Toimilaitteet pois käsisäätö tilalle?

[samnyrhi]

Moi,

Kyseessä matalaenergia taloa, jossa alakerrassa n.10cm betoni laatta. Laatassa 5 piiriä saman lattiatermarin takana. Nyt homma toimii siten, että toimilaitteet on auki yöllä ja kiinni päivällä. Tästä seuraa se, että lattioissa tuntee pientä kylmä/kuuma vaihtelua päivittäin ja mikäli lämpötila vaihtuu nopeasti niin tämä voi olla kohtuu suurtakin.

Lattiaan menee nyt -13asteessa 33asteinen vesi.

Toimisiko lattialämmitys paremmin, mikäli otan toimilaitteet pois ja laitan käsisäädöt paikalleen? Tällöinhän lattiaan virtaisi kokoajan vettä ja menovesi seuraisi maalämpöpumpun ulkoanturin antamaa tietoa. Käyttämääni maalämpöpumppuun on saatavissa myös sisäanturi, joten saisiko siitä lisäarvoa (on siis jo hyllyssä, muttei paikallaan). Lattialämmitys laitteet ovat Wirsbon toimittamia ja jakotukit on säädetty menopuolelta LVI porukan toimesta Wirsbon laskelmien mukaan. Vai voisiko olla jopa niin, että kun tuo menopuoli on säädetty niin ottaisin vain toimilaitteet pois ja säätäisin menoveden sopivaksi? Tarviiko käsisöötäjä muuten kuin hienosäätöön? Tämä 5 piirin kokonaisuus on siis käytännössä yhtä ja samaa avonaista tilaa. Makuuhuoneissa voisi pitää termarit jotta lämmön tilakohtainen säätö olisi helpompaa.

Minkälämpöistä vettä foorumilaisilla menee lattiaan n.-10 asteen pakkasella matalaenergia taloissa, joissa on pelkät käsisäädöt? Uskoisin, että menoveden lämpöä voisi säätökäyrällä laskea mikäli vettä menisi laittioihin koko ajan. Vai olenko ajatellut asian jotenki hullusti?

--
Sami

[kkuukkeli]

Kokeile, eli väännä termarit auki ja hae sitten sopiva lämpökäyrä. Melko varmasti joudut tuolloin käyrää laskemaan, mutta se selviää kokeilemalla. Voi olla ettei jakotukin säätöihin tarvitse koskeakaan.

Makuuhuoneissa voi tosiaan termarit olla käytössä, niin ei tule turhan kuuma.

[hoohöö]

parasta antaa termareiden olla jotta kesällä ei kierrä vesi muuta kuin kylppärissä (pesutilojen laattalattioissa mukavuus syistä ainakin itse annan kesälläkin kiertää 26 asteisen veden) ellei sitten halua pari kertaa vuodessa väännellä piirejä kiinni/auki.

[sailor]

Lattiaan menee nyt -13asteessa 33asteinen vesi.

Sulla termostaatit hannaa vastaan tai sitten sinulla on 25 astetta sisälämpö tai vuotava talo.

Kaikki termarit täysille ja lämpömittari keskeiselle paikalle ja alat laskemaan lämpökäyrää pumpusta.

Meillä menee 33 asteista vettä lattioihin jossain 26-30 pakkasasteen tienoilla. Sisälämpö 21,6-22 astetta.

Aloita vaikka tälläisellä käyrällä:
+20  21
0      26
-20   30

[samnyrhi]

Lattiaan menee nyt -13asteessa 33asteinen vesi.

Sulla termostaatit hannaa vastaan tai sitten sinulla on 25 astetta sisälämpö tai vuotava talo.

Kaikki termarit täysille ja lämpömittari keskeiselle paikalle ja alat laskemaan lämpökäyrää pumpusta.

Meillä menee 33 asteista vettä lattioihin jossain 26-30 pakkasasteen tienoilla. Sisälämpö 21,6-22 astetta.

Aloita vaikka tälläisellä käyrällä:
+20  21
0      26
-20   30

Jeps, eli ongelma on juurikin tämä. Eli kun lämmitetään vain osan aikaa vuorokaudesta kuten järjestelmä nyt tekee tulee lämpötilan vaihteluita kun lattiaan pitää ajaa läpimämpää vettä kun oikeasti tarvii. Jos taas vesi kiertäisi kokoajan niin olisi se ymmärtääkseni viileämpää ja sisällä tasaisempi lämpö.

Pitääpäs nyt aluksi säätää tuota käyrää ja kokeilla pysyisikö toimilaitteet pitempään päällä, joka siis johtaisi haluttuun tilanteeseen.

