Pääkaupunkiseudulla öljystä maalämpöön.

[Pasi74]

Foorumia luettu paljon, oman kohteen tarve ei vielä oikein auennut.. Lötyisköhän täältä apuja?

Vanha 1960 valmistunut täyskivitalo. 170 neliötä n. 430 kuutiota kahdessa kerroksessa. Patterilämmitys (kaksilehtiset, isot putket, ollut vapaakiertotalo), Painovoimainen IV, Kaksilasiset ikkunat, ei ammeita/altaita.   Öljyä palanut n.4000-4500 l /vuosi.

Kolme tarjousta saatu: -Nibe 1245-10kw, 100l puskuri, 185m reikää
-IVT greenline HE C11 RST, 100 varaaja, 205m reikää (hienotarjous,kaikki eriteltynä, ei epäselvyyksiä, mutta kallis)
- K-Rauta: lässä VS12 203, 190m reikää (vähän epäselvä tarjous)

Niben tarjous tehty 4000 litralla, kun oli puhetta yläpohjan eristeiden vaihdosta ( nyt puru --> puhallusvillaan)

Kannataisiko Nibeltä pyytää vielä tarjous 12kw-pumpusta ja syvemmästä reiästä?
Ongelma: Talon pääsulakkeista ei täyttä varmuutta (20 vai 25 A)
Tiedän että ylimitoittaminen heikentää hyötysuhdetta, mutten haluaisi myöskään. että talon sähköverkko kuormittuu hetkellisesti liian kovaksi.
Riittääkö 3kw sähkövastuksen käyttö mihinkään? vai tarviiko aina 6-9kw?

Puukiuas. EI lisälämmönlähteitä.  

Patteriverkon lämpötiloista ei tarkkaa tietoa.  Mutta kattilan lämpö ei ylitä 65c.
Käsisuntti ei koskaan yli puolenvälin.  

Kallio on tontilla ihan pinnassa, ei yli 3m maa-aineksen porausta.  

Kiitoksia jo etukäteen
-Pasi

[Matias]

Ongelma: Talon pääsulakkeista ei täyttä varmuutta (20 vai 25 A)

Nykyisin pienin liittymä on 3X25A.

Tiedän että ylimitoittaminen heikentää hyötysuhdetta, mutten haluaisi myöskään. että talon sähköverkko kuormittuu hetkellisesti liian kovaksi.
Riittääkö 3kw sähkövastuksen käyttö mihinkään? vai tarviiko aina 6-9kw?

3X25A:n sulakkeita voi kuormittaa jatkuvasti n 17kw:n teholla.Tuollaisen 10-12kw:n lämpöpumpun ottoteho sähköverkosta on 3-4,5kw.
Onko tietoa paljonko nykyisellä lämmitysmuodolla on patteriverkon menoveden lämpö kovemmilla pakkasilla?
Lämpöpumpulla pitäisi pärjätä max 50-55 asteisella menovedellä

[tomppeli]

Vanha 1960 valmistunut täyskivitalo. 170 neliötä n. 430 kuutiota kahdessa kerroksessa. Patterilämmitys (kaksilehtiset, isot putket, ollut vapaakiertotalo), Painovoimainen IV, Kaksilasiset ikkunat, ei ammeita/altaita.   Öljyä palanut n.4000-4500 l /vuosi.

Kolme tarjousta saatu: -Nibe 1245-10kw, 100l puskuri, 185m reikää
-IVT greenline HE C11 RST, 100 varaaja, 205m reikää (hienotarjous,kaikki eriteltynä, ei epäselvyyksiä, mutta kallis)
- K-Rauta: lässä VS12 203, 190m reikää (vähän epäselvä tarjous)

Niben tarjous tehty 4000 litralla, kun oli puhetta yläpohjan eristeiden vaihdosta ( nyt puru --> puhallusvillaan)
Ongelma: Talon pääsulakkeista ei täyttä varmuutta (20 vai 25 A)
Kiitoksia jo etukäteen
-Pasi

