1 vai 2 piiriä, termostaatit vai ei, jne...

[KimmoK]

 Ultimate perfektionistiversiota tavoitellakseni...
 
1ET  
Yksi piiri, ei termostaatteja:
- kesäksi joutuu muiden kuin kosteiden tilojen piirit sulkemaan käsin
- suljettujen piirien lattialämmöt ei tasaannu
- kivilattiat muualla kuin kosteissa tiloissa tuntuu kesällä kylmiltä
- lämpötilat ei huonekohtaisesti säädettäviä
- tulisija voi aiheuttaa reilusti ylilämpöä & hukkaa
- IVK jälkilämmittimen teho alhainen
- rättipatterit joutuu kytkemään viileään veteen?
+ edullinen
 
2ET  
Kaksi piiriä, ei termostaatteja:
- kalliinpi investoida ja huoltaa
- 2.kv pumppu vie sähköä
- lämpötilat ei huonekohtaisesti säädettäviä
- tulisija voi aiheuttaa reilusti ylilämpöä & hukkaa
+ helpompi säädettävyys kosteille tiloille
+ muu kierto voidaan toteuttaa kosteita tiloja matalalämpöisenpänä (mahdollisesti hyötysuhde-etua karvan verran)
+ lämpötila tod. näköisesti tasainen, ei lämpötilaeroista johtuvia ilmavirtauksia huoneiden välillä
+ IVK jälkilämmittimen tehoa voidaan parantaa ottamalla kierto lämpimämmästä piiristä
+ rättipatterit voi kytkeä lämpöisenpään veteen
 
1T
Yksi piiri + seinätermostaatit:
- termostaatit maksaa
- termostaattien sulkemien piirien lattialämmöt ei tasaannu
- kivilattiat muualla kuin kosteissa tiloissa tuntuu kesällä kylmiltä
- tulisijaa käytettäessä voi lattiat tuntua kylmiltä (lattiapiirit on kiinni)
- IVK jälkilämmittimen teho alhainen
- voi esiintyä ilmavirtauksia erilämpöisten huoneiden välillä
- rättipatterit joutuu kytkemään viileään veteen?
+ helpompi säädettävyys kosteille tiloille
+ muu kierto voidaan toteuttaa kosteita tiloja matalalämpöisenpänä (mahdollisesti hyötysuhde-etua karvan verran)
+ tulisijaa käytettäessä lattialämpö sulkeutuu, tulee vähemmän ylilämpöä & hukkaa
+ kesällä lattioiden lämmöt pysyvät niin alhaisina ettei huoneiden ilma lämpiä
+ lämpötilat on huonekohtaisesti säädettäviä
 
 2T
Kaksi piiriä + seinätermostaatit:
- termostaatit maksaa
- 2.kv pumppu vie sähköä
- termostaattien sulkemien piirien lattialämmöt ei tasaannu
- kivilattiat muualla kuin kosteissa tiloissa tuntuu kesällä kylmiltä
- tulisijaa käytettäessä voi lattiat tuntua kylmiltä (lattiapiirit on kiinni)
- voi esiintyä ilmavirtauksia erilämpöisten huoneiden välillä
+ tulisijaa käytettäessä lattialämpö sulkeutuu, tulee vähemmän ylilämpöä & hukkaa
+ kesällä lattioiden lämmöt pysyvät niin alhaisina ettei huoneiden ilma lämpiä
+ lämpötilat on huonekohtaisesti säädettäviä
+ IVK jälkilämmittimen tehoa voidaan parantaa ottamalla kierto lämpimämmästä piiristä
+ rättipatterit voi kytkeä lämpöisenpään veteen
 
