Maalämpö suorasähkötaloon (3000 litran varaaja)

[Remontoija80]

Elikkäs olen jo pitkään pohtinut öljystä siirtymistä maalämmölle. Talo on 1921 rakennettu hirsirunkoinen lisäeristetty talo, jossa noin 430m2 ja 1300m3. Lämmönjako on pattereilla, joista osa 1 kerros ja osa 2 kerros malleja. Asukasmäärä on 6 ja suihkuja voi olla samaan aikaan käytössä kolme ja ammetta ei ole. Kiertovesi pitää olla lähes 60-asteista kovilla pakkasilla, jotta sisälämpötila pysyy sopivana. Porakaivot on ainoana vaihtoehtona keruulle. ...niin ja öljyä kuluu nyt noin 7000-8000l/vuosi.
Eli investointi on vissiin kannattava, mutta mitkä laitteet ovat järkevät näillä kulutuksilla?!

[tomppeli]

Elikkäs olen jo pitkään pohtinut öljystä siirtymistä maalämmölle. Talo on 1921 rakennettu hirsirunkoinen lisäeristetty talo, jossa noin 430m2 ja 1300m3. Lämmönjako on pattereilla, joista osa 1 kerros ja osa 2 kerros malleja. Asukasmäärä on 6 ja suihkuja voi olla samaan aikaan käytössä kolme ja ammetta ei ole. Kiertovesi pitää olla lähes 60-asteista kovilla pakkasilla, jotta sisälämpötila pysyy sopivana. Porakaivot on ainoana vaihtoehtona keruulle. ...niin ja öljyä kuluu nyt noin 7000-8000l/vuosi.
Eli investointi on vissiin kannattava, mutta mitkä laitteet ovat järkevät näillä kulutuksilla?!

Ainoa kannattava lämmitysmuoto oman puun ja hakkeen lisäksi taitaa olla maalämpö.

Tarvittaisiin 2 kpl vähintään noin 210 metrisiä kaivoja, paikkakunnastasi riippuen.
noin 23-25 kW tehoinen (@50 astettaC) pumppu
ja muutama patteri isommaksi, koska pumpulla ei saa juurikaan yli +55 asteista menovettä aikaseksi.
Vaihtoehtona, jos huonesysteemiin sopii, puhallinkonvektori/ konvektoreita.
Varaajatilavuus tarpeeksi iso, esim. 700 - 1000 litraa.

[mnk]

Tuli ensimmäinen huoltosessio, kun koneen sisällä olevan kaivopiirin lämmönvaihtimen alareunassa oikealla sivulla oleva taaimmaisempi messinkinen kartiokiristin murtui kolmen vuoden ajon jälkeen.  "Aidon Täyssähkön" käyttö ilman kompuraa huoltoa odotellessa oli kirpaiseva kokemus    

IVT:n huolto vaihtoi uuden kartiokiristimen, joka ruuvattiin takaisin vaihtimen reunassa olevaan vaihtimen rosteriseen lähtöön. Kylmäeristys tuunattiin takaisin tiiviiksi ja suurtehopumpulla kaivopiirin ilmausta reilu tunti. Aikaa meni yhteensä noin 1:45.  Compact-pumpulla ei olisi ollut noin nopea huolto, koska konehuone on ahtaampi.

Edeltävään  kommenttiin, totean kertauksena, että HT+   pumpulla saa hyvät linjalämmöt ilman vastusta:   61C  (54C + 7C = 61C). Puhallinpattereiden lisääminen on hyvä ja suositeltava idea alentaa linjalämpötarvetta ja parantaa hyötysuhdetta. Linjalämpötarvertta saa  pudotettua myös sillä, että lisätään energiavirtauksen määrää patteripiiriin ( kiertopumppu riittävän suuri ja suurella nopeudella).  Optimi nopeus silloin kuin  delta T lämmönvaihtimen yli noin 7 C.