Oletus: lämmitysöjyä 4300ltr/vuosi, 4 hlöä, pääkaupunkiseudulla.
TULOSTE                  
MAALÄMMITYSLASKELMA                  
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!                  
Omakotitalo, ”Pasi74”                  
Pääkaupunkiseudulla                  
Tulostuspäivä            13.11.2011      
Vuotuinen rakennusten lämmitystehon tarve            32 550 kWh      
Asukkaiden määräksi valittu            4 hlö      
Jolloin vuotuinen käyttöveden lämmitystehon tarve olisi            4 000 kWh      
Vuotuinen lämpöenergian tarve yhteensä            36 550 kWh      
Sen tuottamiseen kuluisi lämmitysöljyä            4300 ltr      
Jos öljyn litrahinta hinta on            1,180 €      
Lämmittäminen pelkästään öljyllä maksaisi vuodessa            5 074 €      
Jos sähkön kWh hinta on            0,120 €      
Lämmittäminen pelkästään suorasähköllä maksaisi vuodessa            4 386 €      
                  
Pumpun COP -arvoksi lämmityskäytöllä valittu            3,1 COP      
Pumpun COP -arvo lämpimän käyttöveden tuottamisessa            2,6 COP      
Pumpun vuotuinen kokonais- COP -arvoksi saadaan laskemalla            3,04 COP      
Käyttöveden lämmittämiseen pumppu kuluttaa vuodessa            1 538 kWh      
Talon lämmittäminen lämpöpumpulla kuluttaisi sähköä vuodessa            10 500 kWh      
Täystehoisen lämpöpumpun sähkön kokonaiskulutus vuodessa olisi            12 038 kWh      
Lämpöpumpun sähköverkosta ottama sähkö maksaisi vuodessa            1 445 €      
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella öljylämpöön verrattuna            3 629 €      
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella suorasähköön verrattuna            2 941 €      
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu            200 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi valittu (oC)            6,5 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K)            3,0 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.            39 580 kWh      
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!)            riittävä      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -20C -lämpötilalla            11,3 kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -25C -lämpötilalla            12,8 kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -30C -lämpötilalla            14,3 kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -35C -lämpötilalla            15,8 kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -40C -lämpötilalla            17,4 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI            12,0 kW      
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka            -22,4 C      
Tuossa ulkolämpötilassa pumppu käy jatkuvasti                  
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö alkaa laskea ilman lisälämmönlähdettä.                   
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                   
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP)                  
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin            3 046 h      
Koko vuoden keskimääräinen käyntiaikasuhde on            35%      
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!                  
...
Jos laitat vaihtoventtiilikoneen, hanki tarpeeksi iso lisävaraaja kiertovedelle.
Tulistuspumppu on valmiimpi ratkaisu patterilämmitteiseen taloon.!
Pääsulakkeet ovat yleensä 3 x 25Amp.
Ne kestävät täystehoiseksi mitoitetulla lämpöpumpulla, mutta eivät kestä osatehoisella, jossa pumpun ottotehon lisäksi tulee lämmitysvastusten ottama teho.
Tällä nettisivulla yksi esimerkki pumpun ottamasta tehosta ja vaadittavasta sulakekoosta:
http://netfi.oilon.com/cms400/oilonhome2010/products.aspx?id=2050

[Pasi74]

Onko tietoa oliko 60 luvullakin minimi 25A, no yritän selvittää pääsulake koon jostain. Sulakerasia umpialumiininen välikatolla ja plommi päällä ja sähkökuvia tästä ei ole ainakaan mulla olemassa.

Kiertovesi lämpöjä ei valitettavasti tiedossa mutta luulisin että max.55-60c.

Eli näytää siis siltä että täystehoon olisi mentävä. Miten legionella kuumennus tollaisessa tulistinpumpussa hoidettu? Sähköllä vai riittääkö ylävaraajan lämpötila?

Mites noissa tulistinpumpuissa noi varaajat, riittääkö noi niissä olevat varaajat vai tarviiko vielä lisävaraajaa? -Pasi-

[justus01]

Ei vaihtoventtiilipumpun kanssa ole mikään pakko käyttää vastusta, jos ei halua. Jättää legionellakuumennukset tekemättä tai tekee sen  kompuralla. Taitaa nykyään kaikki pumput päästä pelkällä kompuralla yli 55c asteen (tarvittaessa) joka riittää kyllä tappamaan legionellan.