1TT
Yksi piiri + seinätermostaattit JA lattiatermostaatit:
- termostaatit maksaa paljon
- IVK jälkilämmittimen teho alhainen
- voi esiintyä ilmavirtauksia erilämpöisten huoneiden välillä
- rättipatterit joutuu kytkemään viileään veteen?
+ muu kierto voidaan toteuttaa kosteita tiloja matalalämpöisenpänä (mahdollisesti hyötysuhde-etua karvan verran)
+ tulisijaa käytettäessä lattialämpö sulkeutuu, tulee vähemmän ylilämpöä & hukkaa
+ tulisijaa käytettäessä lattiat ei jäähdy epämiellyttäviksi
+ kesällä lattioiden lämmöt pysyvät niin alhaisina ettei huoneiden ilma lämpiä
+ kivilattiat eivät tunnu liian kylmiltä + lämpö tasaantuu  
 (esim. yläkerran ja kellarin kiertovedet sekoittuu vaikk shuntti ois kiinni, kunhan KVP käy)
+ lämpötilat on huonekohtaisesti säädettäviä
 
2TT
Kaksi piiriä + seinätermostaatit JA lattiatermostaatit:
- hintaa on!
- 2.kv pumppu vie sähköä
- voi esiintyä ilmavirtauksia erilämpöisten huoneiden välillä
+ helpompi säädettävyys kosteille tiloille
+ muu kierto voidaan toteuttaa kosteita tiloja matalalämpöisenpänä (mahdollisesti hyötysuhde-etua karvan verran)
+ IVK jälkilämmittimen tehoa voidaan parantaa ottamalla kierto lämpimämmästä piiristä
+ tulisijaa käytettäessä lattialämpö sulkeutuu, tulee vähemmän ylilämpöä & hukkaa
+ tulisijaa käytettäessä lattiat ei jäähdy epämiellyttäviksi
+ kesällä lattioiden lämmöt pysyvät niin alhaisina ettei huoneiden ilma lämpiä
+ kivilattiat eivät tunnu liian kylmiltä + lämpö tasaantuu  
 (esim. yläkerran ja kellarin kiertovedet sekoittuu vaikk shuntti ois kiinni, kunhan KVP käy)
+ lämpötilat on huonekohtaisesti säädettäviä
+ rättipatterit voi kytkeä lämpöisenpään veteen
 
1+
Yksi piiri lattialämmölle, toinen piiri syöttää rättipattereita ja IVK:ta
...
 
Lisähoxiot:
- jos aikoo poistoilmalla jäähdyttää tulevaa ulkoilmaa, tulee LTO olla päällä, tällöin kosteitakaaan tiloja ei ole kesällä järkevä lämmittää. Muutoin LTO:n vois sulkea ja silloin ois aivan sama vaikka kosteista tiloista poistaa lämpöä lattialämmöllä.  
- esim hyötysuhde-etua tavoitellessa 2 piiristä ratkaisua voisi parantaa mikäli sen saisi kytkettyä hieman ylemmäs varaajassa kuin viileänpi 1 piiri.   Mitä kylmemmän veden MLP saa sisäänsä, sen parempi sen COP kerroin lienee.
- IVK jälkilämmityspatterin ohjaus (kesällä patteri oltava kiinni, etenkin jos kytketty 2 piiriin, ja etenkin jos tuloilma on jäähdytetty ennen patteria ja sen mahdollista termostaattia)
- ruotsalaisTYYLISET pumput kärsivät termostaattien käytöstä
- ruotsalaistyylisillä pumpuilla 2 piirin systeemi ei toimine yhtä hyvin kuin suomalaisilla vettä shunttaavilla laitteilla (ruotsalaisiin suositellaan puskurivaraajaa)
- kodin automaatio säästäisi päätä/muistia, muutoin pitää muistaa säädellä ja väännellä kaksikymmentä "hanaa" kahdesti vuodessa
- tilanne hieman erilainen raskasrakenteisessa kivitalossaa

[KimmoK]

meille siis tulossa mallia 1TT oleva sydeemi.

IVK jälkilämmitys on kuitenkin sähköinen koska sen jälkilämmityksen tarve jäänee toivon mukaan vähäiseksi. (pyöriväkennoinen LTO)

Rättipatterit tullee sähköllä, koska ne näyttävät niin ikään olevan vähävirtaisia.

