Lämpökaivo hyytyy?

[KimmoK]

kts. oheinen probleemikuvaus jonka nakkasin just sotkamon porakaivolle & lämpöässälle.:

*************
Asentelin tuossa auton ulkolämpömittareita mittaamaan kaivolta palaavan nesteen lämpötilaa.

Ihmetykseni oli suuri kun lauantaina huomasin paluunesteen lämpötilan laskevan 0...0.1 asteen tienoille.
(toinen mittari ilmoitti 0 ja toinen 0.1 astetta)

Jossain kait täytyy olla vikaa kun näin leutona talvena meinaa kaivo lähteä menemään jäähän?

Pyydetty aktiivisyvyys oli noin 185m.
Porattu syvyys on 205 metriä.
Sunnuntaina kokeilin letkulla vettä kaivoon lorisuttamalla että lorina loppui 3 metrin syvyydessä.
Eli vettä/aktiivisyvyyttä on 202 metriä.

Talossa kelllari 18'C 115m2 300m3
Yläkerta 22'C 115m2 350m3
Lämmöneristävyys 30% parempi kuin Normit vaativat.
Laskennallinen lämpöenergian huipputehontarve -35'C noin 9.5kW.

Vuotuinen lämmitysenergiantarve muistaakseni 22000...26000kW ja laskennallinen
lämpökaivon tarve (suomen lämpöpumppuyhdistyksen ohjeilla yms.) noin 175m.

Lämpöässä T8 kytketty käyttöön marraskuun alussa 2006. Sen jälkeen sisälämpönä
pidetty 18'C kunnes muutettiin sisään 31.12.2006 jonka jälkeen lämpö ollut 22'C.

Ilmanvaihto toistaiseksi tehdään nopeana ristivetotuuletuksena 2x päivässä.
Sekä lisäksi kellarissa on poistopuhallin 150m3/h 18asteista ilmaa (LTO 0%, eli hukkaa noin alle 1kW)

Liuosputket on eristetty EPS kourulla (50mm) ja kurvien osalta solumuovilla (13mm).
Kaivo suojattu villakääreellä ja muovipaljulla.
Maapeittoa 20cm eristeiden päällä (poislukien 1.5 metriä ennen kaivoa ja 0.5 metriä ennen seinää,
jossa vain 13mm eriste + lumiläjä silloin kun lunta on.

Onko ideaa missä mättää kun paluuneste menee noin viileäksi?
Ei kai vain keruuputkea ole reiässä jostain syystä liian vähän?
Onko vaaraa että kaivo jäätyy ja putket puristuu rikki?

(sunnuntaina täytin kaivon, sinne meni muutama sata litraa vettä &
alettiin lämmittää leivinuunia lämpöpumpun avuksi)
***********

Oon tässä hieman p*ska jäykkänä jotta miten käy kun pakkaset alkaa...

Pitänee alkaa saumaamaan nuo takan klinkkerit & asentelemaan luukut & lähteä polttopuun hankintaan...

[SH9]

Mikähän on kaivoon menevän nesteen lämpötila?

Ei luulisi kuitenkaan kaivon menevän kovin helposti jäähän.

Keruupiirissä ilmaa?

[KimmoK]

menolitku on pakkasella

Eli putken alapinnalla olevat vesipisarat on jäässä käyntijakson loppupuolella.

Silloin kun paluulämpö on 1 aste ei menopuolikaan ole vielä pakkasella.

Jos keruupiirissä olisi ilmaa niin se ei kait lämpökaivosta palaavan veden lämpöä laskevasti voi vaikuttaa?


Kun muutin alaeron 10:stä takaisin 6:een asteeseen (eli lyhensin rajusti käyntijaksoa) näyttäisi siltä (aamulla tarkistin) että   paluu ei kerkiä tipahtaa nollille eikä menokaan aina kerkiä jäätyä.


(olisi hyvä jos tuossa masiinassa vois ohjata koneen sähkövastukselle & liospumpun pyörimään päiväksi jotta mahdolliset jääkikkareet saisi irti keruuputkesta)

Puutarhaletkulla koetin myös fiilistellä että siellä missä vesi tuli kaivossa vastaan ei ollut ainakaan jääkantta.

[pete]

KimmoK,
Todennäköisin syy on että sinulla on ns. kuiva kaivo. Mitattu veden tuotto voi olla kuinka suuri tahansa, ja silti
vesi ei kaivossa vaihdu, Tämä voi johtua esim. siitä, että kaivon kohdalla olevat pohjavesivirtaukset ovat vähäisiä.
Yleensä kai lämpökaivot pyritään mitoittamaan ns. kuivan kaivon mukaan, eli sen pitäisi silloin toimia ongelmitta, vaikka vesi ei kaivossa vaihdukaan.