Jos vastuksia haluaa käyttää, niin voi aseuksilla valita minkä kokoista vastustehoa maksimissaan käytetään. Jos vieläkin tekee liittymän kanssa tiukkaa, niin voi asentaa virtavahdin ja tällöin vastuksen käyttö on sallittua vain kun muu kulutus on riittävän pientä. Kaikissa pumpuissa ei välttämättä ole ym. ominaisuuksia, mutta esim. Niben 1245:stä käsittääkseni nuo löytyy.

Edelleenkiin olen epäileväinen tuon Lämpöässän Vs-mallin varaajan toiminnasta. Aika pieni ENERGIAvaraaja. 12kW kompuran kanssa käyttövettä varmaankin riittää kohtuullisen hyvin, mutta miten käymisjaksojen pituus silloin kun lämmitystarve on vähäistä....

[Matias]

Onko tietoa oliko 60 luvullakin minimi 25A, no yritän selvittää pääsulake koon jostain

Sähkön liittymäsopimuksesta ainakin löytyy sulakekoko.Eli sähkölaskusta pitäisi näkyä.
60-luvulla pienin liittymä oli 10A ja yksivaiheinen ja siitä suurempaan.
On tietysti mahdollista että teillä pääsulakkeet on 3X20A ja talojohtomitoitus sen mukainen jos ovat alkuperäiset.
Jos pääsulakekotelo on sinetöity niin jakeluyhtiöltä saa puhelinsoitolla luvan rikkoa sinetit sulakekoon tarkistamiseksi.
Nykyisin pääsulakkeita ei enää juuri sinetöidä koska sulakkeen vaihtaminen/tarkistaminen on hankalaa.
20A:n sulakkeen tunnistaa sinisestä nallista ja 25A:n nalli on keltainen.
Jos pääsulake on tosiaan 20A niin ennen sulakkeiden ja pohjien suurentamista pitäisi tarkistaa/tunnistaa sulakekotelolta mittarikeskukselle lähtevän syöttökaapelin poikkipinta,samoin kotelolle tuleva kaapeli.
3X20A sulakkeille riittää 4mm2 johdin mutta 3X25A:n sulakkeille pitää olla vähintään 6mm2 poikkipinta-ala.

Jos tuo kaapeli valkoinen muovieristeinen (MMJ) ja on terveen näköinen niin se on käyttökelpoinen edelleen jos johtimien poikkipinta-ala on riittävä sulakkeille.

Jos kaapeli tumma/musta ja päällä tekstiilipunos niin sitten on syytä olla tarkkana ettei kaapelia liikuteta yhtään,noissa on eristeinä tervalla imeytettyä kangasta tms ja se kovettuu ja hapertuu  ajankanssa ja kun tuollaista kaapelia tai johtoa liikuttaa tai taivuttaa niin yleensä eristeet karisee kuparin päältä pois ja sitten siinä on paljaana jännitteiset langat.
Tuollaiset vanhat tekstiili tai lyijyvaippa kaapelit kannattaa uusia

[tomppeli]

Kiertovesi lämpöjä ei valitettavasti tiedossa mutta luulisin että max.55-60c.

Eli näytää siis siltä että täystehoon olisi mentävä. Miten legionella kuumennus tollaisessa tulistinpumpussa hoidettu? Sähköllä vai riittääkö ylävaraajan lämpötila?
Mites noissa tulistinpumpuissa noi varaajat, riittääkö noi niissä olevat varaajat vai tarviiko vielä lisävaraajaa? -Pasi-

Lämpöpumpulla ei saa pattereille yli +55C -lämpöistä kiertovettä.
Jos 55C ei riitä, on syytä vaihtaa jokin / joitakin 1 -lehtisiä pattereita jossain keskeisessä tilassa 2 - 3 lehtiseksi.
Suurentunut patteripinta alentaa kiertoveden maksimilämpötilaa ja se puolestaan parantaa pumpun hyötysuhdetta (COP).