Meidän 1TT:ssä murheeksi tullee se että lattiatermostaatin säätöä joutuu roplaamaan toukokuussa ja elokuussa jotta toiminta olisi järkevää.
Eli kesällä kivilattioihin pitänee ohjata lämpöä jos ne uhkaa jäähtyä alle about 23 asteen. Talvella niihin pitää ohjata lämpöä jos ne uhkaa jäähtyä alle about 25 asteen.

(huom. pesutilojen kivilattioihin mennee aina lämpökäyrän mukainen vesi, joka kesälläkin lienee noin 25 astetta)

Laiskamaisen helppioa ohjaus olisi jos olisi heti alussa hommannut kodinautomaation ohjaamaan lattia ja huonelämmöt.

[sailor]

Lisähuomiot: sulle oli tulossa iso varaaja, jolloin lattiakiertojen "nopea" virtaaminen ei ole tärkeää pumpun käyntijakson pidentäjänä.

Oma ehdotus:
1ET ja otat pyöriväkennoisen koneen joko patterilla (veden lämpötilaksi riittää varmasti lattiavesi - oma kokemus -34,9 kuutiokone kosteiden tilojen vesi)

Lattiapiirit jaat siten että muut kuin kosteat tilat ovat oman hanikan takana. Makuuhuoneiden piirit omaan jakotukkiin. Näin saat makuuhuoneiden lämmöt pienemmälle vain yhtä namikkaa kääntämällä ja makuuhuoneiden välinen ero (lapsille enempi lämpöä, säilyy kerran säädettynä ikuisesti).

Talvella kun lämmität kaminaa (kivitalooonhan ei varaavaa kannata laittaa) niin yhdestä namikasta taas olohuoneen kierrot vähän pienemmälle. Meillä on olkkarin puoli laminaatilla seinätermostaatin takana - viileä mutta siedettävä, ei toimi laatalla.

Kesällä vaan reilusti kaikki piirit kylmiksi ja annat veden kiertää IV-patterin kautta, laskee mukavasti tai nostaa - riippuu talosta - tuloilman lämpötilaa.

TAI laitat jos mahdollista sille IV-koneelle tuloilman esilämmitys maapiiristä, niin voit unohtaa kaikki jälkilämmitykset.

Rättipattereita ei taideta tarvita kyllä mihinkään? Jos tarvitaan niin laita sähköllä toimivat. Vaihtoehtona kondensoiva kuivain (suosittelen) tai kuivauskaappi. Pyyhkeet ja persaluset kuivuu oskarinoksalla ennätysnopeasti, varsinkin talvisaikaan ilman mitään vempaimia (kuiva ilma).

Kesähelteillä ei muuten ihan oikeasti kaipaa lämpimiä laattalattioita, edes kosteissa tiloissa, IMHO.

Tekemällä 1ET, järjestelmän niin säästät kokonaiskustannuksissa niin paljon että voit asentaa pari jäähdyttävää ILP:ä samaan hintaa ja voit niitä käyttää ajastettuna lämmittämään vaikka kevään - syksyn "välikeleillä".

Mun mielestä fiksumpaa kuin käyttää ylimääräistä KV-pumppua ja ne termostaatit toimivat myös sähköllä, koitappa aukiolevaa toimilaitetta - se on "kuuma".

KISS (keep it simple stupid)

Jani

[KimmoK]

@sailor

Pyöriväkennoinen tul jäähdytyspatterin kera.
 
>Lattiapiirit jaat siten että muut kuin kosteat tilat ovat oman hanikan takana.

Net on kaik  nyt yhessä tukissa. Mutta otin tukin niin ylös lattiasta juuri sen takia että voi kötöstellä pesuhuoneen omaksi piirikseen vaikka jälkeenpäin, jos alkaa vaduttaa.

