Maalämmön mitoitus rivitaloon Klaukkalassa

[HarriK]

Olen puuhaamassa maalämpöä vuonna 1977 valmistuneeseen 6-huoneistoiseen rivitaloyhtiöömme Klaukkalassa. Meillä on tilanne melko samankaltainen kuin tällä foorumilla seurattu "Martan-projekti". Lämmitettäviä neliöitä meillä on enemmän, noin 800 m2 ja nykyinen vuosittainen nettoenergiankulutus lämmitykseen ja käyttöveteen on noin 107000 kWh (+-5000kWh). Vuodesta riippuen tästä 60-80 prosenttia ollaan tuotettu öljyllä ja loppu sähkövastuksilla (kesäisin).

Olen saanut hämmentävän erilaisia tarjouksia eri maalämpöpumpputoimittajilta. Tarjotut pumppujen tehot ovat olleet väliltä 17 kW - 40 kW ja kaivojen aktiivinen yhteismitta välillä 246 - 760 metriä. Ei kuitenkaan välttämättä niin että isoimpaan pumppuun olisi tarjottu pisimmät kaivot. Tuota 40 kWh pumppua tarjosi eräs Niben edustaja ja hän ehdotti kaivojen aktiivisyvyydeksi 440 m. Syvimpiä 760 m kaivoja tarjosi "suomalaisen menetelmän" edustaja, Lämpöässä, pumpuksi he kuitenkin ehdottivat vain 30 kW pumppua.

Pettynein olen ollut Kesselen tarjoukseen, olin ymmärtänyt että he olisivat luotettava ja asiantunteva toimija. He tarjosivat IVT:n 17 kWh:n pumppua 246 metrin kaivoilla. Ei siinä mitään, jos he olisivat rehellisesti kertoneet, että lisäksi tarvittaisiin runsaasti sähkövastuslämmitystä. Mutta joko he eivät osanneet käyttää IVT:n laskentaohjelmaa tai sitten he tarkoituksella vääristelivät sitä siten, että sen mukaan tuo pumppu ja kaivo riittävät 79 prosentin tehonpeittoon ja 99 prosentin energianpeittoon. Tämähän ei pidä lähellekään paikkaansa kuten myöhemmin erään toisen IVT:n edustajan kanssa laskimme.

Useiden tarjousten jälkeen olen päässyt jonkinlaiseen varmuuteen järkevän pumpun koosta, joka lienee välillä 21-26 kWh, mutta sopiva kaivojen syvyys on edelleen hieman epäselvää. Kysyisinkin teidän mielipidettä minkä toimittajan ehdotus kuulostaa oikeimmalta:

Nibe (Lämpödiileri): 22 kW pumppu, 2 kaivoa aktiivisyvyys yhteensä 377 m
Thermia (Tom Allen): 2 x 12 kW pumput, 2 kaivoa aktiivisyvyys yhteensä 360 m
IVT: (ITV Center Lohja/Hki): 26 kW pumppu, 3 kaivoa aktiivisyvyys yhteensä 520 m

Itseäni ihmettyttää miksi IVT:n laskentaohjelma antaa noin paljon suuremman kaivon syvyyden vaikka pumpun teho ei ole paljon suurempi ja tarvittava energiamäärähän (joka on sama pumpusta riippumatta) se suurimmaksi osaksi määrittää tarvittavan kaivon syvyyden. Onko Thermian kaivo liian lyhyt ja se kostautuu lämpökertoimessa vai onko IVT:n kaivo laskettu liiankin varman päälle ja siinä maksaa turhaan kalliista lisäporametreistä?

[Jerkku]

Sanoisin, että oikea mitoitus on täystehoiseksi luokkaa 45kW ja osatehona n.30-35kW.

Kolme 200m kaivoa.

Erillispumppu isolla 1500 - 2000 (tulistus?) säiliöllä ja  kolmella kv 60L kierukalla varustettuna, jotta lämmin käyttövesi taataan myös saunapäivinä.

[Kuumaa_kalliosta]

Paljonko teillä on kulunut vuosittain öljyä? Onko teillä patteri- ja lattialämmitys? Mikä on ollut menoveden lähtölämpö kylmimmillä talvikeleillä?

Näitä on varmaan teiltä kysytty mitoitusta varten. Mutta kysytäänpä vielä, koska tuo mitoitusten hajonta on aika suuri. Ei taida olla rivarien lämmittämisen mitoitus oikein vielä hanskassa.

terveisin täältä kaukaa 12 kilometrin päästä pohjoiskoilliseen.