Tulistuspumpussa ei tarvita legionella -kuumennusta, koska niissä kompressori nostaa lämpimän käyttöveden lämpötilan yli +55C.
Tulistuspumpuissa käyttöveden lämpötila on yleensä noin +60 ... +65C. Sähköllä tapahtuvaa legionella kuumentamista ei tarvita tulistuspumpuilla.
Ei tarvita myöskään mitään lisävaraajatankkia, koska tulistuspumpussa on varaajatilavuutta sekä kuumalle käyttövedelle, että patteriverkon kiertovedelle.
Täällä vaihtoventtiilikoneen ja tulistuspumpun periaatekaaviot:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1159.msg10779#msg10779
Tuolla näkyy pumppujen rakenne erot.

[maagikko]

Kyllä se patteri verkko saattaa tarvita erillisen puskuri varaajan koska voi verkosto alkaa pitämään pauketta lämpötilan vaihtelussa.

[kudi]

Laitoin suht samankokoiseen taloon Helsingin Käpylässä, 175 m2 ja viime vuonna 36 000kwh yösähköllä IVT:n x11:n. Kaivoksi tuupattiin 215 m samalla pärinällä. Kalliokin oli alle 3 m. Tuli kuitenki kaksi sellaista kolmen metrin rosteriputkea, koska pintakallio oli porarin mukaan rikkonaista. Maksoi joitakin kymppejä. Toistaiseksi toiminut kuin unelma. Kuusi henkeä, kaksi suihkua ja iso kylpyamme. Murrosikäiset lapset kaksi suihkua päivässä, kovia urheilemaan. Kolme peräjälkeen voi mennä suihkuun tai sit yks kylvyssä ja yks suihkussa. Sit pitää pitää taukoa tommosen tunnin verran. Niin on siis 200/90 varaaja ja 200l puskurisäiliö. Asennettiin heinäkuussa ja nyt on marraskuu ja oisko menny 1700kwh. Siinä on oma mittariki. Voin surutta suositella. Niin ja sulakkeet on 16 A. Siinä on 6kw hätäpatruuna.
Suurin ongelma tais olla tuossa lupapuolessa. Nyt olen fundeeraamassa samanlaista landetaloon, mutta pikkukunnassapa onkin tosi ihmeelliset luparuljanssit. Taidanpa tyytyä vaan ihan porakaivoon....ja unohtaa "maalämmön"....

[Pasi74]

Joo täällä odotellaan sähkölaitoksen miestä tarkastamaan sulakekoko kun kuulemma kiinostaisi sähkölaitostakin, en saanut itse avata sinettiä. Katotaan mitä sieltä löytyy.
Onko teillä kudi lattialämmitys vai patterit?

 IVT:n hinta vaan on 4k kalliimpi kuin muut.

[justus01]

IVT:n hinta vaan on 4k kalliimpi kuin muut.

Tuohan se on invertteri-MLP:n heikko puoli, sen lisäksi että siinä on niitä ennemmin tai myöhemmin rikkoutuvia osia enemmän. Todellisista hyödyistä verrattuna perinteiseen-MLP:n ja puskurivaraajaan ei taida ole olemassa (vielä) mitään faktatietoa. Esim. osatehoille ei taida löytyä edes valmistajan ilmoittamia/mittaamia hyötysuhteita.

[258m2]

Kevään tarjousrallissa X-sarjan pumpun hinta laski alle 1k verrattuna normaalimallin HE "tarjoukseen". Oiskohan siinä ollut ilmaa ja katetta enemmän lähtöhinnassa.

[kudi]

