Kirjoittaja Aihe: Lämmönkeruuputkisto järveen (Luettu 19063 kertaa)

Rese · « : 16.03.09 - klo:09:06 »

Minulla on tarkoitus asentaa keruuputkisto järveen. Matkaa talosta järveen on noin 30m. Putket saan 1,5m:n etäisyydelle toisistaan.
1. Miten kannattaisi putkia eristää? Ajattelin lähinnä tuloputkia, koska käsittääkseni menoputkia ei kannata eristää. Jos asennan kaksi lenkkiä aivan taloon asti ilman "lämpökaivoa" olisiko järkevää menopukia asentaa erilleen toisistaan? Voiko järvestä tuloputket kulkea vierekkäin?
2. Olisiko järveen asennettavan putkiston painojen etäisyys toisistaan järkevä sijoittaa niin etäälle, että putki aaltoilisi pohjassa? Tällöin vedessä syntyisi virtausta jolloin jäätymismahdollisuus olisi putken ympärille pienempi verrattina siihen, että putki on painunut pohjamutaan.
Vastauksia odotellen. Rese

SH9 · « **Vastaus #1 :** 16.03.09 - klo:20:52 »

1. Eristin menon ja paluun solumuovilla ja päälle finnfoam -levy. Putkilinjat lähtevät ja päättyvät tekniseen tilaan (2 linjaa).

2. Paino jää putken alapuolelle jolloin putki jää aina osittain irti pohjasta. Käytin kahi -tiiliä painoina. Järjestelmän toiminnan suhteen ei ole ollut ongelmia.

Rese · « **Vastaus #2 :** 24.03.09 - klo:12:36 »

Oliko niin, että tuo 2x300 on koknaan järvessä vai onko siinä maaosuus mukana? Tuo putken paino todellakin kääntyy putken alle. Hyvä huomio Kiitti

SH9 · « **Vastaus #3 :** 25.03.09 - klo:12:21 »

Järvessä oleva osuus on 2x300m. Kokonaispituus on n. 2x375m maaosuuden kanssa.

Pekka5 · « **Vastaus #4 :** 05.09.11 - klo:23:40 »

järveen olisi itselläkin tarkoitus putkilenkit piilottaa, vaan olisiko markkinoilla jo jotain valmiita painoja ?

Pekka5 · « **Vastaus #5 :** 06.10.11 - klo:23:31 »

.. jaaha, olen pohtinut millä tekniikalla keruuputkiston oikein järveen "pudottaisi"... miksen turannut tätä silloin kun vesi oli helkutin lämmintä. nyt taatusti on näpit jäässä.

sam68 · « **Vastaus #6 :** 17.10.11 - klo:22:03 »

Tulipahan tänään asennettua eka järvikeruulla oleva pumppu Posiolle. Viis astetta tuli keruusta kun starttailin ja ainakin ilmat poistuivat nätisti kun oli reippaasti nousua pumpulle. Ajamista tuli riittävästi ja onneksi vasta aamulla seuraavan kimppuun..

Pekka5 · « **Vastaus #7 :** 23.10.11 - klo:10:11 »

siellä on, nyt on kaivettu rantapenkastakin läpi, tuli vaan mieleen että suurin osa lyhyestä maaosuudesta on suojaputkessa (ennen jakokaivoa) pitäisikö ne vesistöpiirin putket jotenkin ankkuroida jakokaivoon kiinni ? siis kiinnittää ENNEN jakotukkia ?

Pekka5 · « **Vastaus #8 :** 30.12.11 - klo:08:50 »

ulkolämpötila nollassa, järvestä paluu +1'C, meno -2 'C, putkisto 2x200m ja noin 11 metrin syvyydessä.
siirtoputket 25m: muovitech eristetty PEM40-PN6 + styrofoam 30/60mm.

odotin liemen olevan lämpöisempää, mutta näistä järvipiirien lämmöistä ei paljon tietoa ollutkaan.

hoohöö · « **Vastaus #9 :** 30.12.11 - klo:08:54 »

oletko katsonut mikä on tulevan liuoksen lämpötila tauon jälkeen? veikkaisin että olisi lähellä +4 astetta tai enemmän, kierron aikana ei vain ehdi liuoksen lämpötila kohota kuin siihen +1 asteeseen muoviputki kun sen verran hyvä eriste siinä järviveden ja liuoksen välissä

Olli_O · « **Vastaus #10 :** 30.12.11 - klo:10:31 »

Tässä taannoin eräs "tietäväinen" väitti vakavalla naamalla, että lämmönkeruuputkiston veto järveen/vesistöön ei ole paras
tapa lämmönkeruuseen.
Hänen mukaansa muoviputkien limottuminen on varsin nopeaa ja se tulee putken pintaan eristeeksi, jolloin
lämmön siirtyminen keruuliuokseen hidastuu ja jopa estyy huomattavasti.

