lämpöässä T13 asennus ja käyttökokemuksia

[peki]

Esim geobro 13kw pumppu ilmoitettu ottoteho 2,9kw alkaisi olemaan järkevissä rajoissa.

[MM]

Oikeassa alareunassa lukee AGF011F200J. Liuospumppu onkin 460w ja siirtää 2,5m3/h ja latauspumppu on grundfoss UPS25-40 30w-50w. Scrollina se myytin.

[peki]

http://www.mitsubishi-electric-aircon.de/eng/pdf/Kaelteverdichter__2006.pdf.
Tuossa on ainoa lista jonka minä löysin Mitsun kompuroista.
Mikään noista ei sovi sinun malliisi.
Löytyskö siitä pumpusta vielä joku muu tyyppikilpi?

[Matias]

Sama kun ostaisin auton 1.6 litran koneella ja bensalaskun kasvaessa osoittautuisikin että siinä onkin 3 litran v6.

Tästä olen eri mieltä.
Jos on kaksi muuten samanlaista autoa, erona ainoastaan että toisessa on 1,6  ja toisessa 3 litran kone.
Oletetaan vielä että kummankin mootorin hyötysuhde on sama.

Ajettaessa samaa nopeutta on kummankin auton kulutus sama.

Sama asia sähkömoottoreiden kanssa.

Nimellisteholtaan suurempi tai pienempi sähkömoottori ottaa saman tehon pyörittäessään samoissa olosuhteissa olevia samanlaisia kompressoreja.

ATS

Autoissa polttoaineen annostelun hoitaa kaasutin tai ruiskumekanismi kuskin kaasujalan ohjaamana.
Ilmeisesti lämpöpumpussa kylmäaineen annostelun hoitaa paisunttaventtiili(?) mutta mikä ohjaa paisuntaventtiiliä.Esim Ekowellin kapillaarisessa paisuntaventtiilissä on muistaakseni 3 eri paikkoihin menevää ohutta kapillaariputkea,mutta ne menee eristeiden alle johonkin höyrystimeen ja siitä lähteväään kaasuputkeen.
Kiinnostaisi tietään mistä ja miten paisuntaventtiilin ohjaus tapahtuu?

[MM]

Pumppu vei 5 vuorokaudessa:

Vuorokauden keskilämpö 3,2c
-- || --     L1 menovesi     35,5c
-- || --   pumpun kulutus  156,7kwh
-- || --       käyntiaika      38,4h
-- || --       ottoteho         4,08kw

Tästä laskusta ja tulevista jätän vain kompuran ottaman ottotehon.

Vanhoja korjattuna

Vuorokauden keskilämpö 2,7c
-- || --     L1 menovesi     35,9c
-- || --   pumpun kulutus  200,74kwh
-- || --       käyntiaika      47,52h
-- || --       ottoteho         4,22kw

Vuorokauden keskilämpö 1,4c
-- || --     L1 menovesi     36,9c
-- || --   pumpun kulutus  192,46kwh
-- || --       käyntiaika      36,48h
-- || --       ottoteho         5,28kw

Vuorokauden keskilämpö -2,2c
-- || --     L1 menovesi     38,8c
-- || --   pumpun kulutus  172,56kwh
-- || --       käyntiaika      41,28h
-- || --       ottoteho         4,18kw

Kyl tuossa yhdessä on melkein oltava joku laskenta moka kun mukamas ottanut 1kw enemmään vaikka oon tarkastanut sen  
Ei löydy muita tarroja koneesta. Itsekin löysin kyseisen katalogin, oiskohan ainut mahdollisuus otta lä:sään yhteyttä ja sieltä kysellä josko kertoisi.

[MM]

Suuritiedonkeruuketjuun tuli lisättyä tiedot
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.msg46493#msg46493

[Matias]

Eilen on pistetty alavaraajan anturi ylävaraajan koloon ja toistaiseksi on homma toiminut suunnitelluin tavoin , jos toimii niin sit vois suunnitella sen vastuksen tohon anturiin. Kiitokset p-10 hyvästä vinkistä

Onko toi anturi nyt mittausten aikana ala- vai ylävaraajassa?
Miten pumpun ohjaustapa on mittausten aikana,jos ohjelma nostaa alavaraajan lämpöä normaalia enemmän jostain syystä niin se saattaisi selittää satunnaisen ottotehon kasvun.

[MM]

Eilen on pistetty alavaraajan anturi ylävaraajan koloon ja toistaiseksi on homma toiminut suunnitelluin tavoin , jos toimii niin sit vois suunnitella sen vastuksen tohon anturiin. Kiitokset p-10 hyvästä vinkistä

Onko toi anturi nyt mittausten aikana ala- vai ylävaraajassa?
Miten pumpun ohjaustapa on mittausten aikana,jos ohjelma nostaa alavaraajan lämpöä normaalia enemmän jostain syystä niin se saattaisi selittää satunnaisen ottotehon kasvun.

