyötysuhteen kannalta.

Omasta maa+puu systeemin etenemisestä sen verran, että aiemmin lähettämästäni piirroksesta poiketen kytkettiin puupannu MLP varaajaan siten, että lämmin tulee MLP varaajaan välilaipion yläpuolelle ja palaa sitten takaisin varaajan pohjalta.

Tässä on omat hyvät ja huonot puolensa. Hyvänä se, että saadaan koko varaajan tilavuus tehokkaasti käyttöön, huonona se, että puulämmityksen alussa menee koko pönttö sekaisin siinä vaihessa, kun pannu ei ehdi lämmittää MLP varaajan pohjalta palaavaa suht kylmää n. 25 asteista vettä riittävän kuumaksi ennen kuin se palaa pöntön yläpäähän. Tämä ongelma siis lähinnä lämmityskauden ulkopuolella, jos haluaa roskia poltella ja sillä käyttövettä lämmitellä.

Harkitsen tulokytkennän muuttamista varaajan keskelle, välilaipion alapuolelle, em. ongelman ratkaisemiseksi.

Lisäksi joudun laittamaan molemmille oman kalvopaisunnan, nyt ovat samassa ja puulla varattaessa ottaa ihme kierron paisunnan kautta ja lämmin menee suoraan patteriverkkoon shuntin takana, koska MLP paisunta tulee patteriverkon paluun kautta. No ymmärsiköhän kukaan tästä mitään

[3xJ]

onkohan kenellään kokemusta noista magneettiventtileistä? valmistaja kehotti asentamaan moisen varaajasta lauhduttimelle palaavaan putkeen. ajaisikohan takaisku saman asian, eli estäisi vapaakierron varaajan yläosasta lauhduttimeen? Tietty toi NC magneettivena kytkettynä latauspumpun ohjaukseen on varmempi ja myös 10x kalliimpi.

tällänen on nyt menossa kiinni:

http://www.danfoss.com/Finland/BusinessAreas/IndustrialControls/Products/Detail/IA/Fluid-Control/Solenoid-valves/EV220B-15-50-series-Servo-operated-22-way-solenoid-valves/032U456831/434eb329-8bc6-4c94-9431-7fc4cf8105c8/e45df8c0-0644-4d60-ba09-211f31574a6e.html

vähän ihmettytää toi 0,3bar avaus paine, josko rajoittaa kovastikin virtausta? ainakin sinne saa puhaltaa ihan toisissaan, että saa ilmaa menemään läpi?

entä onko tuntumaa virtaamasta lauduttimessa, riippuu tietty monesta seikasta, mutta kertaluokka, montako kuutiota tunnissa?

nopeat kommentit olis poikaa, kun putkari on tulossa ylihuomenna...

[Matias]

Ekowellissa on takaiskuventtiili varaajalta tulevassa paluuputkessa estämässä luonnonkiertoa.Ihan hyvin on toiminut.Kyllä toi magneettiventtiili periaatteessa ihan saman asian tekee.
Tuo 0,3bar avautumispaine on tarpeen vain magneettiventtiilin avautuessa,niissä on pieni neulaventtiili joka avautuu sähköllä ja varsinaisen venttiilin avaa kalvo minkä toiselle puolen tuon neulaventtiilin pieni virtaus menee ja painaa kalvon toiseen reunaan jolloin varsinainen iso virtauskanava avautuu.Pienet magneettiventtiili käyttää (tarvitsee) jonkinverran painetta avautuakseen.
On tosin olemassa nollapaineellakin avautuvia magneettiventtiileitä.

Tuosta virtauksesta lauhduttimessa pitäisi löytyä valmistajalta tietoa ainakin minimivirtauksesta.Ekowellissa ko virtaus on 1,5m3/h.
Mulla oli liian pienien putkien takia lauhduttimen virtaus 1,2m3/h kai 10 vuotta,suurensin putket(20---->25,6mm) vajaa vuosi sitten ja suuremmalla lauhduttimen virtauksella pumpusta saa nyt suuremman antotehon.
Kannattaa varmistaa että lauhduttimen ja varaajan väliset putket valmistajan suosituksen mukaiset,yleensä ne kai on 28mm CU putkea.