[mtalo]

Moi,

Kyseessä matalaenergia taloa, jossa alakerrassa n.10cm betoni laatta. Laatassa 5 piiriä saman lattiatermarin takana. Nyt homma toimii siten, että toimilaitteet on auki yöllä ja kiinni päivällä. Tästä seuraa se, että lattioissa tuntee pientä kylmä/kuuma vaihtelua päivittäin ja mikäli lämpötila vaihtuu nopeasti niin tämä voi olla kohtuu suurtakin.

Lattiaan menee nyt -13asteessa 33asteinen vesi.

Toimisiko lattialämmitys paremmin, mikäli otan toimilaitteet pois ja laitan käsisäädöt paikalleen? Tällöinhän lattiaan virtaisi kokoajan vettä ja menovesi seuraisi maalämpöpumpun ulkoanturin antamaa tietoa. Käyttämääni maalämpöpumppuun on saatavissa myös sisäanturi, joten saisiko siitä lisäarvoa (on siis jo hyllyssä, muttei paikallaan). Lattialämmitys laitteet ovat Wirsbon toimittamia ja jakotukit on säädetty menopuolelta LVI porukan toimesta Wirsbon laskelmien mukaan. Vai voisiko olla jopa niin, että kun tuo menopuoli on säädetty niin ottaisin vain toimilaitteet pois ja säätäisin menoveden sopivaksi? Tarviiko käsisöötäjä muuten kuin hienosäätöön? Tämä 5 piirin kokonaisuus on siis käytännössä yhtä ja samaa avonaista tilaa. Makuuhuoneissa voisi pitää termarit jotta lämmön tilakohtainen säätö olisi helpompaa.

Minkälämpöistä vettä foorumilaisilla menee lattiaan n.-10 asteen pakkasella matalaenergia taloissa, joissa on pelkät käsisäädöt? Uskoisin, että menoveden lämpöä voisi säätökäyrällä laskea mikäli vettä menisi laittioihin koko ajan. Vai olenko ajatellut asian jotenki hullusti?

--
Sami

Miksi toimilaitteet on kiinni päivällä? Lämmittääkö aurinko (katos tosin pari viikkoa sitten johonkin) niin paljon? Mittaako huonetermostaatit lattian vain ilman lämpötilaa?

[samnyrhi]

Miksi toimilaitteet on kiinni päivällä? Lämmittääkö aurinko (katos tosin pari viikkoa sitten johonkin) niin paljon? Mittaako huonetermostaatit lattian vain ilman lämpötilaa?

Niin, varmaankin sen takia kun lattiaan menee +33. Uskoisin, että lattia on niin lämmin, että termari ajaa toimilaitteet kiinni. Sitten iltaa kohti ne jäähtyy ja termari avaa toimilaitteet.

Termarit mittaa tässä isossa tilassa lattiasta ja huoneissa ilmasta. Olen nyt muuttanut pumpun käyrää, joten lattiaan menee viileämpi vesi. Ptää seurata miten se nyt käyttäytyy. Näin vuorokauden jälkeen näyttäisi paremmalta.

--
Sami

[justus01]

Pienen lämmitysenergian tarpeen omaavissa talossa päiväaikaan elämisestä syntyvä lämpöenergia [size=8]ja mahdollisesti ikkunoista tuleva auringon lämpösäteily[/size] riittää pikkupakkasilla lämmittämiseen ja sen takia huonetermostaatit sulkeutuu. Mikäli termostaattit ovat säädetty niin, että kierrot on jatkuvasti auki, nousee huonelämpötila herkästi asteella parilla päivän aikana. Tähän ilmiöön vaikuttaa myös se, että pumppua ohjataa ulkotermostaattilla. Yöllä on kylmempää jolloin pumppu tekee öisin kuumempaa vettä kuin päivisin ja pumppu lataa yöllä lattian herkästi "tarpeettoman" kuumaksi.

[mtalo]

Eikös yksi hyvä konsti olisi säätää huonetermostaatit yhden asteen korkeammalle kuin tavoitelämpötila ja tämän jälkeen menovettä ja virtausta säätämällä pyrkiä saamaan huonelämpötila kohdalleen. Toimilaite olisi silloin normaalisti auki, mutta ulkoisten lämmittäjien vaikuttaessa sulkisi kierron ko. piiristä.

Meillä ei ole termostaatteja ja hämmästyin, kuinka samanlämpöisiä huoneet olivat, kun kaikki piirit olivat täysin auki. Mitään suunnitelmia en aikanaan hommannut, vaan putkimiehen kanssa vedettiiin 30cm jaolla ja seinien viereen tuloputki 15cm jaolla. Nyt olen kuristanut kiertoa yhdestä makuuhuoneesta ja vessasta, koska ne haluttiin kylmemmiksi. Olohuoneessa näyttäisi lämpötila vaihtelevan noin 1.5astetta vuorokaudessa, vaikka säätö siis vain ulkolämpötilan mukaan. Päivittäin lämmitetään kuoritakkaa.