Olen pitänyt sen koko ajan ylävaraajassa. Näillä keleillä sen voisi kyllä jo laittaa takaisin alas kun tuota tulistuslämpöä ei pahemmin enää tule.

[peki]

Ihan äkkiä ajatellen tulistin vehkeissä tarvitaan isompi kompura että tulistin ylipäätänsä toimisi.
Onko näin???
Se toinen lauhdutin tarvii "ruokaa" myös.

[tomppeli]

Ei tarvita isompaa kompressoria.
Rakenteet kyllä ovat erilaisia:

Yllä vaihtoventtiilikoneen toimintakaavio ja

alla tulistuspumppu

[seppaant]

Autoissa polttoaineen annostelun hoitaa kaasutin tai ruiskumekanismi kuskin kaasujalan ohjaamana.
Ilmeisesti lämpöpumpussa kylmäaineen annostelun hoitaa paisunttaventtiili(?) mutta mikä ohjaa paisuntaventtiiliä.Esim Ekowellin kapillaarisessa paisuntaventtiilissä on muistaakseni 3 eri paikkoihin menevää ohutta kapillaariputkea,mutta ne menee eristeiden alle johonkin höyrystimeen ja siitä lähteväään kaasuputkeen.
Kiinnostaisi tietään mistä ja miten paisuntaventtiilin ohjaus tapahtuu?

Paisuntaventtiiliä ohjaa höyrystimeltä lähtevän kylmäaineen paine ja lämpötila siten, että kylmäaine on höyrystimeltä poistuessaan muutaman asteen tulistunutta.
Tulistus siksi että kompressoriin ei menisi nestepisaroita.

Esim keruuliuoksen lämmetessä höyrystimen höyrystyskyky kasvaa.
Tällöin paisuntaventtiili päästää enemmän kylmäainetta höyrystimeen höyrystettäväksi.
Suurempi kylmäainevirtaus vaatii kompressorilta suurempaa tehoa, jonka sähkömoottori antaa ottamalla verkosta enemmän tehoa.

ATS

[MM]

Pumppu vei 4 vuorokaudessa:

Vuorokauden keskilämpö 6,7c
-- || --     L1 menovesi     32,8c
-- || --   pumpun kulutus  98,12kwh
-- || --       käyntiaika      24,96h
-- || --       ottoteho         3,93kw

Missäköhän vaiheessa otto rupeaa nousemaan? Keskilämpö heittää hieman toistaiseksi yläkanttiin kun ilta-aurinko hieman lämmittää sitä parin minutin ajan ja en ole saanut aikaiseksi tehdä suojaa ulkoanturille.

[Matias]

Paisuntaventtiiliä ohjaa höyrystimeltä lähtevän kylmäaineen paine ja lämpötila siten, että kylmäaine on höyrystimeltä poistuessaan muutaman asteen tulistunutta.
Tulistus siksi että kompressoriin ei menisi nestepisaroita.

Esim keruuliuoksen lämmetessä höyrystimen höyrystyskyky kasvaa.
Tällöin paisuntaventtiili päästää enemmän kylmäainetta höyrystimeen höyrystettäväksi.
Suurempi kylmäainevirtaus vaatii kompressorilta suurempaa tehoa, jonka sähkömoottori antaa ottamalla verkosta enemmän tehoa.

ATS

Kiitoksia  selkeästä vastauksesta.

[Matias]

Missäköhän vaiheessa otto rupeaa nousemaan?

Saisitko trendikäyrään näkymään alavaraajan yläosan lämpötilan.Koska se on likimain sama kuin lauhtumislämpötila käyntijakson aikana niin siitä näkisi lauhtumislämpötilan ja se on taan napeuksissa ottotehon kanssa.Noilla LÄ:n monipuolisilla ohjausvariaatioilla lauhtumislämpö voi käydä välillä korkeallakin jos joku ohjaus niin pyytää.
Muistelen että jos ohjaus menee alavaraajan alaosan tai ylävaraajan komennossa niin alavaraajan yläosan lämpö voi satunnaisesti nousta korkeammaksi.
Trendistä tuollainen erottuisi hyvin

[peki]

Suurempi kylmäainevirtaus vaatii kompressorilta suurempaa tehoa, jonka sähkömoottori antaa ottamalla verkosta enemmän tehoa.

Tarkoittaako tuo että jos kaivolta tulee esim 5c asteista nestettä ottoteho nousee verrattaessa  tulolitkun lämpötila olisi 2c?
Onko jotain käyrää tuosta?

