Talon tilavuus noin 300 m3
Öljyä mennyt 2600l
eli tomppelin mielestä ivt n. 200l vaaraajalla tarvitsisi puskuri varaajan rinnalleen?
Geopro sh7 + 500l tulistusvaraaja suuremmalla vesitilavuudella ei tarvitse kö ?
pattereita ei lauhoilla talvilla juuri pysty mittailemaan, lisäksi patterit kuumenevat nopeasti ja jäähtyvät huone termostaatin mukaan, toivon että pumpun yhtenäisesti ja tasaisesti tuleva, vaikkakin matalampi lämpö jaksaa lämmittää talon.
2600 litraa öljyä vuodessa tarkoittaa kattilasta riippuen vähän yli 24.000 kWh:n lämpöenergiaa vuodessa.
Se puolestaan vastaa noin 8 kW tehoista lämmitintä.
Otathan huomioon, että pumppuvalmistajat ilmoittavat nimellistehon +35 asteiselle menovedelle.
Patterilämmitykseen tuo lämpötila ei riitä. Tarvitaan vähintään +50 asteista vettä kylmillä säillä.
+50 asteella tuo nimellisteho on 10-20% pienempi, kuin +35 asteella.
Katso pumpun teknisistä tiedoista, että se pystyy antamaan tarpeeksi kilovatteja 50 asteisellakin patterivedellä.
Olisin aina vähän varovainen lämmitysjärjestelmän mitoittamisessa niin,
että en hankkisi alimitoitettua systeemiä. Kylmillä säillä voi tulla ongelmia.
On turvallisempaa asustaa, kun tietää, että lämmittimen teho ei lopu kesken, jos kylmät säät iskee päälle.
Lähes kaikissa pumpuissa on tehtaan asentamana sähköpatruuna.
Se on tarpeen varsinkin niissä pumpuissa, joissa lämmin käyttövesi tuotetaan kaksivaippaisessa varaajassa.
Siinä varaajassa on siis ruostumaton vesisäiliö, joka varastoi lämmintä käyttövettä.
Joskus saattaa käydä niin, että legionella bakteeri pesiytyy säiliöön.
Legionella tapetaan kuumentamalla määrävälein vesisäiliö sillä sähköpatruunalla vähintään +60 asteeseen, joka tappaa legionellan.
Tuota samaa vastuspatruunaa voidaan käyttää myöskin pattereissa kiertävän veden lisälämmittimenä.
On kuitenkin hyvä muistaa, että silloin kun on se kova pakkanen, tuo 6-9 kW tehoinen sähkölämmitin kytkeytyy päälle.
Ja juuri silloin maamme sähköverkko on myöskin pahiten kuormitettu.
Jos olemme hankkineet maahamme paljon lämpöpumppuja, jotka on ns. "optimimitoitettuja", eli itse asiassa ovat alimitoitettuja,
käy niin, että suuri määrä lämpöpumppuja alkaa ottamaan lisätehoa sähköverkosta juuri silloin,
kun se verkko on jo ennestäänkin äärimmilleen kuormitettu ja seurauksena maamme sähkönjakeluverkko romahtaa ylikuormasta.
On siis aika arveluttavaa hankkia alimitoitettuja lämpöpumppuja ja ajatella,
että otetaan lisätehoa sähköstä silloin, kun pumpun oma teho ei enää riitä.
Tähän asiaan saattaa vielä joskus joku maamme viranomainenkin puuttua.
Pätkäkäynti tarkoittaa sitä, että pumppu käy hyvin lyhyitä jaksoja ja käynnistyy siksi tosi lyhyin välein uudelleen.
Käynnistykset rasittavat kompressoria, koska käynnistyshetkellä voitelu ei vielä toimi kunnolla,
josta aiheutuu kulumista ja kompuran eliniän lyhenemistä. Pätkäkäyntiä estetään kiertovettä varastoivalla tankilla.
Kiertoveden varaaja toimii akkuna, joka varastoi lämmitettyä kiertovettä
ja pumppu lataa lämpöä aika kauan siihen "akkuun" ja pysähtyykin sitten aika pitkäksi aikaa.
Talon lämmitys hoituu pumpun seisoessa siitä tankkiin varastoidusta lämpöenergiasta.
Ns. "Ruotsalaispumput" on tarkoitettu lattialämmitykseen, jossa betonilattia on se varaava akku.
"Ruotsalaispumpuissa" ei ole lainkaan vesitilavuutta, eli sitä akkua pattereissa kiertävälle vedelle.
Myöskin suomessa tehdään näitä varaajattomia ns. "ruotsalaispumppuja".
Ekowellin pumput, Lämpöässän V-pumput ja Geopron SH -pumput, sekä muutamat muut ovat näitä "suomipumppuja",
joissa on itsessään se lämpöakku, eli vesivaraaja.
Mitä isompi varaaja, sitä harvemmaksi saadaan käynnistymiskerrat.