[seppaant]

vähän ihmettytää toi 0,3bar avaus paine, josko rajoittaa kovastikin virtausta? ainakin sinne saa puhaltaa ihan toisissaan, että saa ilmaa menemään läpi?

entä onko tuntumaa virtaamasta lauduttimessa, riippuu tietty monesta seikasta, mutta kertaluokka, montako kuutiota tunnissa?

nopeat kommentit olis poikaa, kun putkari on tulossa ylihuomenna...

Jos Gebwell T20 teho on 20kW, on virtaus 6C lämpötilaerolla n. 2,9m3/h
Yleensä maalämpöjärjestelmien pumpuissa on pumppujen nostokorkeus alle 10m vesipatsasta.
Jos venttiili vaatii tosiaan 0,3 bar paine-eron avautuakseen, syö se silloin jo kolmanneksen pumpun nostokorkeudesta. Tämä pienentää jo varmasti reilusti virtausta.

Mikä on lauhdutinpumpun merkki ja tyyppi?
Mikä on lämpöpumpun teho?

ATS

[seppaant]

Matias jo ehtikin vastaamaan
Mutta lisäkysymys:
Vaatiiko magneettiventtiili vielä avauduttuaan 0,3 bar paine-eron pysyäkseen auki?

ATS

[Matias]

Vaatiiko magneettiventtiili vielä avauduttuaan 0,3 bar paine-eron pysyäkseen auki?

No enpä tiedä just tuota kohtaa mutta avautumiseen ja sulkeutumiseen ainakin tarvitsee tuon 0,3bar paine-eron.

032U456831
EV220B 15-50 -ohjelmalla tuotetaan yleiskäyttöön sopivia epäsuorasti servo-ohjattuja 2/2-tiemagneettiventtiili.
Venttiilin runko messinkiä, sinkkikadon kestävää messinkiä ja ruostumatonta terästä varmistaa, että pystytään kattamaan laaja sovellusvalikoima.
Vakiovarusteena sisäänrakennettu ohjausventtiili, säädettävä sulkeutumisaika ja koteloinnit luokkaan IP67 asti varmistavat optimaalisen toiminnan myös kriittisissä olosuhteissa.
2/2-tie
Servo-ohjattu
DN 15 - DN 50
Venttiilin rungon materiaaliksi voidaan valita messinki, DZR-messinki, tykkimetalli tai ruostumaton teräs
Normaalisti suljetut ja normaalisti avoimet versiot
ISO 228/1- tai NPT-kierteinen kytkentä (EVSI ja EVSI-U)
Sisäänrakennettu suodatin ohjausjärjestelmän suojaamiseen
Vaimennus vesi-iskuilta suojaamiseksi
Käytettävissä säädettävä sulkeutumisaika

[3xJ]

Kiitoksia kommenteista,

Itsekin koitin tarjoilla valmistajalle tuota takaiskuventtiilivaihtoehtoa, koska totesin pönttöä puilla lämmittäessäni, että virtaus tulee tulistimen ja lauhduttimien latauspuolelta ja purkautuu ulos lauhduttimen paluupuolelta (varaajan lpt erot tasautuu). Paluuseen kytketty takaisku olisi tod. näk. hoitanut homman, mutta takuu olisi rauennut kompuran osalta, joten siitä syystä mg-vena.

Tarkastin höyrystin ja lauhdutin piirien pumput:

höyrystin:

Grundfoss
UPS 40-180F, tehot nopeuksilla 1-3 650, 703, 790W. Olen ajannut tuota nyt ykkösellä, jolloin ero n. 3 astetta.

lauhdutin:

UPS 25-80 180 ja tehot 110, 155 ja 170. Oon ajanut ykkösellä, jolloin erot 6-9 astetta lämmöistä riippuen.

Manuaalista löytyi vaan keruunesteen nimellisvirtaus 4.07 kuutiota tunnissa. Luulisi, että lauhduttimessa reilusti vähemmän.