[HarriK]

Lukemat mitä olen eri toimittajille ilmoittanut ovat 8500 litraa öljyä ja 40000 kWh sähköä vuodessa lämmitykseen ja käyttöveteen. Luvut ovat vuodelta 2006 jolloin sähkön osuus lämmityksestä oli suuri. Joinain vuosina enemmän öljyä ja vähemmän sähköä.

En ole seurannut kiertoveden menolämpötilan mittaria, mutta meillä on Oumanin perus EH-80 lämmönsäädin ja se on yleensä säädöiltään C:n ja D:n välissä. Tarkoittaa että 25-26 asteen pakkasilla kiertovesi lienee luokkaa 60 astetta. Tämän tiedon mukaan tarjoukset on mitoitettu.

PS. Itse olemme asuneet yhtiössä vasta reilun vuoden, joten tietoni talon lämmityshistoriasta perustuvat lähinnä vanhoihin taloyhtiön mappeihin. Isännöintikin hoidetaan itse ja vuorovuosin joten tietoja/lukuja lämmityksestä on otettu talteen välillä paremmin ja välillä laiskemmin. Isännöintinakki on nyt minulla.  

[Kuumaa_kalliosta]

Sanoisin, että oikea mitoitus on täystehoiseksi luokkaa 45kW ja osatehona n.30-35kW.

Kolme 200m kaivoa.

Erillispumppu isolla 1500 - 2000 (tulistus?) säiliöllä ja  kolmella kv 60L kierukalla varustettuna, jotta lämmin käyttövesi taataan myös saunapäivinä.

Jerkku hyvä, lienet erään lämpöpumppuvalmistajan palveluksessa, eikö vaan? Tämä on syytä ottaa huomioon.

jotta lämmin käyttövesi taataan myös saunapäivinä.

Hei Jerkku, elämme 2000-lukua, jolloin yhtenäiset saunomisajat kuuden asunnon rivarissa ovat historiaa ja epätodennäköisiä. Kas kun ei pitäisi varautua siihen, että maito on yhtä aikaa loppu S-marketista ja K-kaupasta.

Lukemat mitä olen eri toimittajille ilmoittanut ovat 8500 litraa öljyä ja 40000 kWh sähköä vuodessa lämmitykseen ja käyttöveteen. Luvut ovat vuodelta 2006 jolloin sähkön osuus lämmityksestä oli suuri. Joinain vuosina enemmän öljyä ja vähemmän sähköä.

En ole seurannut kiertoveden menolämpötilan mittaria, mutta meillä on Oumanin perus EH-80 lämmönsäädin ja se on yleensä säädöiltään C:n ja D:n välissä. Tarkoittaa että 25-26 asteen pakkasilla kiertovesi lienee luokkaa 60 astetta. Tämän tiedon mukaan tarjoukset on mitoitettu.

Noilla lukemilla näyttäisi siltä, että tarjotut n. 25 KW:n maalämpöpumput ja liki 400 metrin lämpökaivot riittävät teille niin hyvin, että vastuksia tarvitaan apuna vain pahimmilla pakkasilla.

Mielestäni teidän ei kannata hankkia niin isoja pumppuja ja putkia, että selviäisitte ilman vastuksia. Se ei kannata edes pitkässä juoksussa. Mutta jos taloyhtiöllä on joutilasta rahaa, antaa mennä vaan...

[HarriK]

Kiitos vastauksista!

Juu, ei kannata täystehomitoitus näinkin suuressa kohteessa. Sitä mieltä ovat olleet kaikki pumpputoimittajat, jopa L-ässän edustaja.

Huipputehontarpeeksi toimittajat ovat arvioineet 34-40 kW, tuo 40 kW oli L-ässän edustajan arvio. Muiden arviot ovat olleet välillä 34-37 kW:ta.

Mitä olen tarjouksia vertaillut niin näyttäisi, että taloudellisesti optimein teho saattaa olla meidän tapauksessa lähempänä 60 kuin 70 prosenttia huipputehosta. Ei niinkään siksi että isompi pumppu olisi välttämättä juuri kalliimpi vaan siksi, että kalliit porametrit kasvavat pumpun koon myötä niin paljon, että syntyneellä säästöllä ei investointieroa kurota umpeen pumpun elinaikana. Ainakaan tämän päivän hinnoilla... Ja tämä toki olettaen, että lyhyempiä kaivoja tarjoavien toimittajien laskemat lämpökertoimet todella pitävät paikkansa...

Toisekseen näyttää myös että isompi pumppu hörppää sen verran enemmän energiaa, että sillä erolla lämmittääkin jo lisävastuksilla kummasti.