[KimmoK]

@pete

Jees. Veden tuotto oli kuulemma vähäinen ja siksi porattiin syvemmäksi.

Mutta sulpun ohjeilla laskettuna noin 175m kuiva kaivo ois pitänyt riittää....?   (ja Geopron laskuopilla jopa 150m ois pitänyt riittää)

Porarit on lomalla pari päivää, saanen heidän vastauksensa loppuviikosta.

[sailor]

Arvauksia:

- kai "kalibroit" ämpäri/jääsohjon kanssa mittarin?
- paluuveden lämpö pitäisi tietää (eli paljonko lämpötilaero on)
- sihti tukossa, jolloin paluuvesi kaivoon on reippaasti pakkasen puolella ja ehtii lämmetä vain 0 asteiseksi
- mittaat paluuputkea, etkä tulevaa?

- pahin vaihtoehto: putkiston pinta-ala (unohditko sen kolmannen liuosputken?) ei riitä siirtämään lämpöä kaivosta liuokseen yhdessä (ja/tai) virtauksen ollessa laminaarinen.
- Mites se 460W:n liuospumppu voisi vaikuttaa asiaan (voisiko?), on aika tehokas veden kierrättäjä yhdessä pienen liuostilavuuden kanssa.

Eka homma on varmaan virittää langaton monitorointi, jottet joudu pumpun vieressä kyttäämään.

Jani

Plussaa: ekana vuonna rakennus tarvii paljon lämpöä ja kaivo luovuttaa sitä vähiten. Ja olet just nostanut sisälämpötilaa...pistä vielä köysi piiloon.

EDIT: meilläkin oli kuivumisvaiheessa paluuputken pinta jäässä, johtui ilmankosteudesta ja suuremmasta lämmitystarpeesta. Paljonko sulla on kosteusprosentti sisätiloissa -> antaa osviittaa rakenteiden kuivumisesta

[SH9]

460W liuospumppu kuulostaa aika tehokkaalta.
Jos kaivoon menevän ja palaavan ero on pieni niin eikö silloin liuoksen virtaama ole aika suuri suhteessa putken pituuteen?

Itsellä keruupiirin järveen palaava puoli on pakkasella (-1/-2 astetta) ja tuleva n. 3 astetta, mutta ei se vielä suuremmin huoleta kun on rakennusvaihe käynnissä ja lämmönjakotukkien säädöt auki. Liuospumppu 245W ja putkea 2x370m.
Lämmitettävien kuutioiden määrä 642.

[Info]

Silloin kun paluulämpö on 1 aste ei menopuolikaan ole vielä pakkasella.

En halua lisätä ahdinkoa, mutta tuntuu kovin alhaiselta tuollainen lämpötilamuutos meno- ja paluupuolen välillä. Eikös kompuran pitäisi puristaa enemmän lämpöä irti maaliuoksesta, ero jotain 2-3 astetta?

Viime talvena, kun emme vielä talossa asuneet, kuivatus käynnissä, ovet ja ikkunat paljon auki, kunnon pakkaset päällä, meilläkin kävi välillä niin, että kaivolta tuleva neste oli lähellä nollalukemia ja kaivolle meni sitten selvästi pakkasen puolella olevaa nestettä. Silloin nappasin vastukset päälle ja annoin pumpulle - ja kaivolle - aikaa hengähtää aina välillä.

[KimmoK]

@kaikki

Kiitos vinkkilöisistä toistaiseksi.


@sailor
>- kai "kalibroit" ämpäri/jääsohjon kanssa mittarin?

En kalibroinut. Vaan käytän kahta mittaria.

>- paluuveden lämpö pitäisi tietää (eli paljonko lämpötilaero on)

Hankin ehkä tänään lisää mittarikapasiteettia.

>- sihti tukossa, jolloin paluuvesi kaivoon on reippaasti pakkasen puolella ja ehtii lämmetä vain 0 asteiseksi

Tuo minun pitää tänään tarkistaa!

>- mittaat paluuputkea, etkä tulevaa?

Elä kehtaa!  ;-)

* se on se toinen putki mikä menee jäähän
* liuospumpun pyörimissuunta on tarkistettu
* kierrossa on jäähdytysoption vuoksi yksisuuntaventtiili joka on oikein päin (nuolen suunta oikein)
* lämmönvaihdin on ilmattu käyttöönotettaessa (sen jälkeen mahdollinen ilma pitäisi olla päätynyt muovipömpeliin, mutta voisinhan ilmata sen vielä uudestaan)
* kun liuospumppu imee alipainetta kaivolta palaavalle puolelle laskee muovipömpelissä olevan nesteen pinta muutaman sentin (ja palautuu kun liuospumppu pysähtyy)
 
>- pahin vaihtoehto: putkiston pinta-ala (unohditko sen kolmannen liuosputken?) ei riitä siirtämään lämpöä kaivosta liuokseen yhdessä (ja/tai) virtauksen ollessa laminaarinen.  