Onko kellään tietoa/kokemusta asiasta?

Itse en sitä ensi kuulemalta sisäistänyt.

JariA · « **Vastaus #11 :** 30.12.11 - klo:23:16 »

Lainaus

Tässä taannoin eräs "tietäväinen" väitti vakavalla naamalla, että lämmönkeruuputkiston veto järveen/vesistöön ei ole paras
tapa lämmönkeruuseen.
Hänen mukaansa muoviputkien limottuminen on varsin nopeaa ja se tulee putken pintaan eristeeksi, jolloin
lämmön siirtyminen keruuliuokseen hidastuu ja jopa estyy huomattavasti.

Itselläni ei ole tietoa eikä kokemusta, mutta epäilen kuitenkin tuota näkemystä.

SULPUn sivuilla on lyhyt kuvaus veteen sijoitetusta keruuputkistosta: http://www.sulpu.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=20&Itemid=114#top

Tuon tiedon mukaan vesistöön sijoitettu keruuputkisto olisi jonkin verran tehokkaampi lämmönlähde kuin maapiiri.

Riittävän syvälle veteen sijoitettu keruujärjestelmä tuntuisi itse asiassa intuitiivisesti kaikkein tasalaatuisimmalta lämpöenergian keruupaikalta, sillä vapaasti virtaava vesi pitäisi putken lämpötilan vakaana noin 4 C asteen lämpötilassa koko lämmityskauden ajan. Jos vesistö on riittävän suuri, niin minkään pientalon lämpöpumppu ei kykene jäädyttämään kokonaista järveä pohjamutiaan myöten talven aikana.

En myöskään ymmärrä miten putken pintaan kertyvä lima tai levä voisi toimia lämmöneristeenä. Putken ympärille kertyvä lima tai levä on ymmärtääkseni suurimmaksi osaksi itsessään vettä ja se johtaa tai siirtää lämpöenergiaa samalla tavalla kuin sitä ympäröivä vesi.

Luulen myös, että vesistöihin sijoitetut keruupiirit ankkuroidaan siten, että ne ovat suurimmaksi osaksi pohjasedimenttien sisällä joten putkien pintaan ei pääse kasvamaan limaa tai levää.

Lisäksi vesistöjen käyttämistä lämmönlähteenä puolustaa se, että se on perustuskustannuksiltaan porakaivoon ja maapiiriin verrattuna halvempi ratkaisu.

Pekka5 · « **Vastaus #12 :** 20.03.12 - klo:23:42 »

sittemmin on paluu järvestä ollut noin +3...+1 käyntiajan lopuksi
- minkä verran muilla vaihtelee tuo liuoksen paisuntapurkin pinnankorkeus ?

täällä vaihtelee noin 5cm nyt kun "ilmaa" ilmeisesti on tullut putkista paisuntaan ja pinta on paisunnassa vajonnut alakolmannekseen.

saimaanranta · « **Vastaus #13 :** 07.04.12 - klo:16:14 »

Sukulainen suunnittelee keruuputkia järveen. Talo on n.15m järveä ylempänä ja matkaa rannasta taloon arviolta 50m. Maasto on siis melkoisen kalteva rinne. Kuinkas tuollaiseen saa toimivan keruuputkiston rakennettua? Talo v.2005 rakennettu kivitalo, nyt palaa öljyä n.1800 l vuodessa.

tomppeli · « **Vastaus #14 :** 07.04.12 - klo:17:14 »

Lainaus

Sukulainen suunnittelee keruuputkia järveen. Talo on n.15m järveä ylempänä ja matkaa rannasta taloon arviolta 50m. Maasto on siis melkoisen kalteva rinne. Kuinkas tuollaiseen saa toimivan keruuputkiston rakennettua? Talo v.2005 rakennettu kivitalo, nyt palaa öljyä n.1800 l vuodessa.