Pattereina on meillä sekalaiset radiaattorit. Keittiössä yksilehtinen vanha 60 -luvun patteri, keittiössä kun on muutenkin "kuumaa". Vaihtasin keskeiseen paikkaan, eli kahteen huoneeseen, eteiseen ja yläkerran kylminpään huoneeseen kaksilehtiset. Itse ostin lvi -kaupasta purmolaiset, mutta sitten tuo mlp:n asentanut putkari sitten "vähän" auttoi niiden sovitteiden eli erilaisten kulmamuhvien kanssa. Ne kun kaksilehtiset vaativat hieman mutkia sovitteeksi. Täällä palstalla oli muuten jossain hyvät kuvat pattereiden sovittamisesta. Periaatteessa yksinkertaista, mutta hyvä putkari hyvästä wiskipullosta varmaan "jeesaa". Pattereiden linjat talossa todella sekalaiset, vanhaa tuumasta, uudenpaa 3/8" ja silleen. Mutta toimineet moitteetta ja aika riesa jos niitä rupeaa vaihtamaan.
Mutasihti laitettiin vartavasten. Tämä hyvä putkari esitti ja olin heti samaa mieltä.
Mielestäni paras peruste itselleni X11:n hankintaan oli jossain täällä palstalla ollut Padasjokelaisen kaverin kirjoittelu. Lisäksi hankintaan vaikutti se, että x11 pyörittää syvääkin kaivoa ja ja sieltä pohjalta, ainakin näiden palstojen mukaan, saa ne parhaat tuotot. Pitkä takuukin, 5 v., vaikuttaa. Ja muutoinkin noita Boschin sinisiä tykkään käytellä, ei nekään niitä halvimpia...

[kukkumäki]

Tuohan se on invertteri-MLP:n heikko puoli, sen lisäksi että siinä on niitä ennemmin tai myöhemmin rikkoutuvia osia enemmän. Todellisista hyödyistä verrattuna perinteiseen-MLP:n ja puskurivaraajaan ei taida ole olemassa (vielä) mitään faktatietoa. Esim. osatehoille ei taida löytyä edes valmistajan ilmoittamia/mittaamia hyötysuhteita.[/quote]

Voisitko Raksaaja kertoa hieman tarkemmin perusteluja kommenttiisi.  Onko sinulla tietoa, mitkä ovat niitä ennemmin tai myöhemmin rikkoontuvia osia?  Hyötysuhteesta parhaiten saa tietoa käyttäjän kokemuksista. :-?

[justus01]

Onko sinulla tietoa, mitkä ovat niitä ennemmin tai myöhemmin rikkoontuvia osia?  Hyötysuhteesta parhaiten saa tietoa käyttäjän kokemuksista. :-?

Mitä enemmän osia sitä suurempi todennäköisyys, että jotakin menee rikki. Nykyään useimmiten se ensimmäisenä rikkoutua osa on elektroniikkaa. Invertteripumpussa on elektroniikka noin 2-3 kertaa enemmän kuin on-off pumpussa. Ei invertterit ole mitään ihan yksinkertaisinta elektroniikka vaikka itse toimintaperiaate onkin jo aika vanha. Toki kovan luokan tekijät kuten esimerkiksi Emerson, ABB, Vacon, Siemens osaavat varmasti tehdä pitkäikäisiä ja luotettavia inverttereitä. Osaavat varmasti myös suunnitella "sopivan ikäiseksi" jääviä "kuluttajamalleja" tarvittaessa, nimittäin suurta luotettavuutta vaativalle teollisuudelle valmistettavat ja suunniteltavat mittatilauskomponenteista kasattavat invertterimallit maksaa "liikaa". Minkä merkkinen invertteri löytyy IVT:stä?

Kenellä on kaukolämpömittari ja sähkömittari kiinni invertteri-MLP:ssä? Olisi mukava kuulla lisää niistä hyötysuhteista. Paljonko on hyötysuhde silloin kun kompressori pyörii 40% teholla ja tekee 30c asteita vettä ja keruupiirin lämpötila on 5c?

[Raid]

C7 täydellä teholla ilman vastuksia COP 3.6    
Tämä testattiin lämmittämällä 15 m3 vettä +9 -->+16 asteeseen.
COP:n laskemisen hoiti foorumin laskentagurut.

[Roori]

Onko sinulla tietoa, mitkä ovat niitä ennemmin tai myöhemmin rikkoontuvia osia?  Hyötysuhteesta parhaiten saa tietoa käyttäjän kokemuksista. :-?

