Alimmat lämpötilat keruupiirissä

[KotiEnossa]

Talven kovimmat pakkaset ovat kaiketi takanapäin.

Panitteko merkille kuinka paljon pakkaselle omien keruuliuostenne paluulämpötilat laskivat huippujen aikana helmikuussa?

Onko keruuliuoksen jäähtyminen suoraan lineaarista otettuun tehoon nähden vai alkaako lämpötilan lasku nopeutua kun putken ympäristö jäätyy? Onkohan asiaa jossain tutkittu?

Omat pohjat jossain -3,5...-4 asteessa meno ja paluussa noin -1...-1,5 C!

Myös aikaisempien talvien tiedot kelpaavat!

[Kuumaa_kalliosta]

TOnko keruuliuoksen jäähtyminen suoraan lineaarista otettuun tehoon nähden vai alkaako lämpötilan lasku nopeutua kun putken ympäristö jäätyy? Onkohan asiaa jossain tutkittu?

Ihan perusfysiikasta on tuttua, että veden olomuodon muutos sitoo tai vapauttaa lämpöä. Putken ulkopuolen alkava jäätyminen hidastaa keruuliuoksen lämpötilan laskua. Toinen sitä hidastava vaikutus on sillä, että jään lämmönjohtavuus on parempi kuin sulan veden. Näin jää siirtää paremmin lämpöä muualta - ja siten myös nopeuttaa jäätymisen edistymistä.

Meillä pumpulta lähtevä keruuliuos oli alimmillaan -5° C ja kaivolta palaava -2° C. Ihan odotettuja arvoja kovasti rasitetuilta kaivoilta

[otto2]

Meno noin -3,5
Paluu noin -1,6
Kaksi 100 m porakaivoa

[SH9]

Pumpulle tuleva oli 1,1 -1,3 astetta ja pumpulta järveen palaava liuos oli -2. Pumppu teki silloin tauotta töitä, kun oli kovimmat pakkaset.

Järvessä putkea n. 2 x 300m.

[pete]

pumpulle tuleva +0.6, paluu kaivoon -2
Pumppu oli käynyt tauotta lähes kaksi vuorokautta.

[KimmoK]

Meillä ei loggeria ole mutta aina ohimennen olen mittareita lukenut ja joskus päivystänyt koneen vieressä.

Meillä oli lämpökaivo kylmimmillään hieman vuodenvaihteen jälkeen kun oli siirrytty työhalogeenilämmityksestä enemmän maalämpöön. Luulin että se jäätyy mutta se olikin normaalia lämpöelämistä.

Helmikuussa kaivon paluuneste oli alimmillaan noin 1 asteista. Joskus kone tekee kaksi sykliä peräjälkeen mikäli lämmitysjakson jälkeen vaimo menee suihkuun ja nykäiseen käyttövesisosuuden alle käynnistymislämmön. Silloin saavutetaan alhaisimmat paluulämmöt. Ensimmäisen 10-15 minuuttia käyntijaksosta saa keruupiiristä 1-2 astetta lämpimänpää liuosta kuin myöhemmin käyntijakson aikana.

[Kuumaa_kalliosta]

...lämmitysjakson jälkeen vaimo menee suihkuun ja nykäiseen käyttövesisosuuden alle käynnistymislämmön.

No jo sulla on ihme vaimo!  

[Anteeksi Offtopic, en voinut olla tarttumatta tuohon tekstin katkelmaan]

[sailor]

Tulominimi jäi jotain +2,5 asteeseen ja paluu 0- -1 astetta. Normaali lämmitysjakso kovillakin pakkasilla jäi asteen ylemmäs, mutta kun amme täytettiin kovilla pakkasilla niin siitä tuli minimit. Putkia kolme porakaivossa.

Mittariheitotkin huomioiden on sattunut hyvä kaivo. Viime kesällä kun otin kaivosta runsaasti vettä (pesin mm. tontilla olevia kiviä ) niin mittasin loppukesästä 6 astetta kaivoveden lämpötilaksi.

Jani

EDIT: kaivossa oleva vesi on 30min suihkuttelun jälkeen +5 asteista, siis kaivosta otettiin vettä pumpulla

[RAKSARI]

kaivolta +-0  kaivolle -3

Thermia antaa mittausarvot asteen tarkkuudella,joten virhemahdollisuus voi olla prosentuaalisesti suurikin,mutta tuskin merkitystä

[MoRo]

Tulo maaputkista +1,3 paluu -0,4 mutta talvi jatkuu vielä täällä Itä-Lapin alueella.  Lunta vielä perunapellolla n. metrin verran. Saa nähdä tuleeko vielä kovia pakkasia, sitten nähdään miten tuo lmp-homma toimii näin ensimmäisen talven jälkeen. Muuten olen ihan tyytyväinen ja näinä aikoina pumppu käy noin 7 tuntia vuorokaudessa ja lämpöä ulkona on keskimäärin yöllä -5-6 astetta pakkasta ja päivällä +3-4 astetta lämmintä.