[sailor]

Pitääpäs nyt aluksi säätää tuota käyrää ja kokeilla pysyisikö toimilaitteet pitempään päällä, joka siis johtaisi haluttuun tilanteeseen.

Toistetaas nyt vielä: Lämpökäyrän säädön asetuksen teon jälkeen KAIKKI TERMARIT TÄYSILLE ja säädät lämpökäyrää siten (tietysti mahdollisimman alas) että talossa on sopiva lämpötila.

Odotat lämpökäyrän laskemisen jälkeen aina 12-24h, että lämpötilat tasaantuvat. Tasainen ulkoilman lämpötila on eduksi.

Kun olet saanut lämpökäyrän mahdollisimman alas, niin kuristat jakotukilta virtausta niistä tiloista, joissa haluat olevan hieman viileämpää.

Kun olet TYYTYVÄINEN talosi lämpötilaan kaikissa tiloissa (HUOM! edelleen termostattit täysin auki), niin sitten vasta asetat termostaatit astetta/kahta korkeammalle kuin haluttu huonelämpötila. Asetuksen jälkeen tarkastat silloin tällöin että toimilaitteet ovat jakotukeilta täysin auki (mikäli ei ole ylimääräistä lämpökuormaa).

Maalämpötaloissa termostaatit pitäisi kieltää  

[justus01]

Päivittäin lämmitetään kuoritakkaa.

Paljonko säästyy euroja puiden polttamisella?

Noin 1 pino-m3 sekapuuta poltettuna takassa saadaan hyötykäyttöön noin 1000-1200kWh lämpöenergiaa. 1000-1200kWh lämpöenergiaa maalämpöpumpulla vaatii sähköä 300-400kWh. 300-400kwh sähköä maksaa noin 30-40€. Jos sekapuun hinta 30-40€/pino-m3 tai 20-30€/heitto-m3, niin polttamisella ei säästä mitään.

[mtalo]

Päivittäin lämmitetään kuoritakkaa.

Paljonko säästyy euroja puiden polttamisella?

Noin 1 pino-m3 sekapuuta poltettuna takassa saadaan hyötykäyttöön noin 1000-1200kWh lämpöenergiaa. 1000-1200kWh lämpöenergiaa maalämpöpumpulla vaatii sähköä 300-400kWh. 300-400kwh sähköä maksaa noin 30-40€. Jos sekapuun hinta 30-40€/pino-m3 tai 20-30€/heitto-m3, niin polttamisella ei säästä mitään.

Huoh, pitääkö tämäkin perustella.

1) Voisin nimimerkistäsi päätellä, että sinunkin pihallasi voisi olla iso pino puujätettä. Oletko itse vienyt puu jätteen maksulliselle hyötykäyttöasemalle. Meidän pihalla oli noin 10 heittomottia puujätettä. Rakennusaikana varmaan 5 heittomottia on poltettu naapurin keskuslämmitys kattilassa. Olkoonsa siis ensimmäinen perustelu se, että puujäte on edullisinta hävittää polttamalla takassa, koska määlämpöpumppuun niitä ei voi tunkea.
2) Puista en tule koskaan maksamaan mitään, vaan ne hommataan vanhempieni metsästä, kun rakennusjätteet on poltettu
3) Takan valakia on aika mukava sisustuselementti
4) Kai ny joka talos takka pitää olla ja pakkohan sitä takkaa on käyttää, ku sellanen on tehty

Ostopuilla tuo ei ole taloudellisesti kannattavaa. Omilla puillakaan tuo ei ole ole mikään bisnes, mutta käynee harrastuksesta - ei meillä oo koiraakaan.

[justus01]

Päivittäin lämmitetään kuoritakkaa.

Paljonko säästyy euroja puiden polttamisella?

Noin 1 pino-m3 sekapuuta poltettuna takassa saadaan hyötykäyttöön noin 1000-1200kWh lämpöenergiaa. 1000-1200kWh lämpöenergiaa maalämpöpumpulla vaatii sähköä 300-400kWh. 300-400kwh sähköä maksaa noin 30-40€. Jos sekapuun hinta 30-40€/pino-m3 tai 20-30€/heitto-m3, niin polttamisella ei säästä mitään.

Huoh, pitääkö tämäkin perustella.

