Uusi lämmitysjärjestelmä vanhaan taloon

[Hessuna]

Tervehdys!

Vuosi sitten alkanut lämmityssaneeraussuunnittelu on nyt tulevana kesänä konkretisoitumassa, eli maalämpö tulee tupaan. Vaihtoehtona oli hakekattila, mutta huolimatta omasta 'ilmaisesta' puusta päädyin maalämpöön. Poltetaan puuta vain pesissä ja halkoina ja jätetään parempi traktori ja metsäkärry ostamatta.

Pumpun kokoluokastasta on jo pieni haju (luokkaa 12kW), nyt kaipaan vähän suuntaviivoja käytännön kustannuksille.

Vanha hirsitalo, lämmitettävää tilaa joku 400m2, kuutioita reilusti yli 1000. Sijainti pirkanmaalla.

Minkä verran patteriverkoston rakentaminen maksaa, talon ulkomitat on n. 23m x 13m. Alakerrassa n. 300 m2 huonekorkeudella 3,3m, yläkerrassa n. 100m2 vähän matalampaa.

Sitten putkisto / kaivo. Talo on mäellä ja perimätiedon mukaan hyvinkin vettä läpäisevää hiekkaa. Lääniä pintaputkistolle riittää, mutta tulisiko sitä sitten jo järjetön määrä? Ja ongelma on myös porakaivo, kun kalliota joutuu todennäköisesti etsimään hyvinkin kaukaa alhaaltapäin.
Mitä mielipuolta?

[tomppeli]

12 kW teho tuntuu liian alhaiselta.
Vähintään 15 kW pumppu tarvitaan.
Lämmitysenergian tarve vuodessa on noin isossa talossa vähintään 50.000kWh, riippuu tietysti kovasti siitä, kuinka hyvän lämmöneristyksen taloosi rakennat.
Tarvitaan todennäköisesti 15-17 kW pumppu.
Osatehoista ei mielestäni kannattaisi hankkia, koska tarvittava sähkölämmön teho olisi varsin korkea.
Nykyisillä korkeilla energian hinnoilla ei ole järkevää lämmittää taloaan muutoin, kuin lämpöpumpulla!

Jos tulee patterilämmitys, tarvitsee se kovilla pakkasilla pattereille menevän veden lämpötilaksi 50-55 astetta.
Korkea antolämpötila laskee kompressorilla tuotettua lämmitystehoa kymmenkunta prosenttia.
Tämäkin nostaa pumpun nimellistehoa.
Jos patterit uusitaan, kannattaa harkita puhallinkonvektoreita. Ne lämmittävät vähän alhaisemmilla menoveden läpötiloilla riittävästi, tietysti mitoituksesta riippuen.
Lattialämmitys olisi pumpun kannalta ihanteellinen, mutta vanhaan taloon et ehkä sellaista suunnittele.

Kuiva hiekkamaa ei ole paras mahdollinen keruuputkistolle. Kaivo on varmempi, mutta kalliimpi.
Kaivon aktiivisyvyydeksi tarvittaisiin ehkä noin 350 metriä, joka tarkoittaa kahta kaivoa.
350 metriä kaivoa tuottaa Pirkanmaalla noin vähän yli 50.000 kWh / vuosi pumpusta saatuna energiana (COP n.3.0)

Se kaivo, onko lähistöllä kellään ennestään porakaivoa. Häneltä saisit tiedon siitä, kuinka syvällä kallio on.
Kunnan rakennusvalvonta voi myös tietää asian.
Rakennusvalvontaan kannattaa muutoinkin olla yhteydessä. Heille yleensä kunnissa jätetään ARAn energia-avustushakemus.
http://www.ara.fi/default.asp?node=1263&lan  
Saat 15% laitekustannuksista ARA avustuksena ja lisäksi työt voit vähentää verotuksessa.

[Hessuna]

Kiitos, jatketaan tarinaa.

Lämmitysenergiaa ei ole koskaan kulunut lähellekään tuota lukemaa, vaikka sähkön lisäksi oli pitkään vain puuhella - joka lämmittää käytännössä vain yhtä huonetta. Osa huoneistahan on ollut tietty talven viileämpänä eli 10-14 astetta, noiden osalta lämmitystarve tulee kyllä tulevaisuudessa kasvamaan. Osaltaan siis pumppu tulee myös kasvattamaan asumismukavuutta.

Tulisijoja korjataan ja restauroidaan, eli ne ovat vielä lisäksi tulevaisuudessa tasaamassa huippuja ja muutenkin apuna.

Siis koko patteriverkosto tulee rakennettavaksi koska vesikiertoista ei ole, eikä sille järkevää vaihtoehtoa taida olla. Tälle haluaisin vähän vinkkiä ja jonkinlaista suuntaviivaa kustannuksesta.

