Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Patterien kohina  (Luettu 6790 kertaa)

Poissa zta

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 86
Patterien kohina
« : 17.04.08 - klo:15:58 »
Tervehdys,
Öljyn hinnan huima nousu on pistänyt todella miettimään vaihtoehtoja. Talo (1 1/2 krs + kellari, yht n. 200m2) on rakennettu 50-luvulla eikä eristeitä ole matkalla lisäilty joten viimeisen kymmenen vuoden tunnettu keskikulutus on ollut 3900l öljyä vuodessa. Maalämpö kuulostaisi aika kiinnostavalta vaihtoehdolta, mutta pari asiaa mietityttää. Ensimmäinen on patterien riittävyys, mutta sehän on tietysti järjestelykysymys. Niitähän saa tarvittaessa lisää / parempia. Toinen asia on patterien kohina. Nykyjärjestelmässä on käsin säädettävä shuntti kiertoveden lämpötilan säätöön sekä pattereissa termostaattiventtiilit. Kun kiertoveden lämpötila on riittävän korkeä, vesi kiertää hitaasti eikä kohinaa kuulu.  Ainoastaan patterien yläreuna on lämmin. Jos avaan termostaattihanaa isommalle, niin jopa alkaa kohista. Tämän takia pelkäänkin, että maalämpösysteemin alhaisempi kiertoveden lämpötila tulee pakkasilla aiheuttamaan sietämätöntä kohinaa.
Onko kellään omakohtaisia kokemuksia moisesta? Ja mistähän se kohina mahtaa loppujen lopuksi johtua? Pattereissa ei ole minkäänlaista virtauksensäädintä poistopuolella, joten olisiko siinä se syyllinen?

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 619
  • Vanha pieru!
Re: Patterien kohina
« Vastaus #1 : 17.04.08 - klo:17:00 »
Kohina johtuu todennäköisesti liian suuresta kiertovesipumpun tehosta.
Pumpuissa on kytkin, jolla sähköisesti lasketaan pumpun virtaustehoa ja kohina laskee.
En ole kuullut, että kukaan maalämmittäjä olisi valittanut patterien kohinasta. Ainakaan maalämmitys ei mitenkään lisää patterien kohinoita.
 
Sen sijaan maalämmitys voi aiheuttaa hiukan toisenlaisen ja joidenkin mielestä varsin kiusallisen ilmiön.  
Jos valitaan ns. ruotsalaispumppu, joka on ns. vaihtoventtiilikone, ilman kiertovesivaraajaa, saattavat patterit ja putkisto alkaa napsumaan kiertoveden lämpötilan vaihtelun takia.
 
Ns. suomipumput ( useita merkkejä. mm Geopro SH -mallit, Lämpöässä V -mallit Ekowell pumput jne ) toimivat kuten perinteinen suomalainen vesikeskuslämmitys. Niissä on tarpeeksi varaajatilavuutta kiertovedelle (vähintään 300 litraa) ja kolmitieventtiili vakioimassa pattereille menevän kiertoveden lämpötilan. Vakiolämpöisellä kiertovedellä ei synny putkiston lämpötilanvaihteluista johtuvaa liikkumista, joten ei kuuluu napsumista.
 
Termostaatit.: Olet varmaan lukenut, että termostaatin käyttäminen maalämmityksen yhteydessä ei ole suositeltavaa, eikä tarpeellista, koska lämpöpumppu itse toimii ulkotermostaatin ohjaamana. Pumppuun voi liittää sisätermostaatin, mutta se ei ole yleensä tarpeen.
Teillä on pattereissa termostaatit. Ne säädetään vain korkeimmalle mahdolliselle lämpötilalle, silloin ne eivät ole käytössä.
 
Öljyn kulutus Teillä on ollut noin 3900 litraa. Jos tämä, noin 4000 litraa riittää kylminäkin talvina tarkoittaa se noin 9 kilovatin tehoista pumppua.
Huomaa kuitenkin, että pumppujen teho on ilmoitettu +35 asteiselle menovedelle, joka ei riitä patteriverkostolle, joten pumpun tulee olla nimellisteholtaan vähintään 10-12 kW.
Maalämmitys ei pysty tuottamaan kuin korkeintaan noin +55 asteista menovettä pattereille.
Monet pumppumerkit eivät pääse edes siihenkään ilman apusähkölämmitintä (pumpun sisään rakennettua 3/6/9 kW tehoista sähköpatruunaa).
 