[Jerkku]

Kaivoja ei mitoiteta tehon vaan energian tarpeen mukaan.

Käsittääkseni normi Suomalainen käy lauantai iltana saunassa? Huonolla säkällä suurinpiirtein samaan aikaan ja silloin iso säiliö on edelleenkin poikaa!

[HarriK]

Kaivoja ei mitoiteta tehon vaan energian tarpeen mukaan.

Näin minäkin olen lukenut ja ymmärtänyt. Mutta siitä huolimatta esimerkiksi eräs toimittaja teki minulle laskelmat 17 ja 26 kW:n pumpuille. Energiatarpeet oli täsmälleen samat ja vain siis pumpun teho muuttui. Isommalla pumpulla kaivojen aktiiviseksi syvyydeksi tuli 520 m ja pienemmällä 363 m. Että näyttäisi se pumpun teho kuitenkin vaikuttavan aika radikaalisti.

[HarriK]

Seuraavana päivänä siitä kun aloitin tämän viestiketjun, minuun otettiin yhteyttä Kesselestä, johon olin kertonut pettyneeni. (Yllätys, yllätys, tätä foorumia lukevat myös laitetoimittajat.) Tästä seurasi se, että istuin viime viikolla reilun parin tunnin palaverissa IVT:n teknisen asiantuntijan ja Kesselen toimitusjohtajan ja myyjän kanssa. Se oli mielenkiintoinen palaveri, missä kävimme tarkkaan lävitse meidän taloyhtiömme "casen" ja IVT:n mitoitusohjelman käytön ja eri muuttujien vaikutukset pumpun ja kaivon kokoon. Nyt saimme mitoituksen kuntoon ja asiallinen tarjouskin jo saapui. Ihan hyvin paikattu.

Nyt askarruttaa parit periaatteelliset erot. IVT tarjoaa käyttöveden "varaajaksi" 500 litran kierukkasäiliötä neljällä kierukalla. Jos ja kun oikein ymmärsin 500 litran tilavuus on lämmitys-, eli patterivettä ja käyttövettä ei varastossa ole kuin kierukkoihin mahtuva määrä, muutama kymmenen litraa. Varaaja siis lämmittää käyttöveden lennossa veden virratessa kierukoissa kuuman patterivesimassan läpi. Thermia tarjosi meille yhteensä 900 litran (270+270+180+180) varaajaa. Heidän TWS-systeemissään on myös eräänlaiset kierukat, mutta ymmärtääkseni periaate on juuri päin vastainen kuin IVT:llä. Eli Thermialla kierukoissa kiertää patterivesi, joka lämmittää 900 litran käyttövesitilavuutta. Onko kenellekään kommentteja näiden periaatteiden eduista ja haitoista?

Kylmäaineista. IVT:n tarjoamassa pumpussa on R-134a kylmäaine, jonka etuna IVT:n asiantuntija mainitsi, että sillä todella päästään paineisiin, joilla 65-asteinen lämmitysvesi on mahdollista. Thermian laitteissa kylmäaine on R-407c. Heidän esitteistään en löydä lupausta miten lämmintä patterivettä laitteella saadaan eikä myyjäkään tuohon halunnut sanoa mitään. Ymmärsin kuitenkin että noin 60 astetta olisi lähellä totuutta. Käyttövedenhän Thermian TWS-systeemi lämmittää tehokkaasti, kuten tälläkin foorumilla linkitetty Råd&Rön:n testi osoittaa.
Onko mielipiteitä näistä kylmäaineista, eduista & haitoista? Entä onko kokemuksia maksimi lämmitysveden lämpötiloista ilman sähkövastuksia?

Entä onko kenelläkään tietoa vuosihuoltojen/tarkastusten hinnoista? IVT:n laitteessa on kylmäainetta yli kolmen kilon (4,4 kg), joten siinä olisi pakollinen vuositarkastus. Thermia kun tarjoaa kahta pienempää pumppua niin ilmeisesti niillä ei pakollista tarkastusta ole vaikka yhteenlaskettu kylmäainemäärä ylittääkin tuon 3 kg:n rajan.

Ja vielä. Jos joku on saneerannut Nurmijärvellä öljylämmityksen maalämmölle, niin osaatko kertoa mikä on kunnan kanta maanalaiseen öljysäiliöön? Voiko jättää paikoilleen vai pitääkö kaivaa pois? Tämä on ilmeisesti kuntakohtaista...

