Puupannun testi paketissa. Tulokset hieman kysymyksiä herättäviä :-/
Sekapuuta 31 kg, kosteus ka. 22%: mäntyä, leppää, koivua ja ilmeisesti muutama tuomikalikkakin oli joukossa. Pilkkeet olivat viime kesän alussa kaadetuista harvennuspuistaja heinäkuun alussa pilkottuja. Nähtävästi kuivuminen ei ole ollut aivan täydellistä.
Kuten aiemmin oli mainittu niin lämmitettävä vesitilavuus on 1100 litraa.
Lämpötila kahdessa 500 litran varaajassa nousi 48,4 C:sta 71,5 asteeseen. Varaajien sisältämä lämpöenergian määrä nousi siis 29,5 kWh. Teoriassa 31 kg puuta jonka kuiva-aine on 22% sisältää energiaa noin 124 kWh. Mainituilla luvuilla hyötysuhde on vain 23,8%. On ilmeistä että osa energiasta nimenomaan kattilapoltossa varautuu "rautaan" ja piisiiin, joten todellinen lämmityshyötysuhde ei ole (ei voi olla?) aivan noin heikko. Perstuntuma aiemmilta ajoilta kertookin että lämmitettäessä alemmasta lämpötilasta lähelle sataa astetta "loppumetrit" antavat nopeamman lämmönnousun varaajissa. Eli silloin hyötysuhde "paranee".
Täytyykin uusia koe joulun aikaan kun on paremmin aikaa, pelkällä puulla pari lämmitystä peräjälkeen alhaalta ylös. Samoin täytyy mitata savukaasujen lämpötilaa, josko siellä olis jotain vilunkia...
Puun kuivatuksesta sen verran voi sanoa että "ylivuotinen" klapi on ehdoton juttu, eikä ollenkaan humpuukia klapikauppiaiden arkumentoinnissa . Ylivuotisten kanssa saa enemmän irti puusta, ero on jopa 10% energiasisältonä. Koemielessä mittailin parivuotisista koivuklapeista noin 10% kosteuksia (8...12%).
http://www.rica.fi/data/pdf-tiedostot/Rica_Heating/Yleistietoa_puulammitys.pdfLisäys:
sattumoisin oli naapurifoorumilla moinen jutska
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=78.msg561;topicseen#msg561Elikkä omaan hyötysuhteeseen voi laskea lisää:
-kattilan painon takia, noin 300 kg (lt 20 C)
-ja siinä olevan veden, 70 kg alhaisen lämpötilan (20 C) vuoksi
noin 17,9 kWh + 2,27 kWh =20,2 kWh
Eli kokonaishyötysuhde olikin 40,1%...