[Salei]

Riittikö IVT-HT plussalla lämpöä maapiirista koko talveksi vai mentiinkö vastuksille?

Entäs muut, miten putkiston lämmöt riitti ja tuliko vastusta polteltua paljonkin talven aikana?

Nimittäin eräs rakennusalan ammattilainen mainitsi että Lapin lääniin on aivan turha laittaa keruuputkistoja koska ne menee jokatapauksessa jäähän jonka vuoksi joutuu sitten lämmittään pitkän aikaa pelkällä vastuksella... Mutta mutta. Mitenkäs se talvi menikään?

Kiitokset vastauksista  

[MoRo]

Tervehdys
Alimmat lämpötilat lmp-pumpussa ovat olleet edellisen viestin mukaisia.  Kesä alkaa olla tulollaan ja viimetalvena ei ollut pitkiä pakkasjaksoja. Vain muutaman päivän kerrallaan -30-35asteessa. Vastus on ollut päällä (1) yhden tunnin ja sekin on lmp-toimittajan mukaan ollut testausaikana, toisinsanoen koko lämmitysajan aikana vastukset ei  käytössä ollenkaan.  Lämpö on riittänyt eikä ole ollut muuta kuin säätöhommia.  Olen keskustellut kahden mlp-pumpun omistajan kanssa tällä alueella (n.20 vuotta kumpikin) että vastus toimii n. 10-30 tuntia vuodessa, sais nähdä miten uudempi toimii jatkossa. Talo on n. 30 km Napapiirin pohjoispuolella ja etelärinteessä. Tällähetkellä pumppu käy n. 5 tuntia vuorokaudessa ja routa sulaa tuolla perunapellolla että kohina käy. Ollaan vaimon kanssa ihan tyytyväisä ja vieraatkin ovat saaneet nukkua lämpimässä vierashuoneessa jossa on vain peruslämpö muina aikoina.

[Peetee]

Meillä keruupiirin nesteet kävivät hiukan huolestuttavan kylmänä.

Kylmimpinä (-25) aikoina kun käyntijaksot olivat 1,5-2h pitkiä. Käynnin lopussa muistan nähneeni että keruuneste oli pumpulle tullessa -2 ja pumpulta maahan -6.  Arvot ovat pumpun omien mittarien ilmoittamia ja vieressä käynnin aikana kyylättyjä.

Huolestuinkin vähäsen että onko putket jääny pintaan ku heti alkajaisiksi ei tarjonnut maa kuin +1 lämpöistä nestettä kun helmikuussa kovien pakkasten aikaan starttailtiin.

Nyt lämmöt on +11 ja +7. Koitin kaivaa yhdestä kohtaa lapiolla ennen pihojen tekoa, missä otaksuin putken kulkevan, eikä sitä löytynyt kun olin vajaan metrin kaivanut. Jos sitä malttaisi nyt kattoa ens talven.

Mistä tänne saa lisättyä ne kohteen ja pumpun ja keruupiirin tiedot??

[Peetee]

Nonni, löyty jo kun viitti vaan vähän katella.

Mutta laittakaapa kommenttia keruupiirin lämpötiloista, koska en oo löytäny noin kylmiä litkuja vielä täältä foorumilta.

[pete]

Eipä tuo -2 alin keruun tulolämpötila mikään katastrofi vielä ole.
Pintamaaputkistolla paremmninkin tavanomainen arvo, mikäli
putkisto on mitoitettu täsmälleen, eikä "varmuuden vuoksi
50% yläkanttiin". Eihän sinullakaan nuo tulolämpötilat
ole tukevasti pakkasella lauhemmilla kevättalven keleillä enää?
Jos eivät, niin silloin putkisto ei ole ainakaan saanut maata
kovin paljoa jäädytettyä ympäriltään.

[gilmer]

Meillä -0.9 vaikka kaivo jäi matalaksi.

http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=179&H=&View=Rapport

[Peetee]

Aattelinki, ettei se voi vielä kovin hälyttävää olla, koska kierron alussa pumpulle tuleva neste oli aina plussan puolella.

Lämpötila laski käynnin pituudesta riippuen sitten aina asteen tai pari.

Ens talvi jo kertoo sitten paljon enemmän kun lämmön tarve on suurempi (käyttöveden lämmitys ja enemmän lämpöä lattiaan).

Viime lopputalvi oli vielä rakennusaikaa eikä lattiaan ajettu kuin 15-22 asteista vettä. Toisaalta taloa kuivatettiin ja tuuletus aukot oli auki koko talven, eikä pumppu ollut käynyt kuin 515h puolen vuoden aikana(helmikuusta heinäkuuhun). Mutta eihän noita kylmiä päiviäkään ollut kovin montaa.