[mnk]

Kun tuo foorumin edit EI toimi...       ....Ulkoiset kiertopumput:

Lattiapiirissä
Grundfos 25-40  180
25/35/45 W
pn 96281384

Patteripiirissä
Grundfos 25-60  180
50/60/70 W
pn 96281483

[mnk]

Toinen huoltosessio:
- kolmitieventtiiili (vaihtoventtiili)  bugitti

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1041.msg9253#msg9253

Sähkön kesäkulutus pumpun omasta mittarista suihkuveden lämmitykseen lisättynä kellarin lattialämmityksellä ~11 kwh per vrk....

[mnk]

2007 helmikuussa oli näin

- Vaisalan sää    -23,3 C
- Oma ulkomittari ..... on se siellä
- Pumpun mittari - 16,8 C   
- Pumpulta lähtee 50,1C pattereille
- Paluu pumpulle  41,7C   Delta T:tä en saa millään pienemmäksi vaihtimen yli.
- lisävastukset  käytössä 
- Kompressorin lämpö 81,71C   
- Kaivolta saa +0,3C 
- Kaivolle menee -2,7C 
- patteripiirin kiertovesipumpun nopeus 3
- koneen sisäinen pumppu 3:lla
- kaivopiirin pumppu 3:lla

Tammikuussa 2010:
*********
aamulla noin -24C
http://www.vaisala.com/vantaaweather/history.htm
http://testbed.fmi.fi/history_browser.php

dataloggerista aamun dataa
- Pumpun mittari - 15.8 C   
- Pumpulta lähtee 49,9 C pattereille
- Paluu pumpulle  41,2C   
- lisävastukset  ei käytössä 
- Kompressorin lämpö 79,9C 
- Kaivolta saa +0,1C
- Kaivolle menee -3,1C 
- patteripiirin kiertovesipumpun nopeus 3
- koneen sisäinen pumppu 3:lla
- lattiapiirin pumppu oli 2:lla ja nostin 3:lle.
- kaivopiirin pumppu 3:lla

dataloggerin kwh mittari (pumput ja "mlp-pannu") näytti edelliselle vuorokaudelle kertymää 77,8kwh

edit:
 eilisen 24 käyttötuntia yhteensä  vastuksilla 14,85 kwh  ja  kylmimmillään -26C

[mnk]

Hieman statistiikkaa talteen. Ei ihmeempiä haasteita muuta kuin 7/24 husdatatietokoneen päivitys hieman uudempaan.

EDIT  19.9.2010
*************
- käyttötunnit 17275   (valikko 7.1)
- kumulatiivinen lisäenergia 302h 
   2009 ja 2010 talvelle tasajaolla  71h  sisältäen legionellalämmitykset kerran kuussa
- 11%  LV   89% radiaattorit 
- lisäyksen jako 25% LV  ja  75% radiator
- kwh mittarilukema 103191 kWh
- asennuksen aloituslukema 43797 kWh

EDIT  5.3.2008
*************
- käyttötunnit 8197
- kumulatiivinen lisäenergia 160h
- 11%  LV   89% radiaattorit
- lisäyksen jako 18% LV  ja  82% radiator

[mnk]

EDIT  3.3.2011
*************
- käyttötunnit 19910 (valikko 7.1)
- kumulatiivinen lisäenergia 372h    7.3
  sisältäen legionellalämmitykset kerran kuussa
- 11%  LV   89% radiaattorit      7.2
- lisäyksen jako 24% LV  ja  76% radiator  7.4
- kwh mittarilukema 112287 kWh
- asennuksen aloituslukema 43797 kWh

Kävi tulot kylmimmilään - 0.6.  Nyt +0.1  ja edelleen paisarin pinta  ihan samalla korkeudella.  Silloin käyntiaika oli " liki koko ajan"   ja  nyt 15:50h 12   startilla.  Kwh kulutus vuorokaudessa keveni melko paljon noista kulutushuipuista.  Edelleen käyntiaikaa ihan kivasti, mutta  Vastuksilla mentiin jokunen päivä reilusti avittaen kun kylmimmillään oli  liki  -30.   http://www.vaisala.com/vantaaweather/archive/2011/02/      tuossa 21 päivän arkistossa.