[Kuumaa_kalliosta]

Ja vielä. Jos joku on saneerannut Nurmijärvellä öljylämmityksen maalämmölle, niin osaatko kertoa mikä on kunnan kanta maanalaiseen öljysäiliöön? Voiko jättää paikoilleen vai pitääkö kaivaa pois? Tämä on ilmeisesti kuntakohtaista...

Laki muuttui kai hiljan, joku kertoi. Nykyään pitäisi nostaa ylös. Kun meillä vaihdettiin juuri täällä maanpäällisessä paratiisissa Nurmijärvellä öljystä maalämpöön, säiliö puhdistettiin ja täytettiin maalla. Tämä oli ainakin silloin mahdollista. Soitapa kunnan ympäristötoimistoon, he tietävät nykyiset määräykset.

[HarriK]

Kokoustimme asiasta taloyhtiössämme erään pumpputoimittajan kanssa ja kävi ilmi, että kaikilta tarjouksien tekijöiltä on jäänyt huomioimatta mitoitukseen radikaalisti vaikuttava tekijä. Taloyhtiössämme käytetään käyttövettä pesutilojen ympärivuotiseen lämmitykseen. Tämä tarkoittaa että talossamme käyttöveden lämmitykseen kuluu arviolta noin 60 000 kWh vuodessa, joka on kolme kertaa enemmän kuin normitalossa. Kun kokonaisnettoenergiantarpeemme on noin 105000 kWh niin tarkoittaa se että käyttöveden lämmittämiseen kuluu yli puolet kokonaisenergiantarpeesta!

Rupesin miettimään, että josko tässä tapauksessa suomalaistyyppinen tulistuspumppu olisikin taloyhtiöllemme järkevämpi vaihtoehto, jos/kun se tekee käyttövettä paremmalla hyötysuhteella? Toinen vaihtoehto lienee kaksi pienempää ruotsalaispumppua, joista toinee jauhaa lämmitysvettä hyvällä hyötysuhteella ja toinen käyttövettä vähän huonommalla hyötysuhteella? Yhdellä ruotsalaispumpulla ei ehkä pärjää kun ei se ehdi tekemään tarpeeksi lämmitysvettä..?

Kommentteja?

[Kuumaa_kalliosta]

Taloyhtiössämme käytetään käyttövettä pesutilojen ympärivuotiseen lämmitykseen

Kerropa, miten teillä oikein pesutilat lämpiävät? Lattialämpö vai joku muu ratkaisu. Tuntuu oudolta tuo lämpimän käyttöveden käyttäminen lämmityksessä, se ei ole järkevää, tuotetaanpa energia millä tavalla tahansa.

[HarriK]

Lattialämmitys (lattiassa kupariputket) ja lisäksi vesipatterit. Eihän tuo järkevin tapa ole asiaa ratkaista, mutta aikoinaan tuo on ollut kuulemma yleinen toteutustapa.

[Kuumaa_kalliosta]

Lattialämmitys (lattiassa kupariputket) ja lisäksi vesipatterit. Eihän tuo järkevin tapa ole asiaa ratkaista, mutta aikoinaan tuo on ollut kuulemma yleinen toteutustapa.

Jos lattiapiirissä kiertää ehkäpä keskimäärin 45-50-asteinen käyttövesi eikä noin 30-asteinen lattiapiirille sopiva vesi, ratkaisu on kyllä aika huono.

Meillä oli samanlainen saunan pesuhuoneessa ja kun se purettiin, paljastui, että putket ja niiden ympärys oli kurjassa kunnossa ja läpeensä kostea. Välipohjaa kuivatettiin koneellisesti kaksi kuukautta ennen kuin päästiin laittamaan uusi pintalaatta, johon tuli sitten maalämmöllä lämpeävä lattialämmitys.

Mittaisin kyllä pesutilojen lattian kosteuden, ellei sitä ole jo tehty. Jos teillä olisi sama edessä kuin meillä oli, muuttaisin kosteiden tilojen lämmityksen nyt muun lämmitysremontin yhteydessä.

Pitkässä juoksussa liiaan lämpimän veden ajaminen lattiaan käy kalliiksi ja on ilmeinen riski.

[tomppeli]

Olen samaa mieltä kuin k_k.
Onko mahdollista vetää pesutiloille uusi lämmityksen syöttölinja.
Sitten hankitte sellaisen lämpöpumpun. jossa on ohjaustoiminto kahdelle lämmityspiirille L1 ja L2).
Tällainen on esimerkiksi suomipumpuissa, joissa on Ouman 202 tai 203 säädin.
Silloin Teillä on kunnollinen ja edullisemmin toimiva lämmitys näissä kosteissakin tiloissa.