Mullahan on vain kaksi putkea.

>- Mites se 460W:n liuospumppu voisi vaikuttaa asiaan (voisiko?), on aika tehokas veden kierrättäjä yhdessä pienen liuostilavuuden kanssa.

Yksi mikä kävi mielesä on se että pyörittääkö tuo 460W kiertovesipumppu liian nopeaan sen litkun tuonne pahisiin ja takaisin? Eli jos kaivossa ois kolme putkea homma toimisi paremmin....

>Eka homma on varmaan virittää langaton monitorointi, jottet joudu pumpun vieressä kyttäämään.

Se voi olla tarpeen....
 
>Plussaa: ekana vuonna rakennus tarvii paljon lämpöä ja kaivo luovuttaa sitä vähiten. Ja olet just nostanut sisälämpötilaa...pistä vielä köysi piiloon.

Tämäkin on hyvä hoxio. Puran solmun.
 
> Paljonko sulla on kosteusprosentti sisätiloissa -> antaa osviittaa rakenteiden kuivumisesta

Rakenteellista kosteutta ei pitäisi enään olla. Runko on valettu 2003.

Ilmankosteus on 55%.
Gree ilmankuivain kuivattaa nyt vajaa 8L/pv.


Otteita yhdestä ajosta:

startti 16:03 alalämpö28     (kaivoltapaluun lämpö noin 1'C)
16:05 kaivoltapaluu (1.1+1.4)/2 = 1.25'C
16:15 1.4'C
16:25 0.55'C
16:35 0.25'C
16:38 stop alalämpö35

(alaero 7'C)

Tuon jälkeen pienensin alaeron 6:n. Pitempiä käyntijaksoja en tohdi enään harrastaa. Onneksi on pelivaraa...

[KimmoK]

En halua lisätä ahdinkoa, mutta tuntuu kovin alhaiselta tuollainen lämpötilamuutos meno- ja paluupuolen välillä. Eikös kompuran pitäisi puristaa enemmän lämpöä irti maaliuoksesta, ero jotain 2-3 astetta?

Joop.

Mittasin sen puolen kädellä tunnustelemalla. Eli voi se meno olla enemmänkin pakkasella.

Hankin siihenkin mittarin ja eristeet ....

Viime talvena, kun emme vielä talossa asuneet, kuivatus käynnissä, ovet ja ikkunat paljon auki, kunnon pakkaset päällä, meilläkin kävi välillä niin, että kaivolta tuleva neste oli lähellä nollalukemia ja kaivolle meni sitten selvästi pakkasen puolella olevaa nestettä. Silloin nappasin vastukset päälle ja annoin pumpulle - ja kaivolle - aikaa hengähtää aina välillä.

Jep. shitt kun kytkin vastuksen oumanin kautta...  vaan jospa laitan takan ja leivinuunin hehkumaan ja sitten käännän kompressorin suojakytkimestä kompuran pois päältä....

[SamiR]

Tuli mieleen että mitä jos kokeilisit pudottaa tuon keruupiirin kiertovesipumpun nopeutta vaikka yhdellä pykälällä ja katsoisit mitä se vaikuttaa. Jos litku kiertää liian nopeasti eikä lämpö ehdi johtua kaivossa kiertävään nesteeseen.

[KimmoK]

Tuli mieleen että mitä jos kokeilisit pudottaa tuon keruupiirin kiertovesipumpun nopeutta vaikka yhdellä pykälällä ja katsoisit mitä se vaikuttaa. Jos litku kiertää liian nopeasti eikä lämpö ehdi johtua kaivossa kiertävään nesteeseen.

Siinä pumpussa ei ole säätömahdollisuutta.  Ellei rakenna siihen jotain.

@all

Keruuputket on sitä ohutseinäistä 6barin putkea.

AJATUSTENVIRTAA: LÄ on "optimoitu" pätkäkäynnille.

[joukahainen123]

Hieman aiheen sivusta. Olen pitempään seuraillut (lämmönseurantajärjestelmän kun virittelin), tulo ja paluupuolen nesteiden lämpötilaeroja.

Täällä ero tasaisesti 1,5 astetta pidemmillä käyntijaksoilla. Ei käytännössä muutu tuosta muuksi. Onko vertailudataa kenelläkään?

[sailor]

AJATUSTENVIRTAA: LÄ on "optimoitu" pätkäkäynnille.