Lisäyksenä vielä, että takkaa tullut polteltua noin 6-7 kertaa tänä talvena ja arvaatte varmaan minä päivinä  tuon statistiikan perusteella.

[mnk]

Hieman statistiikkaa  talteen:

- käyttötunnit 10v takana: 28 910h   (valikko 7.1)   2891 h per vuosi
- kumulatiivinen lisäenergia 520h 
- 11%  LV   89% radiaattorit  (tämä näköjään jysähtänyt ennalleen)
- lisäyksen jako 31% LV  ja  69% radiator   
- pumpun oman kwh- mittarin lukema 168 940 kWh
- asennuksen aloituslukema 43 797 kWh
- sähköä on poltettu pannuhuoneessa 125 143 kWh 

viileätä piisannut:
http://go.vaisala.com/vantaaweather/history5d.htm
http://go.vaisala.com/vantaaweather/archive/2016/01/21/

[mnk]

Jobin postia.  Koneella vaan ajettu ja "mutafiltteriä" putsattu silloin tällöin. Edellinen pieni säätö oli lämminvesivaraajan deltan pienennys ja sillä on (toistaiseksi) saanut kolmitieventtiilin satunnaisten jumitusten määrää vähenemään. Silloin tällöin toki edelleen tulee jousiventtiilimekanismia herkisteltyä ees taas.

Edellinen isompi vika oli 2009. Tänään koneen sisäinen kiertopumppu p2 alkoi vuotamaan alakiinnitysmuhvin yläpuolelta. Vuoto ei ole liitosmuhvissa vaan pumpun rungosta vuotaa.   Kohta soitto huoltoon ja takkaan tuli päälle. Ihan hyvä vikaantumisen ajoitus, ettei mennyt lomamatkan aikana tai kovilla pakkasilla.

Vanha pumppu on mallia  Wilo 4511050 RS 25/6-3P
1450rpm 0,2A 46W
1900rpm 0,3A 67W
2200rpm 0,4A 93W

olisko suosikkia vähäenergisestä korvaavasta pumpusta?

wilon pump finder:
https://www.wilo-select.com/PumpExchange.aspx

http://www.ecopumpen.de/media/docs/wilo-austauschspiegel.pdf
antaisi vinkiksi Stratos PICO/Yonos PICO  25/1-6

[fraatti]

http://www.ecopumpen.de/media/docs/wilo-austauschspiegel.pdf
antaisi vinkiksi Stratos PICO/Yonos PICO  25/1-6

Samaa pumppua käytetään paljon mlp:n toisiopumppuina tehtaalla asennettuna. Lisäksi suosittu myös esim jäähdytyskäytössä.

[mnk]

Kiitoksia kommenteista. 

Huoltomies oli sitä mieltä, että koska vanha pumppu on 3 asentoinen manuaalinen niin automaattisäätöistä ei kannattaisi laittaa etenkin jos on "hullunkiertosysteemi".  Saa nähdä mihin päädytään.  Onneksi ulkona kesäinen keli     

[fraatti]

Kiitoksia kommenteista. 

Huoltomies oli sitä mieltä, että koska vanha pumppu on 3 asentoinen manuaalinen niin automaattisäätöistä ei kannattaisi laittaa etenkin jos on "hullunkiertosysteemi".  Saa nähdä mihin päädytään.  Onneksi ulkona kesäinen keli     

Eiköh tuossa ole monta eri säätötapaa?