>Talvella kun lämmität kaminaa (kivitalooonhan ei varaavaa kannata laittaa) niin yhdestä namikasta taas olohuoneen kierrot vähän pienemmälle.

Mieluusti sitä koettaa hakea automaattisuutta kuin jatkuvaa tunausta. (tunaus on hauskaa jos se on vapaaehtoista)

Ja massiivinen tulisija tarjoaa kuitenkin tasaisemman lämmön & paremman hyötysuhteen myös kivitaloon.
(tulisijat on 2000kg ja 3500kg)
 
>Kesällä vaan reilusti kaikki piirit kylmiksi ja annat veden kiertää IV-patterin kautta, laskee mukavasti tai nostaa - riippuu talosta - tuloilman lämpötilaa.

Saapa nähdä onko sitä jäähdytystarvetta edes. Laitoinpahan varalta tuon CoolingGeo mallin enerventiltä.
(roottori ottaa sisäilman viileyden talteen, jos sitä on, sitten vois olla toi mainittemasi vesipatteri muttei oo ja hännänhuippuna on anyway maaviileää hyödyntävä vesipatteri)
 
>TAI laitat jos mahdollista sille IV-koneelle tuloilman esilämmitys maapiiristä, niin voit unohtaa kaikki jälkilämmitykset.  

Mietin tuotakin mutta 30% maaliuos jäätyisi tuossa käytössä. Eli investointia erillisine liuospiireineen ois tullut niin paljon ettei se kannata.
 
>Rättipattereita ei taideta tarvita kyllä mihinkään?

Ken tarvii ken  ei. Laitoin niitä varten sähkörasiat seinään.

>Vaihtoehtona kondensoiva kuivain (suosittelen) tai kuivauskaappi. Pyyhkeet ja persaluset kuivuu oskarinoksalla ennätysnopeasti, varsinkin talvisaikaan ilman mitään vempaimia (kuiva ilma).

Kondensoiva kuivain on toki hyvä. Yksi on jo mutta parikin nuita vois olla.päteviä vempeleitä.
 
>Kesähelteillä ei muuten ihan oikeasti kaipaa lämpimiä laattalattioita, edes kosteissa tiloissa, IMHO.

Sittenpä tuon näkee.
 
>Tekemällä 1ET, järjestelmän niin säästät kokonaiskustannuksissa niin paljon että voit asentaa pari jäähdyttävää ILP:ä samaan hintaa ja voit niitä käyttää ajastettuna lämmittämään vaikka kevään - syksyn "välikeleillä".

En ole nuihin ILPpeihin ihastunut.  
Termareihin meni varmaan 1000€. Saapa nähdä onko net "för mitättömät".
 
>Mun mielestä fiksumpaa kuin käyttää ylimääräistä KV-pumppua ja ne termostaatit toimivat myös sähköllä, koitappa aukiolevaa toimilaitetta - se on "kuuma".

Wirsbo taitaa olla kuuma silloin kun se on kiinni.

[KimmoK]

ensikokemusten perusteella...

olisi voinut jättää termostaatit ostamatta, asentanut pelkästään valmiudet niille,

[Lauri]

Parin vuoden kokemuksella: Huonetermostaatit on turhat. Tasaiset lämmöt säädetään virtauksilla jakotukilta, nopeampiin piikkeihin (aurinko) ei lattialämmön säätymisnopeus riitä.

Systeemi meillä mallia 2T+IVK, eli IVK ohjaa moottoriventtilillä kennolleen haluamansa lämpöistä vettä. Oikeastaan siis kolme säätöpiiriä.

[SamiR]

Myös ensikokemusten perusteella sanoisin että huonetermostaatit on turhat. Sekoittavat vaan hyvin toimivan systeemin.

[KimmoK]

Sisäilmayhdistyksen S1 luokan mukainen huoneilmasto "vaatisi" huonetermostaattien käyttöä.    Mutta se perfektionismi saa jäädä jos virtauksia säätämällä saan lämmöt kohdilleen.