Mitä enemmän osia sitä suurempi todennäköisyys, että jotakin menee rikki. Nykyään useimmiten se ensimmäisenä rikkoutua osa on elektroniikkaa. Invertteripumpussa on elektroniikka noin 2-3 kertaa enemmän kuin on-off pumpussa. Ei invertterit ole mitään ihan yksinkertaisinta elektroniikka vaikka itse toimintaperiaate onkin jo aika vanha. Toki kovan luokan tekijät kuten esimerkiksi Emerson, ABB, Vacon, Siemens osaavat varmasti tehdä pitkäikäisiä ja luotettavia inverttereitä. Osaavat varmasti myös suunnitella "sopivan ikäiseksi" jääviä "kuluttajamalleja" tarvittaessa, nimittäin suurta luotettavuutta vaativalle teollisuudelle valmistettavat ja suunniteltavat mittatilauskomponenteista kasattavat invertterimallit maksaa "liikaa". Minkä merkkinen invertteri löytyy IVT:stä?

Kenellä on kaukolämpömittari ja sähkömittari kiinni invertteri-MLP:ssä? Olisi mukava kuulla lisää niistä hyötysuhteista. Paljonko on hyötysuhde silloin kun kompressori pyörii 40% teholla ja tekee 30c asteita vettä ja keruupiirin lämpötila on 5c?

Se on vaihtoventtiili joka ensimmäisenä menee rikki, niitä kuulee jumitelleen ja se on aikasen yksinkertainen osa, samaan rikkotumisriskin omaavaan kategoriaan voi laskea muutkin mekaanis-sähköiset vermettimet kuten kontaktorit yms.
Vermeet joissa ei ole mekaanista liikettä kuten Invertterit on kyllä semmosia vetimiä että niissä on harvemmin mitään murheita, se on semmosta bulkkikamaa nykyään varsinkin tommosessa kokoluokassa mitä nämä MLP:t on ja hintakaan ei enää nykyään hirvitä.
Ja ILP:eissä esimerkiksi taitaa on/off mallin hankkiminen olla nykyään tuskaa, samaan menee MLP:kin... Se Invertteri ei ole varmaankaan se suurin ylitettävä kynnys vaan se liittyy muuhun ohjaukseen joka mutkistuu kun laitetaan kompura säätymään (=hinta nousee).

[Matias]

Se Invertteri ei ole varmaankaan se suurin ylitettävä kynnys vaan se liittyy muuhun ohjaukseen joka mutkistuu kun laitetaan kompura säätymään

Ihan sama käsitys täälläkin,inverttereissä on varsin kehittyneet ohjausmahdollisuudet itsessään,ohjaukseen voi käyttää vaikka vakio ethernet verkkoa ja ohjausliitäntä vakio RJ45 pistokkeella/ethernet kaapelilla.
Pitäisi vaan olla sellainen ohjelmatekijä joka ymmärtäisi maalämpökoneen toiminnan kaikki toiminnalliset osa-alueet ja osaisi tehdä aukottoman ja toimivan ohjelman invertterille ja muille lämpöpumpun oheislaitteille erilaisia käyntitilanteita varten.

Invertteri itsessään on nykyisin erittäin käyttövarma ja luotettava moottorin ohjauskomponentti.
Siinä kun on lukuisisia omaa toimintaa ja käyntiolosuhteita valvovia kontrollitoimintoja joiden ansioista on hyvin harvinaista että itse invertteri tai sen perässä oleva moottori voisi vioittua ennenkuin invertteri keskeyttää toiminnan häiriötilanteessa tarvittaessa  millisekunneissa ja suorittaa hälytyksen vaikka ethernet verkon tai  puhelin/GSM verkon kautta.

[kukkumäki]

Se Invertteri ei ole varmaankaan se suurin ylitettävä kynnys vaan se liittyy muuhun ohjaukseen joka mutkistuu kun laitetaan kompura säätymään

Ihan sama käsitys täälläkin,inverttereissä on varsin kehittyneet ohjausmahdollisuudet itsessään,ohjaukseen voi käyttää vaikka vakio ethernet verkkoa ja ohjausliitäntä vakio RJ45 pistokkeella/ethernet kaapelilla.
Pitäisi vaan olla sellainen ohjelmatekijä joka ymmärtäisi maalämpökoneen toiminnan kaikki toiminnalliset osa-alueet ja osaisi tehdä aukottoman ja toimivan ohjelman invertterille ja muille lämpöpumpun oheislaitteille erilaisia käyntitilanteita varten.