[andretti]

moi

minäpä laitan sitten ne surullisemmat lukemat. nyt kun varsinainen lämmityskausi on vielä eessäpäin on suoraan putkiin asennettujen analogimittareiden mukaan kylmään meno  ollut puolessavälissä -7 ja -8c, tulo samalla -2. pumpun omat mittarit väittää vähintään nelisen astetta korkeampia lämpöjä. lepoaikana ollaan päästy pumpullepäin juuri ja juuri plussalle.
olenkin tässä selvittelemässä syytä suureen aste-eroon ja kylmään kaivoon. viime vuoden ajalta pumppu on käynyt keskimäärin 6h/vrk

[Raid]

kalibroi ne mittarit. Omassa IVT:ssä näytti +3 asetta mettään koneen omat anturit. Aloin epäilemään kun 3 ulkolämpömittaria näytti miltei saman muta IVT:n mittari ihan jotain muuta.

[MR_]

Nyt kun tänä talvena ei vielä(kään) ole ollut kovia pakkasia, olen silti tarkkaillut keruupiirien lämpötiloja. Nyt tammikuussa tyypilliset lukemat ovat olleet: paluu +2.0...+2.7C ja lähtö -2...-3C. Lienevät ihan ok(?).

Voiko sanoa esim. niin että mitä isompi ero tulon ja lähdön välillä on, sitä paremmin MLP hyödyntää keruupiiriin varastoitunutta energiaa? Vai juurikin toisinpäin?

[pete]

paluu +2.0...+2.7C ja lähtö -2...-3C. Lienevät ihan ok(?).

Voiko sanoa esim. niin että mitä isompi ero tulon ja lähdön välillä on, sitä paremmin MLP hyödyntää keruupiiriin varastoitunutta energiaa? Vai juurikin toisinpäin?

Lämpötilaerosta voi päätellä vain keruupiirin virtausnopeuden suhteessa pumpun maapiiristä ottamaan tehoon.
Näyttäisi muuten olevan melko pieni virtaus, sillä lämpötilaero on suurehko (n. 5 astetta).  Omassa
pumpussani se on n. 2.5 - 3.5 astetta riippuen maapiirin pumpun nopeusasetuksesta.

[sam68]

Nyt kun tänä talvena ei vielä(kään) ole ollut kovia pakkasia, olen silti tarkkaillut keruupiirien lämpötiloja. Nyt tammikuussa tyypilliset lukemat ovat olleet: paluu +2.0...+2.7C ja lähtö -2...-3C. Lienevät ihan ok(?).

Voiko sanoa esim. niin että mitä isompi ero tulon ja lähdön välillä on, sitä paremmin MLP hyödyntää keruupiiriin varastoitunutta energiaa? Vai juurikin toisinpäin?

Kyllä sen eron pitää pysyä n. 5:ssä asteessa. Muutoin on liian heikko virtaus putkessa. Syy voi olla likainen sihti tai pumppu pienellä ym.

[P.K.]

Kyllä sen eron pitää pysyä n. 5:ssä asteessa. Muutoin on liian heikko virtaus putkessa. Syy voi olla likainen sihti tai pumppu pienellä ym.

Miten päin se oikeasti menee? Maalaisittain ajateltuna voisi kuvitella, että pienemmällä virtauksella ero olisi suurempi kun litku ehtii olla kauemmin maan alla lämpenemässä.
Meillä ero on 2.5 - 3 astetta. Näillä keleillä paluu on vielä niukasti plussalla.

[enins]

Kun pitää mielessä, että lämpöpumppu ottaa maaliuoksesta lämmön, on varmaan helpompi käsittää systeemin sielunelämää.

Eli vähän karrikoidusti: pumppu ottaa maaliuoksesta sen tehon, mitä kaasu/lauhdetilanne edellyttää. Massa/lämpötaseesta riippuu, paljonko maaliuoksen lämpötila muuttuu höyrystimessä. Yleensä tuo muutos mitoitetaan 3-4 asteen tienoille.

[pete]

Vielä vähän tuosta lämpötilaerosta:
Jos tiedetään keruuliuoksen
massavirta (kg/s), keruuliuoksen ominaislämpökapasiteetti (kJ/kgK) ja
lämpötilaero (K) saadaan laskettua pumpun maasta ottama teho kaavalla:
massavirta * ominaislämpökap. * lämpötilaero
Vastaus noita yksiköitä käyttäen on suoraan kW:na.
Jos samaan aikaan mitataan MLPn ottoteho, saadaan laskettua helposti
kokonaisteho = ottoteho + maaliouksesta otettu teho
ja vastaavasti hyötysuhde = kokonaisteho / ottoteho.
Ainoa haaste tuossa on keruuliuoksen massavirran luotettava mittaaminen asennuskohteessa.

[sam68]

Tuota lämpötilaa kannattaa joka tapauksessa seurailla ja uusilla/puhtailla putkilla se ero on yleensä jossain 3:n paikkeilla, mutta jos se ero jostain syystä on noussut kannattaa ottaa selvää mistä johtuu. Sihdin tukkeutuminen pelkästään riittää nostamaan tuota eroa helposti yli viiteen asteeseen.