Meillä on kaikkiseinät betonia joten en usko että keväisen auringonpaisteen tai tulisijojen vuoksikaan tarvitsisi edes yrittää lämmitystä pienentää.

[evt752]

Vähän yli vuoden asumisen perusteella en minäkään tunne termostaatteja tarvitsevani, mutta ajatus oli sellainen, että kesäaikana verkostoon laitettaisiin riittävän lämmintä vettä lämmittämään kosteita tiloja, ja termostaateilla laitettaisiin muut piirit kiinni. Näin siksi, että meillä ei lähde kosteisiin tiloihin erillistä piiriä. Suunnitelma oli kehno, olisi kuitenkin kannattanut laittaa kosteille tiloille oma piirinsä, koska sinne kannattaisi laittaa aina (kesät/talvet) huomattavasti korkeampaa lämpötilaa kuin muualle lattiaan. Ekowellin toinen piiri lähtee ylempää säiliöstä (==kuumempaa vettä) ja sitä voi vielä säätää erikseen, eli soveltaa sille toista käyrää.

Termostaatteja en ole vielä hankkinut, niille on valmiudet, eli putkitus ja rasiat.

Kuuntelin ja uskoin tässä asiassa pumpun myyjää, mikä oli virhe. Internetissä kerrottiin, että kannattaa laittaa kaksi piiriä. Olisi pitänyt uskoa internettiä.

Saattaisin vielä pystyä korjaamaan tilanteen (kosteiden tilojen piirit ovat jakotukin päässä), mutta en tiedä jaksanko hommaan ryhtyä.  

[evt752]

1ET  
Yksi piiri, ei termostaatteja:
- kesäksi joutuu muiden kuin kosteiden tilojen piirit sulkemaan käsin

Ei joudu. Kun pumppu käy ulkolämpötilan ohjaamana, ei lattiaan shuntata säiliöstä vettä. Aikaa myöten lattia viilenee johonkin tasapainolämpötilaan. Kovilla helteillä lattiassa oleva kierto viilentää, yllättävää kyllä, taloa. Näin siksi, että (ulkoa tulevaa) lämpöä siirtyy talon varjonpuolelle. Siis, jos lattiassa kiertää esim. 22 asteinen vesi ja aurinko lämmittää suurten, etelään päin olevien ikkunoiden kautta etelänpuoleisia huoneita, tuo 22-asteinen vesi viilentää. Etenkin kivilattioilla. Meillä oli lattiakierto päällä koko kesän ja vain muutaman kerran oli liian kuuma. Ja silloinkin saattoi olla niin, että kuumaa oli pelkästään niissä huoneissa, joissa on parkettilattia (eikä lattiaviileä siirry tehokkaasti huonetilaan).

Samalla periaatteella kaksikerroksissa taloissa alakerran viileää saattaa siirtyä yläkertaan, meillä ei vielä ole asiasta kokemusta.

Muutoin LTO:n vois sulkea

Ei kai LTO:ta voi sulkea? Ellei sitten aio tuulettaa ikkunoita avaamalla?

[KimmoK]

...

Ei kai LTO:ta voi sulkea? Ellei sitten aio tuulettaa ikkunoita avaamalla?

lmanvaihtokoneen LTO:n voi ottaa pois päältä ilman että ilmanvaihto pysähtyy.
(kuutiokoneissa vaihdetaan kesäkenno tai kytketään LTO:n ohitus ja roottorikoneissa napsautetaan roottori sammuksiin tai sen hoitaa automatiikka)


PS. tällähetkellä tuuletamme tuuletusluukuista koska en ole kytkenyt IVK:ta vielä.



Muuta... meilläkin siis nyt vain yksi piiri. Koetan saada märät tilat lämpöisemmiksi virtauksia säätämällä.

[raxmies]

Aloittelija kyselee, 1/2 piiriä?