Kyllä se tuo kosteusprosentti, INFO  viesti ja Greenin tuotto on se syypää eli rakenteista irtoava kosteus (se 0,63kWh / litra). Sitten kun Gree (mulla samanmoinen) ei tuota enää tippaakaan vettä niin silloin pääset normikosteuteen. Eli nyt vaan hissun kissun ja laitat vaikka 2 KW:n lämpöpuhaltimen pöhisemään ja lasket menoveden lämpötilaa muutaman asteen.

Mulla ja Infolla on alakerrat harkkoa ja sulla koko talo -> lisää edelleen kosteusmäärää.

Jani

P.S Maalataan vielä pahisja seinille: sulle laitettiin vähemmän putkea lämpökaivoon kuin sen syvyys edellytti  

EDIT: Nyt kannattaa pelata varman päälle, koska Ouluun lupaa loppuviikoksi 10-15 asteen pakkasia

[joukahainen123]

P.S Maalataan vielä pahisja seinille: sulle laitettiin vähemmän putkea lämpökaivoon kuin sen syvyys edellytti  

Ei muuten ole välttämättä mikään täysin spekulatiivinen juttu.

Tutulle meinasi käydä noin. Saapui juuri paikalle kun kaivo oli putkitettu, ja kuuli sivukorvalla kun asentajat juttelivat ettei putki mennyt kuin 130m syvyyteen vaikka piti saada reilut 160.  "Kyllä se riittää"..

=> pieni riidanpoikanen ja uudelleenputkitukseen isännän valvoessa vierellä.

Olisi varmaan toiminut, mutta tehokkuus tuskin ihan optimissa.. Vaan sehän ei rakennusalalla tunnu aina olevan niin tarkkaa

[KimmoK]

@joukahainen

Hmmm... Hätäseen olivat lähteneet tontilta ... ettei vain ois jokin kädetys käynyt. Pöytäkirjankin sain vasta kun huutelin sen perään.

Saapas nähdä mitä tuumaavat kun palaavat lomilta.

Eihän se ois mikään mahoton homma tarpeen vaatiessa laittaa sulut kiinni kaivon päässä, tulpata kaivossa olevat putket ja sitten nostaa ne ylös kelalle & tsekata metrit.

@sailor

Viimetalvena kosteus % oli kuitenkin alimmillaan 35% +17 asteen sisälämmössä joten ei siellä nyt kamalasti enään vettä pitäis olla. 8L päivässä & 55% ei mun mielestä ole kamalan paljon kun pesukone pyörii noin 12 tuntia päivässä ja ulkona sataa vettä...

Mutta olen tyytyväinen etten ole hukannut voimavirtapuhallinta ja että vajassa on polttopuutakin. Vauvan pyllynpesuveden jos sais maalämpökojeella tehtyä ... heh .... nyyh.  :-I



Nuuskimista:
Maapiirin pumppu on Grundfos CH 2-30, 460 W
http://www.grundfos.fi/web/homefi.nsf/Webopslag/SFON-4P6ES2
Eli se kierrättää vettä max 4m3 tunnissa ja koska 400m lämpöputkien tilavuus on noin 0.240m3, pyörähtää nesteet noin 16 kertaa systeemin ympäri tunnissa.  Eli kestänee jotain noin 4 minuuttia että litkut on kiertäneet kerran ympäri.   (jos vettä siirrettäisiin 100m ylämäkeen teho laskisi 2.5m3 tienoille ... vaan miten huomioida esim 240m pitkän sisähalkaisijaltaan 28mm putken vastapaine + lämmönvaihtimen vastapaine )

4...8 minuuttia kait ois aika realistinen aika litkun kierrokselle.  

Illalla mittailen menoveden lämmöt kalibroidulla mittarilla ja poltan puuta.

UPDATE: korjailin moneen kertaan nuita Grundfos juttuja....

[mnk]

Yleensä kiepit tulee  valmiina nimellismäärinä, josta sitten jää ylimääräistä putkea.  Jos muulla tavalla, niin hankala kontrolloida syvyyttä kunnolla.

Itselle tuli 220m merkitty "kieppi", josta sitten kaivoon meni noin reilu 200m  ja kaivolta koneelle noin 14-15m, joten putkea jäi ylitse pienet pätkät.  

Jos koneesi teho on noin 8-10kw lämmitystehoa, niin tuntuu ihan mahdottomalta, että se pystyisi imemään huippu COP:llakin kuivahkostakin ~200m vettä reijästä energiaa niin paljon että jäätyy.   Oma pumppu on 11kw ja myös kuiva reikä ja  kykenee saamaan noin 1,5C tasolle tuloliemen kaivolta pumpulle vaikka kävisi päiväkausia yhtä soittoa. ~vettä noin 198-200m.  Mielessä kyllä , miten käy, kun nostan hyötysuhteen jossain vaiheessa ja kaivosta alettaan ottamaan enemmän energiaa.