Invertteri itsessään on nykyisin erittäin käyttövarma ja luotettava moottorin ohjauskomponentti.
Siinä kun on lukuisisia omaa toimintaa ja käyntiolosuhteita valvovia kontrollitoimintoja joiden ansioista on hyvin harvinaista että itse invertteri tai sen perässä oleva moottori voisi vioittua ennenkuin invertteri keskeyttää toiminnan häiriötilanteessa tarvittaessa  millisekunneissa ja suorittaa hälytyksen vaikka ethernet verkon tai  puhelin/GSM verkon kautta.

Hyvä,että päästiin asialliseen ajatustenvaihtoon.  Hetken jo pelkäsin, että täällä on otettu käyttön toimittajien kirjoitustapa luoda uhkakuvia tiedon sijaan.

Tekniikka kehittyy, eikä missään laitteessa, on se sitten yksinkertaisen mekaaninen tai huippuelektroniikkaa sisältävä, ole päästy irti aina vaanivasta toimintahäiriöstä.
Uutta tekniikkaa ei tule kuitenkaan pelätä. Näilläkin palstoilla useat etsivät kuumeisesti vastausta, onko oikea pumpun koko 6, 8, 10 kW tai joku muu.  
Invertterin valitsemalla saa aina oikean kokoisen tehon.
Erilaiset vaihtoehdot mahdollistavat sen, että kukin löytää mieleisensä ratkaisun.  Maalämmön on valinnut tänä vuonna yli kolmannes enemmän kuin viime vuonna.  Mielestäni nämä kaikki ovat tehneet tarkoin harkitun järkiratkaisun, oli pumpun tyyppi ja merkki mikä tahansa.

Vanhaan patterijärjestelmään on Kudi tehnyt viisaan päätöksen lisäsuodattimen asentamisesta kiertovesipuolelle.  Varmaan vähentää vaihtoventtiilin jumittumismahdollisuutta.


  

[Hese]

Se Invertteri ei ole varmaankaan se suurin ylitettävä kynnys vaan se liittyy muuhun ohjaukseen joka mutkistuu kun laitetaan kompura säätymään

Pitäisi vaan olla sellainen ohjelmatekijä joka ymmärtäisi maalämpökoneen toiminnan kaikki toiminnalliset osa-alueet ja osaisi tehdä aukottoman ja toimivan ohjelman invertterille ja muille lämpöpumpun oheislaitteille erilaisia käyntitilanteita varten.

Matias kiteytti asian aika hyvin...
Varmasti yksi maalämpöpumpun osa-alue, jossa valmistaja tekee ratkaisevan eron kilpailijoihin nyt ja tulevaisuudessa...?
Laatuunkin voisi panostaa - mm. omassa pumpussa oli lämpötila-anturit kiinnitetty todella kehnosti.

[justus01]

Onko sinulla tietoa, mitkä ovat niitä ennemmin tai myöhemmin rikkoontuvia osia?  Hyötysuhteesta parhaiten saa tietoa käyttäjän kokemuksista. :-?

Mitä enemmän osia sitä suurempi todennäköisyys, että jotakin menee rikki. Nykyään useimmiten se ensimmäisenä rikkoutua osa on elektroniikkaa. Invertteripumpussa on elektroniikka noin 2-3 kertaa enemmän kuin on-off pumpussa. Ei invertterit ole mitään ihan yksinkertaisinta elektroniikka vaikka itse toimintaperiaate onkin jo aika vanha. Toki kovan luokan tekijät kuten esimerkiksi Emerson, ABB, Vacon, Siemens osaavat varmasti tehdä pitkäikäisiä ja luotettavia inverttereitä. Osaavat varmasti myös suunnitella "sopivan ikäiseksi" jääviä "kuluttajamalleja" tarvittaessa, nimittäin suurta luotettavuutta vaativalle teollisuudelle valmistettavat ja suunniteltavat mittatilauskomponenteista kasattavat invertterimallit maksaa "liikaa". Minkä merkkinen invertteri löytyy IVT:stä?

