Elikkä suunnitteilla vaihtaa sähkökattila maalämpöön.
Lämpökaivo ei tule kysymykseen koska kallio on syvällä ja maakin on hiekkapitoista, joten onnistuuko maapiiri?
Talo 150m2 rakennusvuosi 2004 ja talo sijaitsee Oulussa
ote rakennuslupaa varten tehdystä maaperätutkimuksesta .
Maakerrosjako on tutkimusalueella yleispiirteissään seuraava:
- pintamaakerrokset; humusmaa ~0,2m paksuna kerroksena
- tiivis kivinen hiekka kairattuun syvyyteen asti
Alueen maaperä on routivaa.
Painokairaukset ovat päättyneet tiiviiseen maakerrokseen n. 3,0m
syvyydessä.
Tutkimusalueella pohjaveden pinta on n. 2,0m maanpinnasta.
Kyllä keruu onnistuu hiekkamaastakin. Pitää vain olla vähän pitemmät keruuputket.
Jos hiekka on karkeaa, siinä ei toimi kapillaariefekti ja kosteus ei nouse sieltä 2 metrin syvyydestä. Ja, pinnalta päin tuleva kosteus valuu siihen pohjavesikorkeuteen.
Jos kuitenkin hiekka on hienoa, tai siinä on mukana hienompaakin ainesta, nousee kosteutta ylempiinkin hiekkakerroksiin.
Kuivan hiekan lämmönjohtavuus on noin 0,5 - 1 W/m°C ja
läpimärän hiekan lämmönjohtavuus on noin 1,5 - 2,5 W/m°C. (SGI Varia 511 raportti).
Tämän mukaan keruuputkiston pituus tulisi olla kuivassa hiekassa noin 2-3 kertaa pitempi, kuin märän savimaan putkisto.
Kuivassa hiekassa ei oikein riitä 2 x 400 metrin keruulenkit.
Tarvittaisiin ehkäpä 2 x 600 taikka 3 x 400 metriä!
Laitoin tietojasi taulukkoon:
MAALÄMMITYSLASKELMA
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi! Omakotitalo ”Teuvo”
Oulu
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla. Tulostuspäivä 04.02.2012
Vuotuinen rakennusten lämmitystarve 16 400 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi (=Ominaiskulutus /m2) 150 m2 21,1 Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi (=Ominaiskulutus /m3) 420 m3 7,6 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2 150 m2 109 kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3 420 m3 39,0 kWh/m3/v
Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 4 pers 1000 kWh/p 4 000 kWh
Rakennusten + lämpimän käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 20 400 kWh Sen tuottamiseen kuluisi lämmitysöljyä 2 400 litraa
- Jos öljyn litrahinta hinta on 1,180 €
Lämmittäminen pelkästään öljyllä maksaisi vuodessa 2 832 €
- Jos sähkön kWh hinta on 0,120 €
Lämmittäminen pelkästään suorasähköllä maksaisi vuodessa 2 448 €
- Pumpun COP -arvoksi valittu lämmityskäytöllä 3,3 COP
- Pumpun COP -arvoksi valittu lämpimän käyttöveden tuottamiseen 2,6 COP
- Pumpun COP -arvoksi saadaan laskemalla koko vuoden arvo 3,13 COP
* Käyttöveden lämmittämiseen pumppu kuluttaa vuodessa 1 538 kWh
* Talon lämmittäminen lämpöpumpulla kuluttaisi sähköä vuodessa 4 970 kWh
* Täystehoisen lämpöpumpun sähkön kokonaiskulutus vuodessa olisi 6 508 kWh
Lämpöpumpun sähköverkosta ottama sähkö maksaisi vuodessa 781 €
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella öljylämpöön verrattuna 2 051 €
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella suorasähköön verrattuna 1 667 €
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 200 m
- Häiriintymättömän kallioperän lämpötilaksi laskettu (oC) 4,1 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K) 2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 22 039 kWh
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!) Riittävä.
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -20C -lämpötilalla 6,1kW
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -25C -lämpötilalla 6,9 kW
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -30C -lämpötilalla 7,7 kW
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -35C -lämpötilalla 8,5 kW
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -40C -lämpötilalla 9,4 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kW
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -31,7 C Tuossa ulkolämpötilassa pumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö alkaa laskea ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 2 550 h
Koko vuoden keskimääräinen käyntiaikasuhde on 29,1%
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku) 5170 AP
Laskennassa käytetty tammikuun Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku) 829 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!