Jos tilojen patterit ja putkistot ovat kunnossa, ei siis tarvita muuta, kuin se uusi syöttöputkitus.
Ongelmia voi tulla, jos pumpulta on pitkä matka niille kosteille tiloille.

[HarriK]

Kiitos kommenteista!

Kyllä tässä on meinannut jo välillä hanskat tipahtaa ja pää painua pensaaseen...

En usko että kellään taloyhtiössä on halua lähteä lattioita piikkailemaan. Tuskin k_k:n tapauksessa märkyys välipohjassa johtui lämmitysputkien korkeammasta lämpötilasta? Paremmin kai kuumemmat putket pitää rakenteen kuivana, KUNHAN putket on ehjät.

Mutta meidän on tosiaan nyt ensiksi selvitettävä millaisella vaivalla/kustannuksella lattian käyttövesikierron pystyisi kääntämään patteriverkkokierroksi. Eihän tuo missään tapauksessa ole järkevää kierrättää pesutilojen lattiassa varsinkaan kesäisin 50 asteista vettä. Huoneistot on kuumia muutenkin. Mukavuustekijä tosin kärsii jos lattiakierrot liitetään patteriverkkoon. Kesäisin kun patterikierto laitetaan pois päältä. Tästä voi tulla napinaa.

Olen puinut asiaa IVT:n ja Thermian asiantuntijoiden kanssa. JOS lattiakierron liittäminen patteriverkkoon ei onnistu järkevin kustannuksin niin Thermian kaksipumppujärjestelmä TWS-systeemillä vaikuttaisi järkevämmältä. IVT:n normaali kierukkavaraaja kun tarvitsee IVT:n mukaan noin 60-65 asteisen veden pumpulta, että pystytään takaamaan, että käyttövesi lähtee kiertoon 50-55 asteisena. Thermian miehet taas lupaavat, että heillä riittää pumpun lämpötilaksi 53-58 että käyttövesilähtö pysyy 50-55 asteen lukemissa. Tällä asialla on merkittävä vaikutus (n. 0,5) pumpun lämpökertoimeen. Ainakin puheiden mukaan siis Thermian "käänteinen kierukka" eli TWS isolla käyttövesivaraajalla tekee käyttövettä selvästi tehokkaammin ja on lämmönsiirto-ominaisuuksiltaan ylivertainen. Thermia lupailee, että vuotuinen kokonaislämpökerroin pysyisi tässä pahemmassakin eli käyttövesilämmitystapauksessa 2,5 paremmalla puolella. Jos lattialämmitykset saa patterikiertoon kerroin voisi nousta lähemmäs kolmea. Tarkoittaa meidän tapauksessa maksimissaan noin 500 euron vuotuista säästöä. Thermian systeemissä on hyvää myös se, että se mahdollistaa maalämmön kohtuuhyötysuhteella nykyisellä järjestelmälläkin ja voidaan myöhemmin muuttaa pesutilojen lämmitys jos se tulee muustakin syystä aiheelliseksi.

Laitoin pari päivää sitten tarjouspyynnön myös Geopro:lle. Heidän SH-tulistinpumppu vaikutti nettisivujen mukaan ehkä meidän tapaukseen sopivalta ja sitähän "tomppelikin" suositteli minulle aiemmin. Tosin IVT:n mukaan tulistinpumppukaan ei meidän tapauksessa auta koska tulistimen teho on vain n. 10% pumpun tehosta eikä riitä pitämään meillä käyttövettä lämpimänä. Katsotaan nyt josko tuo Geopro joskus vielä tarjouspyyntöön jotain vastaisi...

[tomppeli]

IVT:llä ei ole tulistusta, siksi he väittävät, että tulistuksen tehon on vain 10%. Todellisuudessa se on 15-20%.

Jos teillä on kaksi ohjauspiiriä, L1 ja L2, voitte kesäksi antaa toisen niistä, sen joka hoitaa talon yleisen lämmityksen, mennä kylmäksi ja sitten ohjelmoidaan koneesta toinen piiri, se joka hoitaa pesutilat, sellaiseksi, että se lämmittää ympäri vuoden.
Halutessanne voitte ohjelmoida sen kello / kalenteri ohjauksellekin.
Niinpä ei tule sitä epämukavuutta kylmistä ja kosteitä lattioista kesälläkään.
Nämä L1 ja L2 ovat täysin itsenäisesti ohjelmoitavia lämmityspiirejä omine putkistoineen.