Naapureita ei edes lähellä ole, saati sitten porakaivoja. Sen verran ole itsekin joutunut elukoita hautaamaan, että tuolla reilussa metrissä on ihan hienoa hiekkaa ryyditettynä kivillä. Tuo ei varmasti ole hyvä maa putkistolle, mutta saako hiekasta riittävästi lämpöä riittävän pitkällä putkella? Kymmenien metrien maaosuus porakaivossa kuulostaa pahuksen kalliilta

Ja minkä hintaista on siirtokanaalin teko? Pumpulle olisi oiva paikka vanhassa navetassa, mutta matkaa asuinrakennukseen tulee 20-30m. Sisälle arkailen tuota ottaa murisemaan äänen pelossa, eli sitten tulee vaihtoehdoksi vielä erillinen pumpuhuone, mutta se taitaa olla se kallein ratkaisu.

[Hirsitalollinen]

Hei

Meillä 100-vuotias suojeltu hirsitalovanhus, jossa asuttuna 160m2 ja noin 500m3.

Kesällä asennettu 8.5kW:n Niben pumppu ja 700m maapiiriä vanhaan peltoon. Maa tulkittiin hiekkamaaksi, mitoitus sen mukaan, asennettaessa havaittiin savimaaksi. Lämmitys vesipatterein, mitoitettu max. 55c vedelle, lisäksi tilasin hieman suunnittelijan mitoitusta isommat patterit. 13 patteria maksoi noin 1500euroa, asennuksen osuutta koko LVI-hommasta en ole laskenut, kun kaikki laitettiin uusiksi. Maalämmön kokonaiskustannukset vielä laskussa, mutta pitäisi jäädä alle 10 000 euroon.

Joka huoneessa vanhat uunit (varauskyky heikohko), joita käytetään vuorotellen 1-2 - kertaa viikossa. Systeemi toimii, ja lämmintä riittänyt. Jännityksellä odotan kovempia pakkasia.

Pumppu käynyt 6,5kk, ja sähköä mennyt alle 2900 kWh (oma mittari). Ainoa "haittapuoli" on useasti käyvä pumppu, jonkinlainen patteripuolen puskurivaraaja auttaisi ehkä? Meillä pumppu sisällä kodinhoitohuoneessa, eikä talossa vielä väliovia kunnostettu, eikä pumppu häiritse lainkaan, toki sen kuulee... Uskallan osaltani suositella.

[P.K.]

12 kW tuntuu kyllä todella vähältä.
Meillä on hieman pienempi vanha hirsitalo myöskin Pirkanmaalla ja 14kW pumppu on turhan pieni. 9kW lisävastustenkin kanssa (siis teoriassa 23 kW) kovemmilla pakkasilla lämpö ei riitä.

Patteriverkon rakentamisen kustannukset halusin aktiivisesti unohtaa, mutta olikohan töineen noin 6 tuhatta.. (välillä 4 -8 kuitenkin )
Suosittelen myös puhallinkonvektoreita, meillä niistä jostain syystä kuitenkin loppumetreillä luovuttiin.

Seuraavaan taloon osaisi hieman paremmin...

[Hessuna]

Niin, tuo 12kW on yhdestä tarjouksesta minkä sain reipas vuosi sitten kun aloin remonttia kaavailemaan. Tämä lämmitysremppa vaan siirtyi silloin tehtäväksi hamassa tulevaisuudessa, ja se tulevaisuus on nyt tulevana suvena.

Katsotaan sitä pumpun ja maapiirin mitoitusta sitten kun saa tarjouskierroksen liikkeelle, laskekoot 'ammattilaiset' ensin ja sitten mutu-tuntumalta kauppoihin.  

Huonekorkeutta kun on, niin nuo puhallinkonvektorit ovat varmaankin hyvinkin tarpeelliset. Niitten kanssa vaan mietityttää ääniongelmat, mikäli on lähelläkään ILP:n ääntä, ei tule tähän taloon. Eikä se ilmavirtauskaan kivalta tunnu.

Onko sähkönkulutus oikeasti noin pientä, mitä näissä viesteissä täällä lukee? Eli mikäli pumppu on luokkaa esim. 15 kW, olisi vuositasolla kulutus välillä 10000-15000 kWh, avitettuna tietysti puulla??

[P.K.]

Onko sähkönkulutus oikeasti noin pientä, mitä näissä viesteissä täällä lukee? Eli mikäli pumppu on luokkaa esim. 15 kW, olisi vuositasolla kulutus välillä 10000-15000 kWh, avitettuna tietysti puulla??

Kulutushan riippuu  talon koosta ja eristyksestä. Ja halutusta sisälämpötilasta. Ja käyttötottumuksista

Meillä viime vuoden kokonaiskulutus oli 23500 kWh.
Lämpöpumppu kävi noin 3500 tuntia + 285 tuntia lisävastuksia. Eli lämmitykseen ehkä noin 18000 kWh (lisävastuksista kun ei viime talvelta ole tietoa mikä teho oli minkäkin verran käytössä). Puuta kuluu lisäksi enää vähän, alle 10 pinokuutiota talvessa.

Työkaveriin verrattuna (rintamamiestalo sähkölämmityksellä) kokonaiskulutus lähes sama (22500 kWh), mutta kesäkuukausina heillä tuplakulutus meihin verrattuna, talvella taas toisin päin.

Väittipä eräs öljylämmittäjäkin kuluttavansa vielä taloussähköä 16000 kWh vuodessa. Se on minusta melko paljon.