Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Lämpökaivon teho  (Luettu 11398 kertaa)

Poissa Peca

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 320
  • Lämpöä maasta jo vuodesta 2002
Lämpökaivon teho
« : 07.02.08 - klo:12:04 »
Aloitin uuden ketjun, kun en löytänyt foorumin "super-hakukoneella" mitään aiheesta. Osaako joku sanoa paljonko yleensä lämpökaivosta saa tehoa metrille ?, siis jotain keskiarvolukuja.

Itsellä vaakapiiri (610m) tuli asennettua niin pieleen (putkiväli 1metri), että savimaasta nousee tällä hetkellä käyntijakson lopulla n.-1,5 asteista lientä.

Ajattelin porauttaa 100 metrin kaivon maapiirin jatkoksi, eli huoltokaivolta pumpulle palaava putki kurvaisi vielä 100metrin kaivoon.
Mitä pidätte ideasta ?

-Peca-
IVT E11 + 300/200 litran käyttövesivaraaja + 500 litran puskurivaraaja. Reikää akt. 285m

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 865
  • yli-ikämies
Re: Lämpökaivon teho
« Vastaus #1 : 07.02.08 - klo:15:16 »
Terves Peca ja muut.

Riippuu kovasti, missä asuu.
Etelärannikolla tulee vuodessa lähes 300 kWh ja Oulun korkeudella noin 170 - 180 kWh/metri/vuosi.
Itäsuomessa peruskallion lämpö on myöskin vähän alempi, kuin rannikolla.
Pohjoislapissa lämpökaivo lähes "kuivuu".
Siinä on mukana pumpun sähkökin, kun COP on noin 3.
Nämä ovat oletusarvoja kaivolle, jonka syvyys on 200 metriä tai vähän alle.

Kallion lämpötila on korkeampi suuremmalla syvyydellä. 20 metrin syvyydessä kaivo on keskimäärin kylmin.!

Nämä ovat karkeita keskiarvoja. Lopputulos riippuuu paljon kaivon virtauksista ja kiviaineksen laadusta.
Muilla voi olla parempaa ja tarkempaa tietoa.

Poissa Peca

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 320
  • Lämpöä maasta jo vuodesta 2002
Re: Lämpökaivon teho
« Vastaus #2 : 07.02.08 - klo:15:56 »
Terves! Asun Pirkanmaalla, eli noissa kWh-lukemissa on mukana kompressori ja maapiirin pumppu?

Eli jos Pirkanmaalla luku olisi 200kWh/metri ja COP 3, maasta imettävä kWh-määrä 100 metrin kaivosta olisi jotain 200*,66*100=13200kWh/vuosi teoriassa, vai ymmärsinkö jotain väärin?.

Mistä muuten sait nuo tuottolukemat?

-Peca-
IVT E11 + 300/200 litran käyttövesivaraaja + 500 litran puskurivaraaja. Reikää akt. 285m

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 865
  • yli-ikämies
Re: Lämpökaivon teho
« Vastaus #3 : 07.02.08 - klo:19:40 »
Pirkanmaalla tulee 200 metrisestä kaivosta enemmän, kuin tuo 200 kWh/metri/vuosi.
100 metrisestä kaivosta saattaa saada lähes 20.000 kWh/vuosi, jos kaivossa hyvä läpivirtaus.

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 308
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Re: Lämpökaivon teho
« Vastaus #4 : 07.02.08 - klo:19:47 »
Niin onko noista Suomen energiantuotoista jossain "mustaa valkosella" käyriä?

Poissa hitachi

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 174
  • SH15 + SHAK702 + 2 x 150m kaivot. Yliteho.
    • Trendi
Re: Lämpökaivon teho
« Vastaus #5 : 07.02.08 - klo:21:29 »
Terve,

ihan ideana (on varmaan typerä mutta kysyttävä kuitenkin) sellainen että olisiko järkeä kierrättää keruuputkistossa olevaa nestettä pumpun lepäillessä (isohko erillinen varaaja), porakaivon ollessa kyseessä.

Nesteen kierron käynnistäminen vaikka 10min välein ja kesto 0,5-1min tai pidempi. En tiedä kuinka lämpö kerrostunutta vesi on porakaivossa, virtaukset varmaankin tasaavat kerrostumia. Kuinkahan on?
"Ei se säätämällä hajoa, eikä se voi olla valmiiksi optimi-asetuksilla"            Trendi

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 865
  • yli-ikämies
Re: Lämpökaivon teho
« Vastaus #6 : 08.02.08 - klo:11:19 »
Lainaus
Niin onko noista Suomen energiantuotoista jossain "mustaa valkosella" käyriä?
Tässä on hyvä kysymys.
Tarvitaan tuhti tietopaketti maalämmittäjälle.
Pitääkö jokaisen rakentajan uhrata voimansa ja varansa kokeillakseen rakentamisen ja varsinkin lämmittämisen perusratkaisuja?
 