[Kuumaa_kalliosta]

IVT:llä ei ole tulistusta, siksi he väittävät, että tulistuksen tehon on vain 10%. Todellisuudessa se on 15-20%.

Onko tästä tutkittua tietoa vai nojataanko tässä puoleen ja toiseen vain valmistajien mainoslauseisiin? Ongelma on se, että Suomessa ei ole mitään ajantasaista puolueetonta tutkimusta eri maalämpöpumpuista.

[HarriK]

Niin joo jos tosiaan tekisi kokonaan oman lämmityspiirinsä pesutiloille. Sehän se paras vaihtoehto varmaan olisi, mutta euroja palaisi luultavasti jo niin paljon että ei äkkiseltään tunnu järkevältä. Pitäisi vetää läpi talon uudet linjat pesutilojen kierroille. Omakotitalossa tuo ehkä vielä menis mutta rivitalossa...

Miten muuten k_k teillä on järjestetty tuo pesutilojen lattialämmitys? Onko se omassa kierrossaan (voiko thermialla ohjata kahta erillistä lämmityskiertoa?) vai patterikierrossa ja kesäisin pois päältä?

Ymmärsin IVT:n kaverin puheista että IVT:lläkin on ainakin joskus ollut (jos ei vieläkin joillain markkinoilla) valikoimassa tulistinpumppu, jossa oli tuo tulistusteho 10 prosentin luokkaa. Lisäksi taisi olla niin, että tulistinpumppu tehokkaasti toimiakseen vaatii suuren lämpötilaeron ja ei toimisi tehokkaasti meidän tapauksessa missä tavallaan vaan ylläpidetään käyttövesikierron n. 50 astetta eikä kiertoon tule suhteessa niin paljon uutta kylmää vettä...? Saatan muistaa täysin väärin, on tullut kuultua niin paljon asiaa ettei kaikki enää pysy päässä.

[Kuumaa_kalliosta]

Miten muuten k_k teillä on järjestetty tuo pesutilojen lattialämmitys? Onko se omassa kierrossaan (voiko thermialla ohjata kahta erillistä lämmityskiertoa?) vai patterikierrossa ja kesäisin pois päältä?

Se laitettiin patteripiiristä haaratuvaksi shuntilla. Olisi voitu laittaa ihan omaksi piirikseenkin, mutta olisi ollut turhan hankalia putkivetoja. Tuota shuntin ohjaamaa piiriä voi vastaisuudessa laajentaa muuallekin, jos innostuu laittamaan lisää lattialämpöjä.

Kesäaikana patteripiiri on poissa päältä yli +17°C:n ulkolämmössä, mutta pesutilat pysyvät silloin hyvin kuivina, koska siellä ilma kiertää Ilto Ekono 400:n kautta kesät talvet.

[HarriK]

Sain Geoproltakin kommentin asiaan. Heidän mukaansa tulistusteho on 25 prosenttia pumpun tehosta. Tämäkään ei kuitenkaan riitä käyttöveden lämmitykseen meidän tapauksessa. Geopron kanta oli, että kohdetta ei tälläisenaan kannata toteuttaa pelkästään maalämmön varaan vaan käyttöveden loppukuumennus kannattaisi tehdä öljyllä/sähköllä. IVT:n kantahan asiaan oli samansuuntainen.

Thermian pojat (tai oikeammin Tom Allenin) ovat siis ainoita joiden mielestä kohde on järkevää toteuttaa tälläisenaankin. Hiukan kyllä mietityttää voiko tuo Thermian TWS-systeemi todella olla niin paljon kilpailijoita pätevämpi käyttöveden lämmityksessä. Liekö tuolle patenttia...mikseivät muut valmistajat käytä vastaavaa menetelmää? Mikähän lienee odotettavissa oleva käyttöikä kompuralla jos se jauhaa ympäri vuoden 55-asteista vettä? Täytynee vielä prässätä suoraan Thermiaa asiasta.

Niin, putkitusremonttiin ei taloyhtiössä oikein olisi halukkuutta. Vaihtoehdot siis ovat joko tuo Thermian TWS-systeemi kahdella pumpulla, pumppu + uusi öljykattila (tuskin), uusi öljykattila, tai sitten ei tehdä vielä mitään...

[tomppeli]

Tällainen taloyhtiön maalämpöprojekti on kiinnostava hanke.
Taloyhtiöiden lämmitys on meillä pääsääntöisesti hoidettu joko kaukolämmöllä tai omalla öljylämmitteisellä lämpökeskuksella.