Tekeillä on (siis keväällä alkaa) loivaan rinteeseen 180 m2 x 2 ja alakertaan pesutilat, sauna, kellari, tekninen tila ja paljon varastoa ym.
Alakertaan on tarkoitus laittaa vesikiertolayttialämmitys joka paikkaan (no ei kellariin) ja pitää ne puolilämpiminä n. 12-15 astetta, paitsi tietty pesu + sauna hyvässä lämmössä.
Tarjouksia on kyselly vja vastauksia on tullu
LÄ 10,5 7800e ja 200m reikää
Thermia diplomat 12 tws ja reikää 183m hela paketti töineen 14400e
Geopro sh 9 + shak 700l reikä 175m (en ole vielä kysynyt hintaa)
KIV10 + varaaja 500l + vastuspak. 11100e reikä180m


KYSYMYS??
Voiko noilla yllämainituilla vehkeillä ohjata erikseen yläkerran ja alakerran jakotukkeja. Silloin käsittääkseni saisin pesutiloihin aina sopivan lämmintä ja puolilämpimät voisi kuristaa jakotukin päältä.
Yläkertaan sitten omat säätönsä. Termostaateista en ole kovin kiinnostunut, ne ovat aina myöhässä tuntikaupalla.
Ja sitten tietty neuvoja paremmista valinnoista.

[KimmoK]

>Voiko noilla yllämainituilla vehkeillä ohjata erikseen yläkerran ja alakerran jakotukkeja.

Geoprossa lienee vakiona kahden piirin ohjaus, LÄ perusmallissa ei yleensä ole ollut. jne...

>Silloin käsittääkseni saisin pesutiloihin aina sopivan lämmintä ja puolilämpimät voisi kuristaa jakotukin päältä.

Olen käytännössä nyt huomannut että kuristaminen ei välttämättä riitä. Minulla on kellarissa vedetty Wirsbot melkein kokonaan kiinni mutta silti siellä on +20.

KANTAPÄÄN KAUTTA:
Kannattaa rakentaa niin että kosteille tiloille yksi jakotukki ja muille tiloille yksi tai kakksi.
Kosteat tilat sitten oman shunttauksen taakse ja kuivat omaansa.
Tällöin on säätäminen helpompaa.

>Termostaateista en ole kovin kiinnostunut, ne ovat aina myöhässä tuntikaupalla.

Ei se ole termostaatin vika.
Et saa ainakaan sen tarkempaa ohjausta pelkän ulkolämmön ohjauksen mukaan, mutta et ehkä epätarkempaakaan.
Jos haluaa että aina ois oikea lämpö (lattialämmityksellä)  niin lämmitysjärjestelmän pitää osata ennustaa.

Nyt kun yöllä on -33 ja päivällä -15 niin en ole saanut vielä semmoisia sätöjä aikaiseksi etteikö kivitalossakin ole hiki (+26) iltapäivällä. Eteläauringon voima on melkoinen!!

Mielestäni kannattaa varautua termostaattien lisäämiseen, mutta jos uudestaan olisin ostamassa niin en ostaisi termostaatteja ennen kuin näen mihin niitä tarvitsee.
Meillä on nyt kaikki yhdessä piirissä (115m2 x 2) ja säätäminen on hemmetin vaikeaa, ainakin ilman termareita.

[Anlatva]

Meillä ohjataan taloa yhden piirin voimin, jakotukilla käsikraanat kosteille tiloille... Tietysti edellyttää että tuleva Lämmitysvesi taloon on ympäri vuoden kohtuu "korkeaa" lämpökäyrää varmaan pitää rukata sen mukaan?, että saa kostean tilan lattiat kuivamaan!!

[sailor]

Meillä on tällähetkellä L1 ja L2 piirien lämpökäyrien lämpötilaero tasan yksi (1) aste.  Uskoisin että tuon saman eron saavuttaisi mikäli kosteissa tiloissa olisi vain tiheämpi putkitus. Toisaalta en tiedä kuinka paljon putkea voi yhden kiertovesipumpun taakse laittaa?

