Invertteristä saatava hyöty on ilmeisesti aika kyseenalainen. Tästä syystä pumppuvalmistajat eivät ole kovasti innolla tarttuneet ideaan.
Eräs kommentti täällä palstalla oli, että invertteristä saatava suurin hyöty tulee pumppuvalmistajalle. Ei tarvitse valmistaa niin monta pumppukokoa, koska sama kone soveltuu isoon, mutta samalla myös pieneenkin taloon.
Laite on kalliimpi.
Nibe 1250 esimerkiksi on kompuran pyörimisnopeuden säädöllä varustettu. Valmistaja sanoo laitteen soveltuvan 4-16 kW lämmitystarpeeseen.
http://www.haato.fi/fi/produkter/mvp/F1250a.htm, Suomeksi.
http://www.nibe.se/Villaprodukter/Bergvarmepumpar/Sortimentslista/FIGHTER-1250/Post.aspx, på Svenska.
Muitakin vastaavia on.
Joissakin säädetään kiertopumppujen tehoja invertterillä (Thermia) Suomeksi ->
http://www.tomallen.fi/redirect.asp?document_id=58&cat_id=4Se hankintahinta. Tavalliselle pumpuntarvitsijalle taitaa silti olla edullisin tavallinen oikeankokoiseksi mitoitettu pumppu.
Invertteri on maaseudulla ukkosarka komponentti.
Maaseudun avojohtoverkko tuo pumpun elektroniikkaan sille vaarallisia jännitepiikkejä, ja seurauksena voi olla invertterin hajoaminen.
Invertteri on jonkinverran hinnakas uusittavaksi.
On kylläkin saatavissa aika hyviä ukkossuojauslaitteita sähköverkkoon. Nekin ovat melko kalliita asennettuina.
Edit.: Käynnistysvirta sinänsä laskee vähän, mutta sulakekokoon vaikuttaa eniten sähkölämmityspatruunan käyttö.
Osatehokone tarvitsee aika suuren lämmityselementin koon, joka nostaa verkosta otettavan virran suureksi.
Esimerkiksi 13 kilowatin antotehoinen täystehokone pyörii hyvin 16 Amp sulakkeilla.
Jopa 15 kW kone täystehomitoituksella ja korkeintaan 3 kW kolmivaiheisella sähköpatruunalla toimii 16 Amp sulakekoolla, mutta on jo kovasti siinä rajoilla.
Siis, jos sähkövastusta ei käytetä, tullaan toimeen pienemmillä varokkeilla. (Huomioitava legionellatoiminto)
Vielä yksi asia noista sähköasennuksista.
Nykyään on saatavissa vikavirtasuojia 0,3 Ampeerin vikavirtalaukaisulla.
Näitä suojia ei saa käyttää henkilösuojaukseen, mutta niitä nimitetäänkin palosuojavikavirtakytkimiksi.
Näiden käyttöä olisi syytä lisätä.
Useimmiten tämä estää sähköpalon sillä, että tämä suoja katkaisee laitteesta virran, jos siihen on tullut laiterunkoon johtava sähkövuoto tai oikosulku.
Palosuojavikavirtakytkin toimii vain suojamaadoituksella varustetuissa laitteissa.
Esimerkiksi telkkarissa siitä ei ole mitään hyötyä, koska telkkarissa ei ole suojamaadoitusjohdinta (Ei käytetä schuko liitäntää.)
Kylmälaitteissa ja lämpöpumpuissa oleva palava kylmäneste/kaasu on vaarallinen ja paloa ylläpitävä. ->
http://www.arctica.fi/turva/R407C.htmSiksi olisi syytä tehdä tämä halpa suojaustoiminto laitteelle.
Pave