Öljylämmittämisestä olisi syytä päästä eroon, ennen kaikkea siksi, että öljyn hinta on kovin suhdanneherkkä. Ja aina, kun hinta on päässyt nousemaan, se pyrkii sinne jäämäänkin.  Öljylämmittämisellä ei näyttäisi olevan hyvää tulevaisuutta.

Kaukolämpö on helppo järjestää keskitetysti öljyvapaaksi.
Kaikilla ei ole mahdollisuutta kaukolämpöön. Jää suuri tarve kehittää uusia vaihtoehtoisia lämmitysratkaisuja. Kalliolämpö on ilmeisesti yksi hyvä sellainen.

Meillä pitäisi lähteä tutkimaan ja kehittämään hyvää kalliolämmitystä taloyhtiöille.

Ympäristöministeriö voisi valita muutaman tutkimus ja kehittämisprojektin. Tutkimus  tehtäisiin yhteiskunnan tuella ja siihen osallistuisi esimerkiksi Geologinen tutkimuslaitos, jokin tekninen yliopisto, jolla on kylmätekniikan ja energiatekniikan osaamista ja suomalainen lämpöpumpputeollisuus, joka saisi näin arvokasta tietoa suurten pumppulaitosten kehittämistä varten.

Kuinka meilläkin saataisiin jotain tällaista käyntiin?
Kysyy "tomppeli".

[tomppeli]

Tämä menee nyt pahasti yksinpuheluksi!

En malta olla palaamatta vielä tuohon tulistuslämpöpumpun lämpimän käyttöveden tuottamistapaan.

Minulla on Geopro SH13 pumppu 700 litran SHAK702 tulistusvaraajalla.

Varaajan yläkolmannes lämmitetään pumpun tulistimella yli 60 asteiseksi. Tämän yläkolmanneksen sisällä on käyttövesikierukka, josta käyttövesi lähtee termostaattisen sekoittajan kautta hanoille.

Varaajan kahta alakolmannesta lämmitetään pumpusta tavanomaisella tekniikalla, samalla kuin ruotsalaispumpuissa, vähän yli 50 asteiseksi. Tämänkin osan yläosassa on käyttövesikierukka.

Nämä kaksi erillistä kierukkaa on liitetty sarjaan, eli peräkkäin, niin, että kylmä vesi menee alemman kierukan alaosasta sisään, tulee saman kierukan yläosasta ulos ja menee vielä sisään yläosan tulistuskierukkaan tulistumaan.

Näin vesi kuumennetaan noin 50 asteiseksi alemmalla kierukalla ja säiliön alaosaan varastoidulla lämpimällä vedellä, samalla, jolla patteritkin lämpiävät ja sitten vasta vesi menee lopuksi yläkolmanneksessa olevan kierukan läpi ja lämpiää siellä vielä vähän kuumemmaksi, yli 60 asteiseksi.

Lämpimän veden tuottoon käytetään siis pumpun koko tehoa. Käyttövesi vain priimataan, eli lisälämmitetään siellä yläkolmanneksessa.

Hanoille menevän veden lämpöä lasketaan ennen verkostoon menoa termostaattisäätimellä, jossa otetaan alemman kierukan ulostulosta vähemmän kuumaa vettä lisää niin, että saadaan sopivan lämpöistä, esim +55 asteista käyttövettä vesihanoille.

Tämän halusin vain kertoa siksi, että tuo "suomipumpun" vedentuottamisperiaate ei ehkä ole kaikilla tiedossa. Säiliön kahdessa alakolmanneksessa on siis samanlämpöistä vettä, kuin "ruotsalaispumpuissa". Erona on vain tuo tulistaminen säiliön yläosassa. Ruotsalaispumpuissa priimaus tehdään tarvittaessa sähkövastuksella. Suomipumpussanikin sellainen vastus on, mutta olen ohjelmoinut sen pois käytöstä.

"KimmoK" on kirjoitellut asiasta selkeästi tässä viestiketjussa!

[Raid]

en tiedä miten ne muut ruotsalaispumput toimii mutta omani ei ainakaan lämmitä koskaan käyttövettä yli 50 asteiseksi koska MLP.n jälkeen on 250litra erillinen varaaja joka tekee sen +65 asteiseksi.

[Kuumaa_kalliosta]

en tiedä miten ne muut ruotsalaispumput toimii mutta omani ei ainakaan lämmitä koskaan käyttövettä yli 50 asteiseksi koska MLP.n jälkeen on 250litra erillinen varaaja joka tekee sen +65 asteiseksi.

Miksei pumppusi lämmitä 55 asteeseen? Ainakin kolme vuotta vanha Thermia Duo lämmittää tuohon lämpöön. Millä tuo varaajasi vesi priimataan 65 asteeseen, vastuksellako?