Putkikoot on vissiin riittävät, 35mm sinkityllä on tehty kaikki vedot, paitsi tulistin on pienempää, mutta sitä joutuu kuitenkin kuristamaan.

Matiaksen kommentista ymmärsin, että mg-vena tarvii 0.3bar vaan aukaisussa, ei myöhemmin. Toivottavasti tämä on tilanne, täytyy soitella Danfossille tuosta venasta huomena, koska tyhmää, jos vena kuristaa virtausta paljonkin. Tosin nolla paine-erolla toimivia tuumavartin mg-venoja en ole löytänyt, ne loppuu tuumaseen, joka sekin olisi ehkä ollut tuossa systeemissä ihan riittävä, mutta tuntuu loogiselta, että otetaan vena saman kokoisena kuin putkikin.

[seppaant]

Mikäli oikein tulkitsin,  oheisessa kuvassa on kyseisen magneettiventtiilin kuva ja toiminta.
Ja jos oikein ymmärsin vaatii venttiili auki pysyäkseen minimipaine-eron (0,3 bar) venttiilin yli.
-> Ei hyvä

ATS

[seppaant]

Tässä Grundfoss UPS 25-80 ominaiskäyrä.

Jos lauhdutinpiiriin tulee 0,3 bar lisää virtausvastusta, niin suurinpiirtein samaan virtaukseen pääsee kun pumppu on II-teholla I-tehon sijaan.

ATS

[3xJ]

Kiitti selventävästä vastauksesta. Soittelin Danfossille tänään, ja myös he olivat sitä mieltä, että kyseiseen käyttöön pitäisi olla nollavastuksella toimiva venttiili. Tämä malli tarvii tosiaan 0.3bar eron koko toiminnan ajan, eivätkä voi taata avautumista tällaisessa järjestelmässä. Tuumaisesta pitäisi tuon 2-3 kuutiota mennä hyvin tunnissa läpi, joten laitetaan varmaan sellainen tilalle, kun noita tuuma varttisia ei saa nollapaineerolla (ainakaan järkevään hintaan).

Kallis juttuhan tästä joka tapauksessa tuli, kun joutuu nyt hommaaman putkarin paikalle uudestaan, kun olisi muuten mennyt samalla toisen homman kanssa. :-/ Tämä puun poltto se vasta kallista on!!

[3xJ]

täältä löytyi lisäinfoa noista nollaeron venoista

http://www.ra.danfoss.com/TechnicalInfo/Literature/Manuals/04/PD200L122.pdf

näyttäisi tuumasestakin menevän kolme kuutiota vielä alle 0,2bar painehäviöllä. Katselin vielä tota omaa putkitusta pumpun sisällämja ulkona, niin sisällä on korkeintssn 28mm kuparia, ja mutkat päältä vain 25mm. Lisäksi paluussa on käytetty tuuman mutapussia, joten eipä tuo tuuman mg vena taida sielä yhtään enempää ahdistaa?

[3xJ]

 [/quote]
Jos Gebwell T20 teho on 20kW, on virtaus 6C lämpötilaerolla n. 2,9m3/h
Yleensä maalämpöjärjestelmien pumpuissa on pumppujen nostokorkeus alle 10m vesipatsasta.
Jos venttiili vaatii tosiaan 0,3 bar paine-eron avautuakseen, syö se silloin jo kolmanneksen pumpun nostokorkeudesta. Tämä pienentää jo varmasti reilusti virtausta.

Mikä on lauhdutinpumpun merkki ja tyyppi?
Mikä on lämpöpumpun teho?

ATS[/quote]

valmistajan mukaan lauhduttimen nimellisvirtaus on n. 1.5kuutiota tunnissa. Kuinka päädyit oheiseen numeroon yllä. Kyllä tuo 1.5 on mielestäni alakanttiin.

[seppaant]

valmistajan mukaan lauhduttimen nimellisvirtaus on n. 1.5kuutiota tunnissa. Kuinka päädyit oheiseen numeroon yllä. Kyllä tuo 1.5 on mielestäni alakanttiin.