..... tai  Lässä on super täysmitoitettu ja se antaa enemmän lämmitystehoa kuin tyyppikilvessä lukee.   Vai olisko tullu tehtaalla kokoonpanossa T10:n kompura pakettiin  ?

Liian lyhyt kieppi selittäisi ongelman.  Mittaappa liemen alkoholipitoisuus myös.

[pölötis]

joukahainen kirjoitti:Täällä ero tasaisesti 1,5 astetta pidemmillä käyntijaksoilla. Ei käytännössä muutu tuosta muuksi. Onko vertailudataa kenelläkään.

on:
Pitkän käynnin jälkeen kaivolle meno-2ja paluu kaivolta +2.

Kunhan Kimmo pääsee todentamaan sen kaivolle paluun lämpötilan paluun se kertoo sitten jotain,
yksi ajatus voisi olla että:
jos lämpötilaero (meno-paluu) on sika iso ja kaivolta tulee 0 asteista lientä, voisi se mielestäni kertoa liian vähäisestä jäänestoaineen määrästä liemessä, liian alhainen alkoholipitoisuus aiheuttaa sen että vesi menee niin kuin kiisseliksi eikä ole helppoa pumpattavaa...ja paksu neste ei käsittääkseni myöskään lämpiä kaivossa hitaammasta kierrosta huolimatta kovin hyvin.
Eli kuten  MNK jo kerkesi:
Mittaappa liemen alkoholipitoisuus myös.

[joukahainen123]

@joukahainen

Hmmm... Hätäseen olivat lähteneet tontilta ... ettei vain ois jokin kädetys käynyt. Pöytäkirjankin sain vasta kun huutelin sen perään.

Eihän se ois mikään mahoton homma tarpeen vaatiessa laittaa sulut kiinni kaivon päässä, tulpata kaivossa olevat putket ja sitten nostaa ne ylös kelalle & tsekata metrit.

On kuitenkin käytännössä senverran työlästä, että selvittelisin muut asiat kyllä ennen tuota. Lienee kuitenkin aika harvinaista tuo minun kertomassani tapauksessa esiintynyt toiminta..

[joukahainen123]

Pitkän käynnin jälkeen kaivolle meno-2ja paluu kaivolta +2.

Minulla pinta-anturit putkissa joten todennäköisesti ero on täälläkin suurempi jos mitattaisiin liuoksen "aitoa" lämpötilaa. No, jokatapauksessa kaivolta tulevan puolen lämpö pysyy plussan puolella, ja kaivoon palaavan nesteen lämpö pahimmillaan muutaman asteen pakkasella (pumpusta löytyy vain tuon puolen lämpötilan mittaus), joten lienee ok.

[Malibra]

1) Saatko pelkästään maapiirinpumpun pyörimään? Näin näkisi mikä lämpötila siellä kaivossa oikein on.

2) Paljonko sinulla on maapiirin meno/paluu erotus?

-Janne-

[KimmoK]

Pikaviestiä...

Erotus voisi olla suunnilleen 1.5 astetta.

Kaivolta paluut on kalibroimatta mutta olettaen että samanmerkkisessissä mittareissa ois saman verran heittoa & samaan uuntaan niin saisin korjata aikaisempia mittauksia 1-1.4 astetta ylöspäin.

Ja esimerkkinä:  kalibroidulla arvolla kaivolle menevä vesi oli eilen kylmimmillään +0.3  (lukema -0.9 siihen +1.4).

Vaan minäpä koetaan tänä iltana keritä kalibroimaan paluupuolen anturit.

Osaako joku sanoa paljonko pitäis olla ero jos virtaama on 2.5-4 kuutiota tunnissa?

[sailor]

@ Kimmo

Mulla on aika tarkkaan 2 astetta menon ja paluun ero. Alussa enemmän ja käyntijakson lopussa vähemmän. Minimit tällä viikolla tulo 2.5 astetta , paluu 0.8 astetta. Normi lämmitys/käyttöveden lämmitysjakso (ei ammeen täyttöä) tuottaa loppulämmöiksi jotain tulo 3.5 ja meno 1.5 astetta.

Tämän langattoman mittarin pitäisi nollata max/min lukemat itsekseen kerran vrk:ssa, mutta ei sitä (onneksi) tee. Tai sitten se on jonkin asetuksen takana.


Sisäilman kosteus 55% jollakin yli 20 asteen sisälämmöllä on PALJON. Se voi tosin olla että se johtuu teillä sisäisestä kosteudentuotosta (iv-kone ei päällä?), eikä rakenteiden kuivumisesta.

Meillä näyttää 37% ja minimi tällä viikolla on ollut 33%. Maksimi 38%. Anturi aikuisten makuuhuoneessa, pyykki kuivataan alakerrassa. Mittari voi näyttää mitä sattuu (sama langaton anturi), mutta auttaa hahmottamaan kosteuden muutosta.