Porakaivoksi riittää minimissään Porin korkeudella noin 165 metriä syvä kaivo. Tämä 165 metriä tarkoittaa aktiivisyvyyttä, eli sitä syvyyttä, missä aina taatusti on vettä. Vesisyvyys alkaa yleensä viimeistään 10 metrin syvyydessä, joten tuo Porilainen kaivo olisi oltava vähintään 175 metriä tuon Teidän talonne lämmittämiseen.  
Oulussa tarvittaisiin kaivon aktiivisyvyydeksi noin 210 metriä. Tämä suurempi syvyys siksi, että Oulussa koskemattoman kallioperän lämpötila noin 20-50 metrin syvyydessä on noin 1 - 2 astetta alempi, kuin Porissa.

Poissa zta

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 86
Re: Patterien kohina
« Vastaus #2 : 19.04.08 - klo:17:48 »
Kiitokset Tomppeli erittäin tyhjentävästä vastauksesta! Mitoitusohjekin tuli vielä erikseen pyytämättä, joten voiko elämä tämän helpommaksi enää tulla :) Tämänvuotiset investointiavustukset ovat jo menneet tässä nukkuessa sivu suun, joten pitänee odottaa ensi vuoteen, vaikka toisaalta saattaa olla niinkin että se nyt saamatta jäänyt avustus säästyisikin jo ensi talvena lämmityskustannuksissa jos laittaisi saman tien tuulemaan.

Poissa niperox

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 78
  • YaBB 1G - SP1 on Kuningas!
Re: Patterien kohina
« Vastaus #3 : 05.05.08 - klo:01:38 »
Haluasin vielä täydentää, että ns. ruotsalaispumppu, joka on ns. vaihtoventtiilikone toimii eri periaatteela kuin "vanhanaikainen" suomipumppu.
Koska tuotettavan veden lämpötila vaikuttaa lämpökertoimeen(COP), ei vettä kannata lämmittää kuumaksi ja rajoittaa shuntin avulla.
Kun tuotetaan kahta erilämpöistä vettä(käyttövesi ja lämmitys), lämpöä tuotetaan juuri se mitä sillä hetkellä tarvitaan.
Siksi tuo vaihtoventtiili.
Tuohon liitettynä UKV varaaja, niin ei patterit pauku.

Poissa mnk

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 673
  • IVT 11E HT+/203m/2006
Re: Patterien kohina
« Vastaus #4 : 06.05.08 - klo:08:12 »
Lainaus

Maalämmitys ei pysty tuottamaan kuin korkeintaan noin +55 asteista menovettä pattereille.
Monet pumppumerkit eivät pääse edes siihenkään ilman apusähkölämmitintä (pumpun sisään rakennettua 3/6/9 kW tehoista sähköpatruunaa).
 
 

(ainakin) Carrierin ja IVT ht+  laitteilla saa max PALUU lämmönvaihtimelle olla 54C, johon lisättynä hyvä hystereesi noin 7C  ja saadaan noin 61C patterilinjan LÄHTÖÖN. 10C hystereesillä onnistuu 64C patterilinjan lähtöön. Tuo onnistuu patteripiirin lähtöön ilman vastustakin ja vastuksen avustamana.

Jos ns. Shuntti - pumpulla lämmitetään ison varaajan yläosa niin kuumaksi, että varaajan keskiosan yläpuolelta saisi patteripiirin lähtöön shunttaamalla esim 64C, niin luokitellaan shunttikoneet samaan max temp luokkaan kuin vaihtoventtiilikoneet.

kts. sivu 6 alareunan taulukko  tulistuskoneista
http://www.lampoassa.fi/docs/Dsp_OHJE_T8-15_5-2005.pdf
max 55C lähdössä.

v-sarjan koneiden esitteessä sivu 21
http://www.lampoassa.fi/cgi-bin/webio-f?id=7&saitti=lampoassa
ei ole kerrottuna max lämpötilaa

=>  shunttipumpulla ei pääse  noin 61-64C lähtöihin patterilinjaan kuten viitatuilla vaihtoventtiilikoneilla.

Asiaan voi perehtyä talvella lisää katsastamalla eri merkkisten koneiden dataloggereita.
« Viimeksi muokattu: 06.05.08 - klo:08:18 kirjoittanut Tommy200 »