Esivalittavat säätötavat kuormituksen optimointiin: Δp-c (paine-ero vakio, Δp-v (paine-ero muuttuva) yhdistettävissä säätötoimintoon Dynamic Adapt

Käyttöön ei toki automaattiasetusta.
https://wilo.com/fi/fi/Tuotteet-ja-k%C3%A4ytt%C3%B6alueet/Mallisarjahaku/Stratos-PICO-25-1-6-130_7388.html

[Matias]

Tänään koneen sisäinen kiertopumppu p2 alkoi vuotamaan alakiinnitysmuhvin yläpuolelta. Vuoto ei ole liitosmuhvissa vaan pumpun rungosta vuotaa.

Jos kysessä on märkämoottoripumppu niin saattaisi korjautua tiivisteen vaihdolla

[mnk]

Uusi pumppu on monipuolinen ja tukee ohjaustapoja:
- A) paine-erolla
- B) speed steps  1, 2, 3
- C) tai manuaalinen hienosäätö  halutulle nopeudelle portaattomasti

Ja tuo extra ohjausherkku  maksoi vain  rapian lisää, niin valinta oli selvä.  Avaan vanhan pumpun ja tutkin mikä mennyt rikki.
Vuoto oli pumpun sisältä olevasta normaalista vuotoreijästä -> akselitiiviste  ?

Uusi pumppu on  TACO ES2 adaptiivinen invertteripumppu 5:n vuoden takuulla  (taidetaan myydä Askoll nimellä myös)
Kiertopumpun energiankulutus täysteholla putosi noin  puoleen verrattuna vanhaan  ja minimiajossa (kesäkäyttö) reilummin.

Pumpun tiedot:
ES2 ADAPT 25-60/130
100644
211829
Pmin 3W
P1 max 42W
asennusväli 130mm
paketissa tulee mukana kylmäkäytön eristestyroksikuoret
Vanha wilon pumppu kesti noin  20800 tuntia.

Huolto oli osaavaa ja suositttelen lämpimästi  tätä  IVT:n listaamaa Keravalaista huoltofirmaa.

Sähköä pumppu söi elinkaarensda aikana noin 200:lla eurolla ja uudella menisi arviolta 50%  vähemmän jos ajaa täysteholla. mutta  noin 60%  vuodesta ajetaan vajaalla "kesä-teholla" joten automattiikka lienee hyväksi  ja  pikkuteholla pumppu on hyvin vähäruokainen.

[mnk]

Kommentteja uudesta ekopumpusta.   Vanhan pumpun tilalle tuli vastaavan kokoinen automaattiohjattu pumppu, mutta olisi pitänyt ottaa noin 20% suurempi  pumppu, jotta voisi ajaa sopivasti  automaattikuormasäädöllä kesäaikaan ja olisi hieman enemmän pelivaraa.  Nyt TACO ES2 adaptiivinen pumppu on ehkä hitusen pieni ja Luigin automatiikka ei kesällä toimi kunnolla.  Voi johtua myös tuosta pienestä ns. hullunkierrosta.  Pitää kysellä asentajalta mitäs tehdään.  Vanhan pumpun laakereiden kunnon heikkeneminen ja hidastuminen olisi pitänyt huomata kun alkoi tulla  delta T  ylityshälyjä. Eli tiivistevaihto ei olisi auttanut.

Tänään oli ohjelmassa pannuhuone pc:n päivitys kun vanhasta antiikkikannettavasta meni tuuletin ja  bios ei antanut lupaa enää käynnistykseen.  Uusi kone on passiivijäähdytetty noin 1.5litran purkissa oleva shuttle teollisuus pc ilman mitään liikkuvia osia eli SSD - kovalevyllä.. Antiikkia tuo shuttlekin, mutta 10v uudempi kuin edellinen.   Husdata tuli samalla asennettua uudestaan ja luovuin vanhasta xp:stä ja nyt pyörii win 7:lla.

Olen huomannut, että  koneen etulevyssä oleva regon pyöreä hopeinen säätöpyörä  hyppii  valikoita yli ja tuntuma on hieman huono joten olisiko liikaa hapettumaa ?
Nyt kun husdata taas toimii, niin sillä saisi säädettyä etänä jos tuo säätöpyörä sanoo sopimuksen irti. 