Uusien tietojen perusteella muutettuna näyttäisi nyt tällaiselta.:
MAALÄMMITYSLASKELMA
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”saimaanranta” Lattialämmitystalo 53100 Lappeenranta
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla. V46.120404 Tulostuspäivä 08.04.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa 18 100 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 4 pers 4 000 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa 22 100 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi 180 m2 21,8 Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 550 m3 7,1 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2 180 m2 101 kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3 550 m3 32,9 kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä 180 m2 18 100 kWh 101 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö 207 m2 4000 kWh 26 100 kWh 126 kWh/brm2
ET -luokan määritys ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri ) 207 br m2 126 ET A luokka

TALOUSLASKELMA 9,0 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä 2 600 litraa 1,180 €/ltr 3 068 € 0,85 COP
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä 22 100 kWh 0,120 €/kWh 2 652 € 1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta 22 100 kWh 0,120 €/kWh 805 € 3,3 COP
Sähkövastuksella tuotetaan 0 kWh 0,120 €/kWh 0 € 1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen teho, sähkön kulutus ja COP    22 100 kWh 6 710 kWh 3,3 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta 100,0% 6 710 kWh 805 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta 0,0% 0 kWh 0 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa 100,0% 6 710 kWh 805 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna 2 263 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna 1 847 €

LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA KOSTEUS MAALAJI Tuotto/metri PITUUS SYVYYS
Maakeruun mitoitus MÄRKÄ SILTTI 54,6 kWh/m 405 m 0,9 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 150 m
- Häiriintymättömän kallioperän lämpötilaksi laskettu ( oC ) 5,5 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu ( W / m oK ) 2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 22 801 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!

LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA
Kun ulkolämpötila on -10 C On tarvittava lämmitysteho 5,4kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -15 C On tarvittava lämmitysteho 6,4kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -20 C On tarvittava lämmitysteho 7,4kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -25 C On tarvittava lämmitysteho 8,4 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -30 C On tarvittava lämmitysteho 9,4 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -35 C On tarvittava lämmitysteho 10,4 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -40 C On tarvittava lämmitysteho 11,4 kW Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594] 8,3 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kW, Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -28,1 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 2 456 h 28,0%
Laskennassa lämmitystarpeen referenssipaikkakuntana Lappeenranta 4612 AP 771 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Laskelma kokonaan uudelleen tässä alempana olevan viestin perusteella.

Lainaus

Tehoarvio näyttää samalta jota itsekin veikkailin (7-9kw). Talossa n.180 m2 ja 550m3. On korkeita huoneita osassa taloa kahdessa kerroksessa, henkilöitä on 4. Ei ammeita.

Kulutustieto ei 1900 litraa/v ei voinne pitää paikkaansa noilla kuutioilla. Suurensin vuosikulutusarvion lukemaan 2600 l/v.
Tämä luku Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 550 m3 7,1 Wh/m3/Ap/v on vieläkin varsin pieni!
Keruuputken pituuskin muuttui.
Matkaa järvelle voi hyödyntää maakeruuna. Rantaosuuden pituuden voi jakaa kahdella ja vähentää se pituus järviosuudesta.
Jos rantaosuus onkin kuivaa hiekkaa, pitää sen pituus jakaa jopa kolmella ja sitten se vähentää ylläolevasta järviosuuden pituudesta.

EXCEL -laskentapohja on täällä!

saimaanranta · « **Vastaus #15 :** 08.04.12 - klo:09:42 »

Koko putkiston pituus tuo 335m? Maaosuus on salpausselän harjua ja soramaata, lisäksi on kiviä mausteena. Maan vaihtoa tehtävä, kannattaa ilmeisesti laittaa soran tilalle savisempaa maata? Savi/multa maata on saatavissa läheltä pelloilta. Keruuputkien maaosuuden eristäminen? Vesirajasta rannasta ja talon viereltä harjun päältä riittää?
Keruupumpun teho, riittääkö mlp-pumppujen ns. vakio tehoinen vai oltava luokkaa suurempi.
Tehoarvio näyttää samalta jota itsekin veikkailin (7-9kw). Talossa n.180 m2 ja 550m3. On korkeita huoneita osassa taloa kahdessa kerroksessa, henkilöitä on 4. Ei ammeita.

Remppareiska · « **Vastaus #16 :** 08.04.12 - klo:23:10 »

Äkkiseltään laskettuna kaivantoon pitäisi ajaa parisataa kuutiota sitä savimaata ja vastaava määrä soraa siitä pois. Lisäksi jos maaperä ympärillä on kuivaa, niin se kosteus tahtoo joka tapauksessa hävitä siitä savesta. En kävis vaihtamaan maita tässä tapauksessa, kun tarvittavan energian saa kuitenkin järvestä.