Keruuputken kaivuu järven pohjaan

[Inika]

Hei!

Jos putki pitää kaivaa järven pohjaan (esim. 1 metrin syvyyteen), koska ranta on matala pitkältä matkalta, osaako joku suositella menetelmää tähän? Onko joku salaojankaivuulaite tähän hyvä vai onnistuuko niillä vain kuivalta maalta? Pohja-aines on hienoa hiekkaa, mahtaako olla tuhoon tuomittua kuvitella, että putket pysyisivät pohjassa vielä vuosien kuluttua upotuksesta?

Kiitollisena kokemuksistanne vastaavista projekteista!

Inika

[KotiEnossa]

Vähänlaisesti vastauksia tähän Inikan kysymykseen....  

Olen yhden naapurin rojektissa konsulttina ja nyt kun Pielisen pinta ei tahdo laskea ns. normaaliin ennen pakkasia niin pitäisi kaivaa veden alla Ja tietenkin asentaa putket ja täyttää vielä kaivuu onnistuneesti. Vettä on koko ajatellulla kaivuualueella 30....80 cm. Kaivuri kyllä pääsee hyvin alueelle ja saa varmasti kaivettua koko "ojan" mutta mitenhän tuo asennus onnistuu? Olisko salaojakaivuri parempi vaihtoehto?

Maaperä on savensekaista hiekkaa joten vyörymistä ei ole odotettavissa.

Onko jollain hyviä neuvoja vai odotetaanko kevättä jolloin vesi on varmuudella alhaalla?

[SH9]

Itse kaivoin kevättalvella jään päältä. Ensin kairaa koereiät joissa tarkistaa jään vahvuuden ja kaivamisen aloituskohdan. Vapaata vettä täytyy löytyä tarpeeksi jään alta jotta varmuudella tietää ettei tulevaisuudessa jää painu putkeen kiinni.

Sitten vaan kaivaa tasasyvyistä uraa rantaa kohden. Ura täytyy olla kyllä aika leveä. Jos salaojakauhalla kaivaa niin putken lasku uraan saattaa olla kyllä ihan onnesta kiinni. Itse kaivoin 2m leveän uran jonne laitoin heti putket. Loput levitin jäälle.

Keväällä oli jo uran reunat sortuneet ja putket peittyneet ainakin rannan läheltä. Pohja on savea/silttiä.

[KotiEnossa]

Sen verran vielä tarkennusta että koko putki tulee kaivettavaksi matalaan rantaan. Voi olla liian kova homma kun ajatellaan että itse putki tulee pohjan tasasta 1-1,2 metriä syvemmälle. Siis pinnasta laskien keskimäärin lähes kahteen metriin ja pituutta rannan osuudelle jää 360 metriä. Duumaillaan!!

[SH9]

Eikö putkea voisi viedä rannasta kauemmas jossa olisi syvempää ja vapaata vettä. Ei tarvitsisi kaivaa kuin matalan osuuden kohta.

Itse en ehkä uskaltaisi jättää koko putkea rantamatalaan edes maan alle. Ei ole tietoa miten hyvin lämpöä saa irti keväällä kun jäät ovat painuneet pohjaan kiinni.

Mutu tuntumalta ensimmäisenä mietityttäisi se, että lämpiääkö rantamatalikko nopeammin vai hitaammin verrattuna normaaliin maaperään, kun putki on kerännyt siitä koko talven lämpöä.

Jos toteutatte sen niin kokemuksista olisi kiva kuulla.

[KotiEnossa]

Kyllä putki tietenkin vietäis sinne syvään mutta matalaa on niin pitkälle etti 400 metrin pätkä edes riitä

Mulla on oma putki kaivettu samalla tavalla maan alle matalaan lahteen ja perin talven kokemuksella hyvin toimii. Sais tietenkin tulla kunnon pakkastalvi näiden parin edellisen kehnon talven jälkeen jotta voisi sanoa jotain syvällä rintaäänellä. Mutta jos ihan MLP:n sähkönkulutusta katsoo niin kyllä tehoa irtoaa pohjasta tosi hyvin. Kokonaisen vuoden kulutus oli 4520 kWh...ja sillä lämmitettiin 290 m2 käyttövesineen.

[SH9]

Kuulostaa kyllä sitten ihan toimivalta systeemiltä.
Miten sinulla putken kaivuu pohjaan toteutettiin?

[KotiEnossa]

Syksyllä 2005 vesi oli ennätyksellisen alhaalla ja silloin tehtiin telakoneella homma pois.  Ajankohta oli muistaakseni lokakuun viimeinen päivä. Itse MPL hörähti tulille vasta vuosi putken asennuksesta

Tänä vuonna ei vedenkorkeudessa päästä normaalin alas joten sormet suussa toistaiseksi. Ilmeisesti joutuu naapuri lämmittämään sähköllä ekan talven.  :-/

kuvassa Pielisen pinnan seuranta. Elokuussa tuli harmittava takaisku pinnan laskun kanssa.

http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l044111001y/wqfi.html

[KotiEnossa]

No niin. Ennakkoluuloton letkuvetoporukka teki sen mitä ei olis uskonut. MLP:n keruuputki on nyt matalassa vedessä pohjaan kaivettuna. kaivutyö ja asennus eteni muutaman metrin pätkissä kun veden sameuden ja maan vyörymisen takia ei pidempiä välejä pystynyt vetämään kerralla. Käytetyn työajan suhteen tälläinen asennus kesti noin 200 prosenttia pidempään kuin "kuivan rannan letkunveto" ja kulut tietenkin vastaavasti korkeammat. Osa rahasta saadaan takaisin ensimmäisenä talvena kun vastuksia ei tarvitse turhaan polttaa.