Millä pääsee regon säätämisen admin moodiin etäkäytössä  ?
Meni kuin arvasin, eli kävellään koneen luo ja painetaan  pitkällä painalluksella valikosta admin moodi koneeseen ja jatketaan etäkäytön valikosta PC:n päässä.   

[mnk]

Statistiikkaa  talteen:

- käyttötunnit kun noin 14v takana: - 13 863 h .... pienenee      (valikko 7.1)   
- kumulatiivinen lisäenergia sähkövastuksilla 755h
- energiaa mennyt  11%  LV   89% radiaattorit  (tämä jysähtänyt ennalleen)
- lisäyksen jako 31% LV  ja  69% radiator    ... tämäkin jysähtänyt   
- pumpun oman kwh- mittarin lukema  221 411 kWh
- asennuksen aloituslukema 43 797 kWh
- sähköä on poltettu  teknisessä tilassa 177 614 kWh 

Ajettu on ja käy ja kukkuu. Automaattisien ilmausventtiilien alapuolella olevien kuulasulkujen akseleissa hieman vuotohikoilua.

Seuraavana projektissa on ilmanvaihtokoneen päivivitysprojekti, jossa iv-koneen paikka siirtyy ullakolta kellari tekniseen tilaan ja iv-putkitus "hieman" muuttuu. Projekti ollut meneillään jonkin aikaa näin koronan aikana, kun ei ole matkoja ja jotain pitää tehdä, niin nyt se iv-konepaikka vaihtaa maisemaa parempaan pisteeseen. Ymmärrän hyvin miten koronakausi lisää remppaintoa.  DIY tekemällä menty ja edetään verkkaisesti. Kriteereinä on parempi hyötysuhde ja tulo/poistoputkisto lämpöiselle puolelle ja systeemistä hiljainen.  Vanha (huono) iv-kone on edelleen ajossa joten projektilla ei ole ajolähtöä vaan hitaasti kiiruhtaen. Laitan kuvia jossain vaiheessa.

[mnk]

Vikaa pukkaa vaihteeksi ja vielä pakkaskelillä.  Kellarin askarteluhuoneen Sabiana puhallinpatteri lopetti propellikiertoisen lämmittämisen kun aksiaalipuhallin ei pyöri enää.  Onko jollain ollut samaa vikaa ja  millä sai korjattua.  Käsipelillä ropeli pyörii hädin tuskin ja jouheudesta ei  ole tietoakaan. Pitää varmaan hieman purkaa ja osaa vaihtaa. 

Viritin väliaikaiseksi  kesäkäyttötuulettimen puhaltamaan ilmaa kennon läpi.  Hieman pieni puhallin, mutta siirtää ilmaa.

[mnk]

Kellarissa Sabiana puhallinpatterin  moottori oli kunnolla kärähtänyt ja jumiutunut.  Tarina tässä säikeessä:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=10273.msg133640#msg133640
EDIT: korvaava varaosamoottori noin 170 eur

Tilasin uudet kiertovesipumput patterikierrolle ja lattiapiirille, kun tarjouksessa Grundfos Alpha1  pumpuja. Otin patteripiiriin pykälää isomman pumpun ja lattiapiiriin liki sama kuin ennen.  Ei tietoa kauanko vanhat ups pumput kestää, mutta parempi nuo olla jo varalla asennukseen, kun  maalämpöpumpun sisäinen pumppu jo meni rikki, niin jossain vaiheesssa muutkin leviää.   Tarjoukset on Onnisella ja Taloonkomissa juuri nyt.  Alpa2 ja Alpha3:ssa ei ole merkittävästi parempi hyötysuhde, mutta niissä olisi puhelinappi tarjolla. Alpha1 pumppu saa kelvata, kun halvalla saa.