Jani

[KimmoK]

Poraritkin palaili lomalta. Kuulemma ei ole syytä huoleen ennen kuin paluu on noin -2 ja meno luokkaa -5...-6. Sanoi sitäkin että lämpöässien riuska liuospumppu saa aikaan sen että lämpöero menon ja paluun välillä on aika pieni (ja kaksiputkisessä lämpöässässä sitäkin pienempi). Ja että kivitalossa vois ensimmäisenä täytenä lämmityskautena mennä jopa 50% enemmän lämpöä.

Osittain selitys ehkä höpinää mutta se lienee selviö että jotain vaikutusta on sillä että tässä vuoden vaihteessa tuli nostettua 200 000 kiloa betonia 5 asteella lämpimämmäksi. Äkkiseltään nyt tuntuu että käyntijaksot taas lyhenivät rajusti ja paluu on lämpöisenpää.

(alussa meno paluun ero vois olla noin 1.4 ja kahden perättäisen session lopussa noin 0.7 (kone teki ensin lämmitysveden, muutin asetuksia, kone nosti 5 minuutin kuluttua alaosan +40 ja yläosan +47:n))

Anyway. Ei mulla enään paniikki ole. Kunhan ei tuo paluu ala olemaan enimpää osaa pakkasella niin eiköhän tuo toimine.

[evt752]

Mitä jos kokeilisit kuivattaa huoneita ilmankuivaimella? Jossain toisessa threadissa kirjoitit, että vaimo oli valittanut 24 asteen sisälämpötilaa kylmäksi. Minusta se viittaa kosteuteen. Itse hankin rakennusvaiheessa ilmankuivaimen, silloin lämmitin vielä sähköpuhalluslämmittimellä. Kun kuivain oli pörissyt pari päivää, pystyin vähentämään lämmittimen tehoa huomattavasti ja silti sisäilma tuntui yhtä lämpimältä ellei lämpimämmältä kuin aiemmin (ulkolämpötiloissa ei minusta siinä vaiheessa tapahtunut merkittävää vaihtumista).

Eli kosteus vaikuttaa huomattavasti lämmitystarpeeseen ja lämmöntunteeseen.

[KimmoK]

Jep. Voisin hankkia toisen ilmankuivaimen.

Mielessä se on ollut anyway.

Ilmanvaihtokoneen starttaaminen on kuitenkin kuukauden tai kahden päässä.

((ja ilmankuivaimille on käyttöä jatkossakin, autotallissa ja anoppilan kellarissa))


MAALAISMAISIA päätelmiä.

Kun liuos kierähtää lämpiämässä maassa 1.5 astetta, saman verran pitäisi nousta saman kokoisen vesimäärän lämpö varaajassa (*1.5 tjsp, huom kompressorin sähköverkosta ottama teho). Ok?

.... eli 1.5 asteen lämpöerolla 300L litkua pitää pyörähtää 6,8 kertaa lämpökaivossa ennen kuin 500L saadaan varaajassa lämpiämään 6 astetta. tjsp  ...  siis pelkällä maalämmöllä .... kompuran ottama suorasähkö vielä mukaan.... 4.5 rundia jäää .... kertaa 4 minuuttia (Grundfossin teho) eli 18 minuuttia pitäisi mennä hyötysuhteella 3 siihen jotta maasta saadaan 1.5asteen litkun lämpöerolla 700L tulistinvaraaja alapömpeli lämpiämään 6 astetta.  Isommalla LÄ T lämpöpumppenilla litkun lämpöero kasvaa ja samoin käyntiaika lyhenee (olettaien että vain kompuran koko kasvaa T8...T15 koneiden välillä)  

Huh. Paljon kerkiää miettimään kun tarpeella käy...

[sailor]

"(olettaien että vain kompuran koko kasvaa T8...T15 koneiden välillä) "

V-mallissa (sain tietää chipin vaihdon yhteydessä) vaipan välitilassa on V15 mallissa enemmän (100m) putkea kuin pienemmissä malleissa. Tämä ei kuitenkaan ole este kuulemma pienemmän kompuran laitolle kun nykyisestä joskus aika jättää.

Olisiko T-mallin varaajissa erikokoisia kierukoita? Jotenkin vaan tuntuisi oudolta jos varaajan pää olisi identtinen pumpun tehon vaihdellessa noinkin paljon.

Osaisiko joku kertoa tehon/kierukan suhteesta jotain?

Jani

P.S maapiirin minimit nyt: (edellisen viestin yhteydessä tapahtuneen nollauksen jälkeen) 4,6/2,6 astetta

edit: suihkuttelun jälkeen nyt illalla 3,8/2,2 astetta

[KimmoK]

@sailor

Puhut asiaa.