1) Voisin nimimerkistäsi päätellä, että sinunkin pihallasi voisi olla iso pino puujätettä. Oletko itse vienyt puu jätteen maksulliselle hyötykäyttöasemalle. Meidän pihalla oli noin 10 heittomottia puujätettä. Rakennusaikana varmaan 5 heittomottia on poltettu naapurin keskuslämmitys kattilassa. Olkoonsa siis ensimmäinen perustelu se, että puujäte on edullisinta hävittää polttamalla takassa, koska määlämpöpumppuun niitä ei voi tunkea.
2) Puista en tule koskaan maksamaan mitään, vaan ne hommataan vanhempieni metsästä, kun rakennusjätteet on poltettu
3) Takan valakia on aika mukava sisustuselementti
4) Kai ny joka talos takka pitää olla ja pakkohan sitä takkaa on käyttää, ku sellanen on tehty

Ostopuilla tuo ei ole taloudellisesti kannattavaa. Omilla puillakaan tuo ei ole ole mikään bisnes, mutta käynee harrastuksesta - ei meillä oo koiraakaan.

Käsittääkseni aika moni luulee säästävänsä puita polttamalla, ilman mikäänlaista käsitystä siitä mitä se oikeasti vaikuttaa. Meillä saa usein selittää vieraille, että miksi meillä ei lämmitetä takkaa vaikka olisi niitä ilmaisia puita. Välillä tuntuu, että pitääkö sitä tuttujen ja sukulaisten mieliksi alkaa lämmittämään...

Laskin että kovimpien pakkasten aikaan takkaa aktiivisesti lämmittämällä meillä olisi mahdollista ilmaisilla puilla säästä noin 1€ päivässä, korkeintaan 2€. Ilmaiset puut palavat meillä saunan pesässä, menee paljon parempaan tarkoitukseen.   En ole oikein koskaan viihtynyt sähkösaunoista, niissä ei tahdo happi riittää minun tervakeuhkoille. Tämä on sitten se minun harrastus, nimittäin saunominen.

[Believer]

Käsittääkseni aika moni luulee säästävänsä puita polttamalla, ilman mikäänlaista käsitystä siitä mitä se oikeasti vaikuttaa. Meillä saa usein selittää vieraille, että miksi meillä ei lämmitetä takkaa vaikka olisi niitä ilmaisia puita. Välillä tuntuu, että pitääkö sitä tuttujen ja sukulaisten mieliksi alkaa lämmittämään...

Laskin että kovimpien pakkasten aikaan takkaa aktiivisesti lämmittämällä meillä olisi mahdollista ilmaisilla puilla säästä noin 1€ päivässä, korkeintaan 2€. Ilmaiset puut palavat meillä saunan pesässä, menee paljon parempaan tarkoitukseen.   En ole oikein koskaan viihtynyt sähkösaunoista, niissä ei tahdo happi riittää minun tervakeuhkoille. Tämä on sitten se minun harrastus, nimittäin saunominen.

No niinhän se menee, takasta muodostunut lämpöenergia menee maalämpötaloissa mustaan aukkoon, eli ei hyödytä millään tavalla asujaa

Mites jos säästät vuorokaudessa 2€, ja vaikka lämmittäisit about 150 päivää vuodessa, tällöin säästäisit 300€, eikö totta?
tuo 300€ muutettuina nyky sähkönhinnoilla kWh:ksi on noin 3000kWh !

Eikö se ole säästöä se?

[samnyrhi]

Moi,

Nyt on säädetty käyrää ja säätöä (näillä termeille siis CTC:n maalämpöpumpussa) ja pistetty vesi virtaamaan kokoajan.

Tilanne alkaa vakiintumaan kun nyt on ollut pakkasta kohtuudella. Järjestelmämme näyttäisi toimivan paremmin kun lattioissa virtaa vesi kokoajan ja pumppu säätää menoveden lämpötilan. En sen tarkemmin ole seurannut menoveden lämpötilaa, mutta nyt tuntuisi asumisvihtyisyys mukavalta ja vedon tunne on poistunut. Aikaisemmin varsinkin ruokailuerkkerin kohdalla tuntui viileämmältä kuin muualla. Johtui varmaankin siitä, että siinä isojen ikkunoiden keskellä lattia pääsi jäähtymään enemmän kuin muualla.

Taidampas ruuvailla toimilaitteet kokonaan pois sähköä kuluttamasta niistä piireistä missä sitä ei mielestäni tarvitse. Yläkertaan, jossa on levylattiat taidan toistaiseksi jättää toimilaitteet paikoilleen. Siellä säätö vastaa paremmin kun ei ole massiivista betonia ahistamassa muutosta.

Seuraavaksi pitää alkaa ihmettelemään tuota kiertovesipumppua joka kierrättää vettä lattioissa. Se on A energialuokan Grundfors ja mielestäni se "auto adapt" ei oikein toimi. Tällä hetkellä se on asetettu kiinteästi kolmos asentoon. Ehkä asento 2 riittäisi, koska paluu on aika lähellä menoa.

Mutta tällaista tällä kertaa. Kertoilen lisää kunhan tuo kiertovesipumppu asia on kunnossa.

--
Sami