[mnk]

Isompi alfa1 "80"  asennettu UPS60 pumpun tilalle, kun tuo "uusi" sisäinen pumppu tuli havaittua hieman pieneksi ja meluisaksi täysillä ajossa. Alphan virtasyöttönarujen liitäntätapa on  hieman työläämpi (oli 2.5 johdot ja uuteen mahtuu max 1.5)  kuin aikaisempi ups pumpun johtojen kiinnitystapa ja aikaa menee. Käytä jotojen pikalukitusten ohjauslevyä.     Äänitasoltaan Alpha1 pumppu on hyvä ja hiljainen kuten ups sarjan pumppu oli.  Tuntuisi hiljaisemmalta kuin Italialainen pumppu, joka aikaisemmin vaihdettiin maalämpöpumpun sisäiseksi pumpuksi. 

EDIT  18.9.2021
*************
- käyttötunnit näytöllä oli jossain vaiheessa enemmän  (valikko 7.1) ja nyt  -10609  eli bittilaskuri "pyörähtänyt" hieman vinoon
- lämmityksen jako-osuudet 12%  LV   88% radiaattorit      7.2
- kumulatiivinen lisäenergia 775h    7.3    sisältää legionellalämmitykset kerran kuussa
- lisäyksen jako 31% LV  ja  69% radiator  7.4
- kwh mittarilukema 232 454 kWh
- asennuksen aloituslukema 43 797 kWh
- 188 657kWh  kumulatiivisesti 

EDIT 20.01.2022
Uusien pumppujen säädöissä pientä hakua vielä, mutta näillä saa  helpommin halutut deltat vaihtimen yli.
Husdatan H60 on ollut hyvä ostos  ja näppärä katsoa selaimelta ajonäkymä ja sensoreiden arvot.  Oli tullut H60 ja H1  ohjelmapäivitykset, jotka sai asennettua klikkaamalla selaimen ruudulta "update"  ja äkkiä valmista.  Dataloggerikin pyörii pienessä virtuaalikoneessa, mutta en ole sitä ihmeemmin tutkaillut.

Alpha 1 25-80  180mm  - ajossa 33W mittarissa
Alpha 1 25-40 180mm - ajossa 13W mittariss
Taco 25-60 / 130 - ajossa  ~28W
Kylmäpiirissä vanha wilo 365W

Muistista pikaisesti vaihdettuja osia, kovaa ajoa ja säätöä
1  3-tieventtiilin ohjausmoottori
1 rikkoontunut hiushalkeamalla oleva vuotava messinkinen liitäntämuhvi
1 sisäinen kiertovesipumppu
1 sabianan rikkuuntunut moottori
2 ulkoista kiertovesipumppua vaihdettu jo ennen rikkoontumista (UPS -> Alpha)
muutama parannuskierros husdatan monitorointipaketteja, joista  viimeisin on tuo H60 loggeri verkossa kiinni

Tämä systeemi ei ole vielä edes täysi-ikäinen...

[mnk]

Pientä truppelia vaihteeksi.  Nyt meni vaihtoventtiilin ohjausmoottori Honeywell VC4012 rikki niin, että jäi varaajan lämmitysasentoon pysyvästi.
Vielä jäi  yksi varaosa VC4012 hyllyyn.  Odotellaan nyt vielä tuomiopäivää jahka siirtyisin Armatur kiertoventtiilimallin käyttäjäksi.

Aikaisemmin mainitsemani lcd-näytön  himmeys ja menupyörän takeltelu  pänni jo sen verran, että tilasin uuden varaosapanelin täältä https://jsenergi.eu/ 
Rahteineen noin 200 eur. Niitä kuulemma menee paljon.