Meillä kaikki palvelut näyttävät muuttuvan maksullisiksi.
Jopa astepäivätaulukkokin on maksullinen palvelu.
Voisiko virastojen tulosvastuullisuutta helpottaa edes sen verran, että näitä yhteiskuntamme rakentamisen peruspalveluja ei rahastettaisi.?
Ruotsissa on julkistettu netissä koko maan kattava käyrästö, joka kertoo peruskallion lämpötilan.
Suomesta on saatavilla hajatietoja sieltä täältä, mm Geologisen tutkimuslaitoksen sivuilta ja muutamilta muilta viranomaistoimijoilta.
 
Tarvittaisiin yhtenäinen ja kattava käyrästö Suomeenkin.
Olisiko se elin esimerkiksi YMPÄRISTÖMINISTERIÖ ?
Rakentajilta vaaditaan ekologisuutta ja energiansäästöä (ovat oikeastaan sama asia), mutta tulkaa valtion viranomaiset meitä vastaan ja julkaiskaa täällä netissä maksuttomasti tarvittavaa perustietoutta.  
Jos sellaista ei ole edes olemassakaan, toivomus on että tutkimustyötä asian eteen käynnistetään.
 
Lukeekohan viranomaistaholta kukaan näitä palstoja, vai istutaanko sielläkin omassa norsunluutornissa tutkimassa ja kehittämässä omaa olotilaansa.??
Ehkä sanoin nyt vähän liian kärjistetysti,  
mutta tavallisena kansalaisena toivoo aina toisinaan,  
että arvoisat korkeat virkamiehemme muistaisivat meitä kansalaisia muutoinkin, kuin vain silloin,  
kun he näkevät aiheelliseksi kieltää, nuhdella, syyttää tai rangaista meitä alamaisiaan.
 
Tästä tuli sekava purnausvuodatus, mutta
Tämä on pyyntö!

Poissa Kuumaa_kalliosta

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 634
Re: Lämpökaivon teho
« Vastaus #7 : 08.02.08 - klo:12:47 »
Lainaus
Iihan ideana (on varmaan typerä mutta kysyttävä kuitenkin) sellainen että olisiko järkeä kierrättää keruuputkistossa olevaa nestettä pumpun lepäillessä (isohko erillinen varaaja), porakaivon ollessa kyseessä.

Nesteen kierron käynnistäminen vaikka 10min välein ja kesto 0,5-1min tai pidempi. En tiedä kuinka lämpö kerrostunutta vesi on porakaivossa, virtaukset varmaankin tasaavat kerrostumia. Kuinkahan on?
Tuosta ei ole varmaan liuospumpun sähkötehoa vastaavaa hyötyä. Lepojakson aikana lämpöä siirtyy kaivon ympäriltä kylmenneisiin keruuputkiin ja niissä olevaan liuokseen. Lämmön siirtymistä ei auta yhtään, jos keruuneste on liikkeessä.

Sen sijaan ainakin Thermia Duossa on oletusarvona, että liuospumppu käynnistyy puoli minuuttia ennen lämpöpumppua. Idea on kai se, että näin saadaan sieltä maan uumenista lämpimin keruuneste kompressorin tienoille, kun se käynnistyy. En tiedä, onko juuri hyötyä mutta tästä ei nyt haittaakaan ole.

Poissa Wroooom

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 52
  • Vitocal300BWC110,0.5m3,2x150reikä,Pelican ACW-CG
Re: Lämpökaivon teho
« Vastaus #8 : 08.02.08 - klo:15:01 »
Lainaus
...Thermia Duossa on oletusarvona, että liuospumppu käynnistyy puoli minuuttia ennen lämpöpumppua...
Vähän ootee vielä, mutta kuitenkin. Viessmannissa on liuospumpun käynnistys oletuksena jo 2 minuuttia ennen kompuraa. Tällä varmistetaan myös se ettei kompura vetäise itseään umpijäähän mahdollisesta liikkumattomasta liuoksesta esim. mutapussin puhdistuksen hetkellä.
« Viimeksi muokattu: 08.02.08 - klo:15:01 kirjoittanut vitocal »
-Hyötyliikuntana harkkoja pinoon ;)

Poissa ziffy

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 148
Re: Lämpökaivon teho
« Vastaus #9 : 08.02.08 - klo:22:11 »
Lainaus
Aloitin uuden ketjun, kun en löytänyt foorumin "super-hakukoneella" mitään aiheesta. Osaako joku sanoa paljonko yleensä lämpökaivosta saa tehoa metrille ?, siis jotain keskiarvolukuja.

Itsellä vaakapiiri (610m) tuli asennettua niin pieleen (putkiväli 1metri), että savimaasta nousee tällä hetkellä käyntijakson lopulla n.-1,5 asteista lientä.