@raxmies

Taidat asua Etelä-Suomessa mitoituksista päätellen? En oikein usko että saavutat kovin suuria säästöjä pitämällä alhaista lämpötilaa tuolla alakerrassa. Omat kokemukseni on että jos alhaalla ei pidä kunnon lämpöjä niin sitten sitä tilaa lämmitetään katon kautta yläkerran lattialämmöllä.
Varsinkin rinteen sisällä olevat tilat eivät altistu pakkaselle, joten säästöt niiden tilojen puolilämpimänä pidosta lienee laskettavissa muutamassa kympissä/vuosi. Kannattaa joka tapauksessa sanoa lattialämmityksen suunnittelijalle että tiloista tulee täysin lämpimät, muutoin sinne vedetään niin harva putkitus lattiaan että tilaa ei ikinä saa oikeasti lämpimäksi, mikäli haluaisi.

@ KimmoK
"Nyt kun yöllä on -33 ja päivällä -15 niin en ole saanut vielä semmoisia sätöjä aikaiseksi etteikö kivitalossakin ole hiki (+26) iltapäivällä. Eteläauringon voima on melkoinen!!"

Odotas kun tulee kesä... Kaverin talossa 3.5-4kW riitti viime kesänä pudottamaan sisälämmön +23 asteeseen. ILP asennettiin tosin vasta heinäkuun lopussa. Pumppuna panasonic xe12. Kyseessä siis 1.krs valkoiseksi rapattu Lammitalo, ja ikkunoita sielläkin etelän suuntaan (valkoiset paneeliverhot). Eli mars mars puhallinkonvektorikauppaan  

Jani

[KimmoK]

@sailor

Toukokuusta eteenpäin on etelänpuolen akkunat varjossa.

Männäkesänä pysyi ylemmässä kerroksessa sisälämpö 23:ssa kun lännen puolen akkunoissa oli sälekaihtimet kiinni eikä kesäkuumaa tuuletettu sisään.  Siitä arvelen että se 2kw voisi riittää säilyttämään sen 23.
(alakerrassa oli miltei kylmä)

Konvektoria en hommaa ennenkuin tulleepi hiki.

[Ceon]

ensikokemusten perusteella...

olisi voinut jättää termostaatit ostamatta, asentanut pelkästään valmiudet niille,

Mietiskelen tässä termostaattien tarpeellisuutta. Pumpuksi on tulossa Nibe, lattialämmitys todennäköisesti Uponorilta (pitkälle omin voimin asennettuna). LVI-urakoitsija tuntui olevan ehdottomasti termostaattien kannalla, itse olen täältä lueskeltuani tullut hieman epäileväksi.

Paljonko esim. 7 termostaattia toimilaitteineen tulisi maksamaan? Jospa tekisi vain valmiuden termostaateille ja jättäisi ne pois näin aluksi.. Ainoa paikka, johon näkisin termostaattia (+lattia-anturi) tarvitsevani on OH-ruokailutila, jossa on leivinuuni+takka.

Kosteat tilat tulevat joka tapauksessa omalle tukille, tällä hetkellä on suunnitelmissa laittaa koko talo saman shunttauksen taakse.

Onkos Kimmon ja muiden mielipiteet pysyneet samana?

[tomppeli]

Jätä ne termostaatit pois. Säästätkin vähän.
Varauksen niiden laittamiseen toki voit järjestää.
Lattia varaa itse lämpöä ja termostaatin vaikutus tulee siksi suurella viiveellä. Eivät juurikaan hyödytä.
Silmukoille on tietysti tarpeen järjestää kuristusmahdollisuus lämpötilojen tasaamista varten.

[sam68]

Ceon:
Jos on tiloja, jotka haluat pitää esim 20 asteessa vaativat huonetermarin. Tiloissa joissa on normaalit huonelämmöt 22-23 ei tarvita termareita.