EDIT 2: päivää myöhemmin ja paneli jo saapuikin   
EDIT 3: Vapun jälkeen panelin vaihto:
- kone off asentoon käyttöpanelin kalvokytkimellä
- pumpun konepelti eri etulevy irti
- pumpun sähkön sisäiset sähkösyötöt 2x kytkintä nollille
- käyttöpanelin maajohdon  mutterin ja aluslevyn irroitus
- käyttöpanelin alareunasta  RJ-tyypinen kytkentäjohto irti
- käyttöpanelin 2 torx ruuvia koneen sisäpuolelta irti

- uuden käyttöpanelin kiinnitys käänteisessä järjestyksessä
- kone ei unohtanut/hukannut ohjaus arvoja, jotka on talletettuna keskuspurkkiin
- uuden panelin valintapyörä on taas jämäkkä, valikot ei hypi ja lcd panelin kirkkaus on tapissa eli liian kirkas ja taas pärjää  noin 15 vuotta
- Käyttöpanelin vaihto on helppo  tehdä itse ja panelin hinta on kohtuullinen itse vaihdettuna   

Vanhaa valintapyörää löytyy varmaan varaosana myös kunhan sen tyyppi selvillä.
Ohjainrullaan tulee kolme  karvaa piirilevyllä ja ohjain on  kahdesta pinnistä kolvattu piirilevylle. 
Rullapyörän sisuskaluissa on kolme sektoria valinta-alueita.
kello 12 - kello _4:  6 step positiota
kello 4_ - kello _8:  kiinteä yhtenäinen 1 liuku-alue
kello 8_ - kello 12: 6 step positiota

=>  eli tuon yllä olevan perustella voisi olla 12 step positiota yhteensä?

Valintapyörä sitten ehkä tyyppiä 
- ec12  rotary encoder  12 pulssia per kierros  ja akseli noin 6mm halkaisijaltaan ja  20mm pituudeltaan
https://www.google.fi/search?q=ec12+rotary+encoder+12+pulses+6mm+shaft
Saa joku muu tutkia, kolvailla, urheilla  ja kokeilla lisää ;-)  Tutkin ehkä sitten lisää,  kun  rullapyörä takkuilee seuraavan kerran.....

[mnk]

Vikakoodia  vaihteeksi ja talo  viileni. Vikakoodissa useampi häly pressostaatti matala.  Ajoin huoltomoodissa 5 valikosta  komponentteja läpi ja huomasin, että keruupiirin pumppu ei halua käynnistyä joka kerta. 3-nopeuskytkintä ropaamalla huomasin, että kytkin on liki vainaa ja kytkennässä johtavuusongelmaa ja hieman ritisee kipinää.

Avasin wilon pumpun  kytkinlaatikon ( kytke ensin koko mlp irti sähköverkosta!) .   Hennosti rakennetun kytkimen liukupinnat hapettuneet ja sähkö johtuu huonosti. Mittasin samalla moottorin kondensaattorin ja 8uF arvosta jäljellä noin 1/4.  Korvasin kytkimen  kolvattavalla hyppyjohdolla  ja  laitoin sen pysyvästi  käytössä olleelle 3 nopeudelle. Vanha kytkin kannattaa purkaa sivuleikkurilla  jylsimällä pois että kolvaus ikävässä asennossa helpottuu ja saa  tinalle tartuntapintaa enemmän ja punainen muovi ei sula ympärillä.

Sähköt takaisin päälle, odotus ja hyvin lähti käyntiin vanhallakin konkalla  ja mökki lämpeni normilämmölle.  Ostan  vielä uuden moottorikonkan partcosta ( noin 8 eur)  ja taas kovaa ajoa.  Laitan tähän vielä kuvat niin näkee miten mennyt rikki.

Ei tarvitse vielä tuota vanhaa  Wilon arvokasta  pumppua  vaihtaa ja heikon lenkki siinä on muutaman kolikon arvoinen  huonosti toteutettu  3- nopeuskytkin.  Eli ajan kanssa tämä kytkinvika tulee varmasti.

Millaista korvaavaa vähäenergistä keruupiirin  kiertopumppua olette laittaneet ivt ht+ laitteisiin  tilalle?  Vanha wilo on  sähkösyöppö 400W teholla.