Peruskaava on:

P=m*c*dt, jossa

P(teho)= kW = kJ/s
m(massavirta)= kg/s
c (ominaislämpö) = kJ/kgC, vesi 4,2kJ/kgC
dt (lämpötilaero) = C

20kJ/s=m*4,2kJ/kgC*6C
m= 0,79kg/s = 2,9m3/h

ATS

[3xJ]

Selvä homma. Nyt tuli valmistajaltakin lähellä 3 kuutiota oleva luku nimellisvirtaukseksi, kun kyselin uudestaan. Kyllä toi vielä pitäis mennä tuumasesta läpi, tosin rajoilla liikutaan.

Mittailin tuossa lauhduttimen dT arvoja latauspumpun eri nopeuksilla. Ykkösellä n. 8 asteen kieppeillä ja kakkosella n. 5. Päädyin nyt jättämään kakkoselle, tulee vähän enemmän startteja, kun varajaa menee enempi sekaisin, mutta ainakin energiamittarin mukaan max. ottoteho jää alemmaksi. Käyntijaksot jää kanssa aika lyhyiksi (n. 10-15min), mutta sehän vaan kertoo, että systeemi toimiin tehokkaasti.

Jos toi Mg-vena vähän kuristaa nykyistä putkistoa, niin toi kakkonen on sitten passeli asetus. Tosin koko viime talvi mentiin ykkösellä ja silloin dT 6-7 astetta, eli pienenee hyötysuhteen huonontuessa?

[3xJ]

Nyt on tuumanen magneettiventtiili lisätty varaajan ja lauhduttimen väliseen putkeen (paluu lauduttimelle). Kyllä se vähän tuntuu kuristavan virtausta. Tässä dt lauhduttimen yli päivä ennen ja päivä jälkeen asennuksen:



Ennen venaa sininen ja jälkeen punainen käppyrä.

Vähän vaikea lukea milloin pumppu on ollut päällä, mutta esim. illan suihkuttelujen jälkeinen pidempi käynti on helppo löytää molemmista.

Ennen venttiiliä dt 5.5-5 ja jälkeen 6.2-5.5. Vähän tuo varmaan hyötysuhdetta huonontaa, kun samalla latauspumpun teholla menee vähemmän vettä läpi  

No ainakin voi nyt poltella puita luvallisesti, korvensin pöntön 90 asteeseen pannulla eikä lauhduttimelle palaavassa putkessa oleva lämpö noussut yli 20 asteen missään vaiheessa.

[3xJ]

Hei pitkästä aikaa.

Nyt on vihdoin oma systeemi viritetty malliin, johon olen tyytyväinen ja sitä on tullut testailtua muutama kuukausi.

Aika hässäkkähän tästä tuli, mutta nyt voi kummallakin lämmönlähteellä lämmittää erikseen, tai sitten puupannulla voi auttaa MLP järjestelmää sulkuja kääntämättä. Eli puita vaan pesään ja automatiikka hoitelee loput. Puupannun vanhaa kattilatermaria hyödynnettiin ja sen toiminta käännettiin vastakkaiseksi. Nyt pannun lämpöjen noustessa yli 80 astetta käynnistyy latauspumppu, joka kierrättää vettä paitsi pannussa, lataa samalla MLP ja vanhaa puuvaraajaa. Lämpöjen laskiessa termarin perässä on säädettävä aikarele, joka jatkaa kierrätystä vielä n. 10 minuuttia.

Vanha puuvaraaja tulee hyödynnettyä siten, että käyttövesi esilämmitetään sen kierukan kautta.

Varotoimenpiteenä MLP lataukseen asennettiin magneettiventtiili, joka estää kuuman veden kierron lauhduttimeen.


Pari kertaa viikossa, lähinnä saunapäivinä, polttelen roskia ja pari pesää halkoja. Tällä saavutettu säästö on aika pieni, muutaman euron luokkaa, mutta onhan nyt ainakin mahdollista poltella puita, kun niitä kerran omasta takaa riittää.