T8-T15 on kait rakennettu saman kopan sisään joten eroavuudet lienee rajalliset.

Tietääkseni liusopumppu on sama monessa eri koon T mallissa.
Ja tulistin on niin iso ettei tuonne taida isompi mahtua.
Lauhdutinkin on iso. Samoin maapiirin lämmönvaihdin.  Ja se kuumakaasuimulämmönsiirrinmikälie on muistaakseni vaakasuunnassa joten semmoistakaan ei taida isompaa tuonne saada.

Eli lyön punaisen puupennin verran vetoa että ainakin t8-T10 omaa samat suolet kuoren alla, paitti kompura ja jotain pientä hilua.

[eksile]

Lämpökaivoa parisataa metriä 9,5 - 10 m3 vuorokausituotolla, lämpöä uudellamaalla 5 astetta plussalla.

Menovesi kaivoon 2,2 - 2,3 ja kaivosta takaisin 4,5-4,6 astetta, plussalla molemmat.

Lämpöero on 99 %:sti aina toi 2,2 -2,3 astetta, satunnaisotannalla ylöskirjatuista lämpötiloista alhaisin on helmikuulta 2006 jolloin ulkona oli -18 ja paluuneste kaivoon oli +0.8, takaisin tuli +3 asteista. Tietysti tähän vaikuttaa kaivon tuottokin.

Menovesi oli miinuksella vain silloin kun kompura  survoi useamman tunnin putkeen ensimmäisen käynnistyksen jälkeen. Silloin kävi muistaakseni -2,5 asteessa, mikä ei asentajan mukaan (ei edes  ilmeen perusteella) ole mitenkään poikkeavaa vaan päinvastoin normaalia, koska käynnistystilanteessa kaivosta otetaan "kaikki irti".

LÄssä kait täystehona rykäsee tovin ja huilailee jonkin aikaa, jolloin kaivolle jää aikaa toipua. Vaarallisemmalta tuo vaikuttaisi "ruotsalaispumpun" kaivossa, eikös ne  käy enemmän ja huilaa vähemmän, jos malttaa huilata ollenkaan.

[QAku]

Meillä lämpökaivoa 205m, putkenlaiton aikoihin täyttyneenä 180m, tuotosta ei hajuakaan. IVT:n C 11 HT+. 176m2 lämmitettävää kellarissa (lammi-harkkoa) ja 150m2 yläkerrassa (puutalo). Uusimaa. Alakerran neliöistä 40 täyslämpimää, loput 10-18.

Alakerta kuivumassa syksyn valujen jälkeen ja yläkerrassa vain 10cm villaa katossa, seinät 230mm. Lämmöt pidetty siinä 17-18 asteessa.

Menovesi kaivoon -1 lämmityskäytössä ja -2 lämpimän veden tuotossa. Paluut vastaavasti +3 ja +2. Pienin ero jonka olen nähnyt on 3 astetta (siis jonkun ajan käynnin jälkeen)

Miltä kuulostaa?

[Kuumaa_kalliosta]

LÄssä kait täystehona rykäsee tovin ja huilailee jonkin aikaa, jolloin kaivolle jää aikaa toipua. Vaarallisemmalta tuo vaikuttaisi "ruotsalaispumpun" kaivossa, eikös ne  käy enemmän ja huilaa vähemmän, jos malttaa huilata ollenkaan.

Älä hupaja. Ratkaisevaa kaivon lämmöntuoton kannalta on vuotuinen lämmön imeminen, ei se, miten pitkissä jaksoissa se tapahtuu. Saahan pumpun mitoittaa miten suureksi tahansa, mutta ei siinä ole mieltä, että pumppu käy kovin lyhyitä jaksoja.

[KimmoK]

@kuuma_kalliosta

Näyttää kyllä siltä että mun LÄ tekee paremmalla hyötysuhteella lämpöä kun sitä ei aja liian pitkiä käyntijaksoja. Eli luospiirin lämmöt pysyy korkeammalla kun kone käy sopevia jaksoja. (nyt ensituntumalta näyttäis että max 30 minuutin käyntiaika on paljon edullisenpi kuin esim 50 minuutin käyntiaika, mutta pitää tarkkailla lisää...)

Pätkäkäynti on pahasta ja niin näyttäis olevan pitkäkäyntikin. Kohtuus kaikessa eli käyntiajoissa ja mitoituksessa näyttäs olevan hyvä juttu.

Toivon ettei tässä ketjussa aleta sen enempää "pätkimään" tästä pätkäkäyntiasiasta.