Putken päällä on nyt maata tasaisesti 80 cm...metri ja lisäksi vettä 0-50 cm. Yksi kaveri seisoi kaivu-urassa kahluuhousut jalassa ja asensi putkea. Kaksi muuta ohjasivat putkea kaivurin liikkeiden mukaan ja tekivät muuta avustavaa hommaa.

[SH9]

Hienoa että onnistui. Muutama kysymys tuli mieleen.
Onko sinulla arviota rantaan kaivetun putken pituutta ja kaivuuaikaa?
Kaivoitteko putken uran salaojakauhalla? Oliko teillä putkinippu vaakapurkukelalla rannassa kaivuun lähtöpisteessä vai kulkiko se mukana esim. veneessä?

[KotiEnossa]

Hieman joutuu vetään hihasta vastauksia kun en ollut itse paikalla.

-ilmeisesti putki oli vedetty pitkälleen traktorin kyydistä jo ennen kaivurin saapumista. Se siis kellui osin vedessä
-tehollinen kaivuu....asennusaika 400 metrin pätkälle oli noin 17 tuntia joka on paikallisen kokemuksen mukaan yli kolminkertainen siihen nähden nähden jos asennetaan "kuivaan rantaan"
-ihan jos puhtaasti laskee rahana niin todennäköisesti kaivuu olis kannattanut tehdä vasta keväällä. Ero ei tässä tapauksessa ole kuitenkaan järin suuri ja tulipahan kokemusta

[KotiEnossa]

Palaan tähän vedenalla kaivuuprojektiin, koska nyt Pielisen ollessa vähävetinen asennettu putki tuli näkyviin yhdessä paikkaa. Ilmeisesti asennuksen aikana ao. paikka ei ollut onnistunut asennksen suhteen ihan ok.

Aluksi kuva asennussyksyltä v. 2008



Jas sitten pari kuvaa tehdystä putken uudelleen "istutuksesta".

[Kuumaa_kalliosta]

Kiitos tuosta varoittavasta kuvasta! Kun keruuputket kaivetaan rantasaveen, kannattaa laittaa kunnolla painoja myös savenalaiseen rantaosuuteen. Kun putken ulkopinta jäätyy, niin vettä kevyemmän jään noste rupeaa hilaamaan sitä pikku hiljaa kohti pintaa. Ei enää itsestään takaisin palaa suvellakaan. Ja jos keruunesteen joukossa on vähänkin ilmaa, sinne koholla olevaa kohtaa se kerääntyy ja lisää entisestään nostetta.

[KotiEnossa]

Voi tosiaan olla hyväksi laittaa jotain jarruja näihin maa-asennuskohteisiinkin... tässä tosin luulen että asennusporukalta oli vaan jäänyt putki hieman liian pintaan. Jos putki nousee niin luulis sen nousevan koko matkalta. Sen verran juttelin asentajien kanssa että totesivat olevan hyväksi jos putkessa olis litkut silloin kun sitä upotetaan. Tyhjä putki kelluu ja kaivun aikana siitä ei tietennkään vedessä voi tehdä kummemmin havaintoja. Kaivuri mättää savea päälle ja putki on missä on. Kuivassa kanavassa tilanne on toinen.

[SH9]

Minkä kokoinen (malli, teho) sinulla on keruupiirin pumppu? Oletko mitannut lähtevän ja palaavan nesteen lämpötilaeroja?

[KotiEnossa]

Minkä kokoinen (malli, teho) sinulla on keruupiirin pumppu? Oletko mitannut lähtevän ja palaavan nesteen lämpötilaeroja?

Tässä otsikon rojektissa Thermian 8kW:n pumppu. Sen lämmöistä en tiedä kun en ole juurikaan seuraillut.

Omassa vastaavassa asennuksessa Niben 15kW, 400 metriä putkea. Laskennallisesti se liian lyhyt tuo putki. Viime talvena paluu oli alimmillaan -1,5...-2,0 C ja meno noin -5 C Nyt näyttäis olevan meno noin -4 ja paluu -0,5. Syyskuussa nostettiin kierrokset pumpussa maksimiin eli 4:een. Lauhemmilla säillä tuntui olevan lt-ero aika suuri pienillä pumpun pyrähdyksillä... Luulen että tänä talvena on pumpun ja putkiston miehuuskoe edessä. Ptkä hyvä pakkastalvi tulossa ja järven pinta alhaalla

[SH9]

Keruupiirin pumppu joka kierrättää maaliuosta, olisi mielenkiintoista tietää (merkki, tyyppi, teho). Putken pituus alkaa olemaan mutu -tuntumalta maksimiluokkaa jos on yhdessä piirissä.

Itse olen ajatellut jossain vaiheessa kokeilla tehokkaampaa maapiirin pumppua jolloin saan paremmin kontrolloitua liuoksen virtausta. Tämänhetkinen keruupiirin pumppu on täysillä ja lämpötilaero on 2,8 - 3 astetta. Esim. tällä hetkellä tulevan nesteen lämpö on 2 astetta ja palaavan -0,8 astetta. Mitta-anturit ovat putken pinnalla eristeen alla.  Haluaisin kokeeksi  pudottaa tehokkaammalla pumpulla lämpötilaeron 1,5 - 2 asteeseen.