Ajattelin porauttaa 100 metrin kaivon maapiirin jatkoksi, eli huoltokaivolta pumpulle palaava putki kurvaisi vielä 100metrin kaivoon.
Mitä pidätte ideasta ?

-Peca-
Muistelisin että sain aikoinani Haadolta mitoituksen jossa heidän mitoitusohjelmasta tuli Pirkanmaalla lämpökaivosta saatavan energian määräksi 155kWh/m 106m syvästä (ns. aktiivisyvyys) kaivosta.

Jos miettii kannattavuuden kannalta tuota lisäkaivoa niin pikaisesti tutkittuna oheisen lomakkeen tietoja, 1 asteen muutos keruupiirin sisääntulevan nesteen lämpötilaan vaikuttaisi COP:iin n. 0,1-0,2 eroa. Paitsi tietysti jos se estää mahdollisen sähkövastuksen päällä olon niin silloin enemmän vaikutusta hyötysuhteeseen.

Lämpöpumpun antotehoon yhden asteen muutoksella näyttäisi olevan pumpun koosta riippuen n. 0.2-0,5 kW:n ero.

Mielenkiintoista että pienemmissä versioissa näyttäisi olevan vähemmän merkitystä keruupiiristä sisääntulevalla lämpötilalla. Ei paljon mutta kumminkin.

Se että ovatko nuo lomakkeen tiedot kuinka hyvin todellisuutta kuvaavia arvoja, en pysty ottamaan kantaa mutta varmaankin suuntaa antavia ainakin. Edellisen pohjalta tulkittuna lisälämpökaivon rakentamisen kannattavuus saattaa olla vähän niin ja näin. Riippuu tietenkin kohteesta.

http://www.stromvall.se/VP1/Effektdata%20MVP.pdf
Nibe 1210-5, lämpökaivo 115/119m, harkkotalo 550m3

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 308
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Re: Lämpökaivon teho
« Vastaus #10 : 08.02.08 - klo:23:29 »
Kyllä joo samansuuntaisia tietoja on kyllä muualtakin tullut vastaan, joten kai tuo taulukko pitää hyvinkin kutinsa.

Esimerkiksi tämän http://www.lampoassa.fi/uploads/media/Projektiesite.pdf
viimeisen sivun alanurkassa saman suuntainen käppyrä.
Eli keruupiiriä ei kannata missään tapauksessa alimitoittaa. Ylimitoituskin on tietty turhaa.

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 308
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Re: Lämpökaivon teho
« Vastaus #11 : 08.02.08 - klo:23:33 »
Lainaus
Aloitin uuden ketjun, kun en löytänyt foorumin "super-hakukoneella" mitään aiheesta. Osaako joku sanoa paljonko yleensä lämpökaivosta saa tehoa metrille ?, siis jotain keskiarvolukuja.

Itsellä vaakapiiri (610m) tuli asennettua niin pieleen (putkiväli 1metri), että savimaasta nousee tällä hetkellä käyntijakson lopulla n.-1,5 asteista lientä.

Ajattelin porauttaa 100 metrin kaivon maapiirin jatkoksi, eli huoltokaivolta pumpulle palaava putki kurvaisi vielä 100metrin kaivoon.
Mitä pidätte ideasta ?

-Peca-

Tai pistä ne vuorotöihin maapiiri kesä ja syksy, ja kaivo talvi ja kevät.....nuon raakasti ajatellen...ota sieltä mistä parhaiten saa...!
 ;)

Poissa Peca

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 320
  • Lämpöä maasta jo vuodesta 2002
Re: Lämpökaivon teho
« Vastaus #12 : 09.02.08 - klo:12:50 »
Minulla ei hyötysuhteen parantaminen ole ainoa syy kaivon lisäämiseen maapiiriin. Meillä piiri on tavallaan "joutomaalla", mutta tarkoitus on istuttaa jotain hyötypuita ja pensaita alueelle.

Tällä hetkellä maa routii niin pahasti, että putkien suuntaisesti syntyy joka vuosi halkeamia maahan, jotka on maan pinnalta jopa 10cm leveitä ja olen mitannut listanpätkällä halkeaman syvyydeksi parhaimmillaan 50cm. Täyttämisen jälkeen halkeama syntyy seuraavana vuonna viereen. Halkeamia syntyy huoltokaivolta molempiin piireihin noin 150metrin matkalle maahan palaavan putken kohdalla (kylmimmillään neste alle -4 asteista).

Eli maan lämpötasapaino aivan pielessä suomeksi sanottuna.
 Jos kaivon tuotto aktiivisyvyysalueella 155kWh/metri/vuosi, luulisin lämpötilan nousevan huomattavasti enemmän kuin 1 aste. Tällä hetkellä pumppu imee maasta noin 20000 kWh/vuosi.

-Peca-

  
IVT E11 + 300/200 litran käyttövesivaraaja + 500 litran puskurivaraaja. Reikää akt. 285m