[Tero]

en tiedä miten ne muut ruotsalaispumput toimii mutta omani ei ainakaan lämmitä koskaan käyttövettä yli 50 asteiseksi koska MLP.n jälkeen on 250litra erillinen varaaja joka tekee sen +65 asteiseksi.

Tuo on järkevä tapa ajaa lämpöpumppua.
Minä laskisin lämpöpumpun sisäosan pyynnön 45-47 asteeseen ja vastuksella varustetun varaajan pyynnön 55 asteeseen.

[Raid]

Tuo on järkevä tapa ajaa lämpöpumppua.
Minä laskisin lämpöpumpun sisäosan pyynnön 45-47 asteeseen ja vastuksella varustetun varaajan pyynnön 55 asteeseen.

(itse asiassa varajaa tekee +60, tarkistin asian.)
Näin minullekin sanoi eräs MLP asentaja. Kertoi että tekee pumpulle lisää käyttöikää kun sen ei tarvitse runtata itteänsä aina "piippuun". Se että varaaja kuluttaa sähköä kun se nostaa tuon 10 astetta veden lämpötilaa, niin rahallisesti se menee loppupäässä +-0. paitti että kompuralle tulee ehkä hieman enemmän käyttöikää.  Samalla on myös reserviä kun 4 mukulaa pluttaa veden kanssa kun käyvät uimassa ja lämmittelevät välillä suihkussa(ainakun en ole paikalla).

[HarriK]

Kerronpa loppuratkaisun rivitaloyhtiömme lämmitysjärjestelmän saneeraukseen. Viime talven ja kevään mittaan asiaa puimme ja väänsimme, pyysimme tarjouksia ja vertailimme niitä. Epävarmuutta herättäviä tekijöitä oli:

- Oikea kaivojen syvyys? Mitta heitteli huomattavasti toimittajasta riippuen. Ei pitäisi.
- Käyttövedellä tapahtuva pesutilojen lämmityksemme. Tämän vaatima energia havaittiin erittäin suureksi, jopa yli puolet koko energiantarpeesta. Osa toimittajista nosti kädet pystyyn tämän kuultuaan, osa väitti ettei tuota ongelmaa. Kumpi kanta oikea? Kaksikompressoriset pumput pääsivät jatkoon tästä.
- Loppukahinoihin pääsi kaksi toimittajaa, joilta vaadimme takuuta, että laskelmassa luvattuun säästöön päästään. Toinen ei tähän suostunut, ei mitenkään. Toinen suostui, mutta laski lupaukseensa ja hintaansa niin suuren varmuuskertoimen, että lupaus oli loppujen lopuksi yhtä tyhjän kanssa. Toisekseen lupauksessa ei otettu mitään kantaa sanktiohin mitä jos lupaukseen ei päästä.

Maalämpöön saneeraus vaikutti siis aika riskipeliltä. Jos kaikki menisi kuten luvattu, maalämpö olisi onnistunut ratkaisu. Mutta kukaan ei kuitenkaan uskaltanut ottaa vastuuta siitä, jos laitteisto ei toimisikaan oletetusti. Meidän taloyhtiömme tapauksessa riski- ja epävarmuustekijöitä kuitenkin oli muutama. Epävarmuutta lisäsi myös toimittajien ristiriitaiset mielipiteet.

Loppujen lopuksi ratkaisuksi nousi yllättäen kaukolämpö. Yllättäen siksi, että aiemmin kunta ei putkia ollut halukas meille saakka vetämään (n. 500 metrin veto). Asiat kuitenkin muuttuivat nopeasti, kun naapuritaloyhtiökin rupesi kyselemään kaukolämmön perään. Nyt olemme tilanteessa, että olemme tehneet sopimuksen kaukolämmöstä ja urakoitsija on kilpailutettu ja valittu. Lokakuun puolivälissä pääsemme siirtymään kaukolämpöön. Investointikustannus jää _alle puoleen_ maalämmöstä. Lämmityskustannukset tippuvat merkittävästi öljylämpöön verrattuna. Maalämpöön on vaikea verrata, kun sen toimivuus yhtiössämme jäi nyt testaamatta. Huomattavasti varmemmalta ratkaisulta kaukolämpö kuitenkin tuntuu.

Päädyimme siis päinvastaiseen ratkaisuun kuin Martan taloyhtiö aiemmin. Harmi ettei Martta ilmeisesti ole kommentoinut mitenkään miten heillä maalämpö on toiminut.