[tak]

@ Kimmo

Mulla on aika tarkkaan 2 astetta menon ja paluun ero. Alussa enemmän ja käyntijakson lopussa vähemmän. Minimit tällä viikolla tulo 2.5 astetta , paluu 0.8 astetta. Normi lämmitys/käyttöveden lämmitysjakso (ei ammeen täyttöä) tuottaa loppulämmöiksi jotain tulo 3.5 ja meno 1.5 astetta.

Tämän langattoman mittarin pitäisi nollata max/min lukemat itsekseen kerran vrk:ssa, mutta ei sitä (onneksi) tee. Tai sitten se on jonkin asetuksen takana.



Meillä näyttää 37% ja minimi tällä viikolla on ollut 33%. Maksimi 38%. Anturi aikuisten makuuhuoneessa, pyykki kuivataan alakerrassa. Mittari voi näyttää mitä sattuu (sama langaton anturi), mutta auttaa hahmottamaan kosteuden muutosta.

Jani

Minkälainen on tuo mainitsemasi langaton anturi?
Kiinnostaisi ottaa käyttöön mikäli käy helposti.

[KimmoK]

Hyvin pelaa toistaiseksi. kop kop puuta

Eli kalibroidun mittarin perusteella kaivoon menevä lios käy vain hieman pakkasella pitkien käyntijaksojen aikana.

(Ulkoilman jäähtyessä näinä päivinä tuli koneelle kunnolla töitä.)

19.01.2007
Edelleen pelaa.

Näyttää siltä että kaivo ottaa kunnolla turpiin kun hieman lämpökäyrää muuttaa (eli meno ja paluu tipahtaa liki kahdella asteella). Ja parin päivän päästä se on toipunut rääkistä.

Kertonee osaltaa pienestä vedentuotosta ja siitä että se ottaa aikaa ennenkuin kalliosta lämpö johtuu kaivoon.

[Raid]

Hyvin pelaa toistaiseksi. kop kop puuta

Eli kalibroidun mittarin perusteella kaivoon menevä lios käy vain hieman pakkasella pitkien käyntijaksojen aikana.

(Ulkoilman jäähtyessä näinä päivinä tuli koneelle kunnolla töitä.)

juu se on ihan normaalia jo sitten.. tällä hetkellä tulo ~+2 astetta ja meno takas ~-1,5

[sailor]

Minkälainen on tuo mainitsemasi langaton anturi?
Kiinnostaisi ottaa käyttöön mikäli käy helposti.

Tämän helpompaa se ei ole.

http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idLammonkeruu;action=display;num=1164139352

Jani

[tomimjs]

Itse olen myös hieman huolestuneena kaivon lämpöjä seuraillut. Asuttu reilu kuukausi ja kivitalo myös kyseessä, sellainen tieto minullakin, että kivitalon ensimmäisen lämmityskauden kulutus voi olla kaksinkertainen "normaaliin" verrattuna.
Meillä 172 m2 n 560m3 ja pumppu Bentone CTC 8,5, lämpökaivoa 162m.
Nyt pakkasta on 20 ast ja pumppu pyörii käytännössä 24h. Kaivolta tuleva neste on +1 - 0 astetta ja kaivolle menevä -3... Onkohan tuo -2 kaivolta tulevana sellainen raja, jossa kannattaa huolestua ja antaa pumpulle ja kaivolle lepoaikaa. Mielenkiintoista on se, että mikäli kivitalon ekan kauden kulutus on jopa tuplat, niin eihän sitä mitoituksessa voi ottaa huomioon, onko riski kaivon jäätymisestä silloin ihan todellinen?

[sailor]

Täällä oli viime yönä 25.3 astetta pakkasta.

Tulominimi 1.1 astetta.
Paluu kaivolle ekaa kertaa miinuksellle -0.3 astetta.

Jani

@ tomimjs

Nyt on oikea aika heittää klapia uuniin noilla keruunesteen lämpötiloilla.

[tomimjs]

Googletin hieman... Ainakin Niben ja Carrierin ohjeissa nuo tulo n. 0, paluu -3 mainittiin oletusarvoina.
Mutta kyllä on koivuhalkoa sisään kannettava joka tapauksessa... saa pumppu vähän lepoa ja maallikkona aikakin luulisi, että talon kuivauksessa puun polttaminen auttaa...

[mnk]

Täällä oli viime yönä 25.3 astetta pakkasta.

Tulominimi 1.1 astetta.
Paluu kaivolle ekaa kertaa miinuksellle -0.3 astetta.

Jani

Onko tuo tavanomainen  delta T kylmäpiirissä ?  Paljonko kylmäpiirin nopeus ?

Paljonko on paluulämpö kompuralle varaajalta nyt ?

Etelässäkin nyt -13C joten tais talvi alkaa ..... Oma osateho käy nyt 19h/24h .  Rapiat -20C  ja räppää vastukset päälle.....