Kenellä on kaukolämpömittari ja sähkömittari kiinni invertteri-MLP:ssä? Olisi mukava kuulla lisää niistä hyötysuhteista. Paljonko on hyötysuhde silloin kun kompressori pyörii 40% teholla ja tekee 30c asteita vettä ja keruupiirin lämpötila on 5c?

Se on vaihtoventtiili joka ensimmäisenä menee rikki, niitä kuulee jumitelleen ja se on aikasen yksinkertainen osa, samaan rikkotumisriskin omaavaan kategoriaan voi laskea muutkin mekaanis-sähköiset vermettimet kuten kontaktorit yms.
Vermeet joissa ei ole mekaanista liikettä kuten Invertterit on kyllä semmosia vetimiä että niissä on harvemmin mitään murheita, se on semmosta bulkkikamaa nykyään varsinkin tommosessa kokoluokassa mitä nämä MLP:t on ja hintakaan ei enää nykyään hirvitä.
Ja ILP:eissä esimerkiksi taitaa on/off mallin hankkiminen olla nykyään tuskaa, samaan menee MLP:kin... Se Invertteri ei ole varmaankaan se suurin ylitettävä kynnys vaan se liittyy muuhun ohjaukseen joka mutkistuu kun laitetaan kompura säätymään (=hinta nousee).

Mitä arvelet kumpi on helpompi ja halvempi korvata uudella vaikka 10 vuoden kuluttua, invertteri vai vaihtoventtiili  
Saattaa herkeästi käydä niin, että softan/ohjauksien puolesta suoraan tilalle käyvää invertteriä ei ole enää markkinoilla ja sen takia koko maalämpöpumppu menee vaihtoon. Sama koskee maalämpöpumppujen ohjauslogiikkaa.

Työnpuolesta tulee päivittäin oltua tekemisissä eräiden inverttereiden kanssa (teholuokka 1.5-2.2kw). Esimerkiksi schemoja ja osareita pitää plärätä lähes joka viikko. Kyseisesten inverttereiden hw- ja sw-versioittuu samojen kuorien ja tyyppien alla lähes vuosittain. Elinkaarensa alussa tyypillisesti useamman kerran vuodessa. (bug, bug..)

Noin 8400 käyttötunti on kertynyt hallin puolella kymmeneen vähän järeämpään invertteriin 7 vuoden aikana. 5 regeniksi kytkettynä ja 5 generaattoriksi kytkettynä ja ajavat ns. toisiaan vastaan moottoreita. 2 on jo kertaalleen rikkoutunut. Toinen yhdesti ja toinen kahdesti. Ja kyseessä pitäisi olla "huippulaitteet". Viat ovat olleet sellaisia, että erittäin todennäköisesti invertterit "normaali olosuhteissa" oli korvattu uudella ihan suorilta.

Tässä pieni pintaraapaisu taustoista, miksi invertterit eivät tunnu minusta mitenkään hyvältä ratkaisulta pitkällä aika välillä.
[size=8](...meniköhän jo liike/yrityssalaisuuksien puolelle....)[/size]

[Pasi74]

Mitkä pumput muut kuin lässä ja geopro on tulistinpumppuja?
 Thermia vissiin vaihtoventiili? Sami68 ei taida olla täältäpäin, valitettavasti, mutta jos luet tämän niin voitko suositella jotain firmaa täältäpäin, pistä vaikka yv:llä jos et julkisesti kehtaa laittaa.  

[Matias]

Mitkä pumput muut kuin lässä ja geopro on tulistinpumppuja?

Ekowell ja Gebwell

[Pasi74]

No nyt on sulakkeet tarkistettu ja 25a siellä oli. Kaupatkin on nyt tehty ja Nibe tulee taloon 12Kw 205m kaivoa ja 200 puskuri. Toivottavasti vaan kaupunki ei rupea porausluvan kanssa ryppyilemään  :-?
 Tammikuun lopussa pitäs lämpöä alkaa tulemaan pumpusta, samalla laitetaan pumpulle oma sähkömittari. Nyt vaan odotellaan  . -Pasi-