[seppaant]

Seuraavassa käppyröitä, joissa on  laskettuja ottotehoja Copeland Scroll ZH21 kompressorille sekä mitattuja ottotehoja L-Ässä V-7.0:lle, jossa on sama kompressori.
Laskentaohjelman antamat luvut ovat hämmästyttävän lähellä pumppuvalmistajan (L-Ässä) ilmoittamia taulukkoarvoja. Mutta nehän ovatkin pelkän kompressorin tehoja vai olisiko peräti kompressorin akselitehoja.

"MM" jotta päästäisiin kiinni ottotehojen vaihteluiden syihin, pitää tietää alavaraajan yläosan lämpötilakäyttäytyminen tai vielä parempi olisi lauhduttimelta lähtevä lämpötila.

http://[URL=http://aijaa.com/v.php?i=001607924353.jpg][IMG]http://i7.aijaa.com/b/00160/7924353.jpg[/IMG][/url]

ATS

[Matias]

Edelläolevien havaintojen ja mittausten johdosta alkaa näyttämään siltä ettei lämpöpumpun ottoteho voi ollakaan aina sama.
Jos keruuliuos on kovin kylmää (pakkasilla)niin ottoteho pienenee sen takia.
Jos keruuluos taas on hyvin lämmintä (kesäaikaan)niin ottoteho nousee.
Kun lauhtumislämpötila nousee niin ottoteho nousee myös.
Lämmöntarpeen vähentyessä pärjätään alemmalla lauhtumislämpötilalla jolloin ottoteho vastaavasti on pienempi.
Siinä pitäisi kai jotenkin saada mittauksissa  ottotehon rinnalle antoteho koska myös se vaihtelee noiden ylläkerrottujen muuttuvien tekijöiden vaikutuksesta.
Silloin olisi selkeämpi arvioida ottotehon arvoa kun näkyisi pajonko pumppu tuottaa lämpötehoa eri ottotehoarvoilla.

Tässä on jonkunkerran ollut esillä kompressorin ottotehon yhteydessä moottorin tyypilliset tehohäviöt(cos fii yms).Yleensä kaikki tehohäviöt muuttuu hukkalämmöksi mutta kun moottori on hermeettisesti suljetussa kotelossa ja jäähdytys tapahtuu kylmäaineen imukaasun virtauksella käämien ja ankkurin kautta niin taitaa ainakin näissä muodostuva lämpöhäviö tulla hyötykäyttöön  antotehona vaikka se ei näy ottoteho tai virtamittauksissa.

[MM]

"MM" jotta päästäisiin kiinni ottotehojen vaihteluiden syihin, pitää tietää alavaraajan yläosan lämpötilakäyttäytyminen tai vielä parempi olisi lauhduttimelta lähtevä lämpötila.

Viritän joku päivä tuon alavaraajan anturin kiinni siihen lauhduttimenputkeen ja pistän vastuksen väliin vaikka et lämmöt näyttää esim: 10c vähemmän ettei pumppu sit sen kautta ota käynnistyskäskyjä.

[MM]

Pumppu vei 10 vuorokaudessa:

Vuorokauden keskilämpö 8,2c
-- || --     L1 menovesi     31,7c
-- || --   pumpun kulutus  209,1kwh
-- || --       käyntiaika      48h
-- || --       ottoteho         4,36kw

Koitan saada viritettyä vkl:un aikana tuon lauhdutuslämmön mittauksen.

[MM]

Tuossa varaajaala anturi pistetty pumpulta lähtevään putkeen ja lämmöt näyttää oikein kun en ole vielä saanut sitä oikean kokoista vastusta laitettua.

[seppaant]

Matias kirjoitti

Edelläolevien havaintojen ja mittausten johdosta alkaa näyttämään siltä ettei lämpöpumpun ottoteho voi ollakaan aina sama.
Jos keruuliuos on kovin kylmää (pakkasilla)niin ottoteho pienenee sen takia.
Jos keruuluos taas on hyvin lämmintä (kesäaikaan)niin ottoteho nousee.
Kun lauhtumislämpötila nousee niin ottoteho nousee myös.
Lämmöntarpeen vähentyessä pärjätään alemmalla lauhtumislämpötilalla jolloin ottoteho vastaavasti on pienempi.
Siinä pitäisi kai jotenkin saada mittauksissa  ottotehon rinnalle antoteho koska myös se vaihtelee noiden ylläkerrottujen muuttuvien tekijöiden vaikutuksesta.
Silloin olisi selkeämpi arvioida ottotehon arvoa kun näkyisi pajonko pumppu tuottaa lämpötehoa eri ottotehoarvoilla.

Tässä on jonkunkerran ollut esillä kompressorin ottotehon yhteydessä moottorin tyypilliset tehohäviöt(cos fii yms).Yleensä kaikki tehohäviöt muuttuu hukkalämmöksi mutta kun moottori on hermeettisesti suljetussa kotelossa ja jäähdytys tapahtuu kylmäaineen imukaasun virtauksella käämien ja ankkurin kautta niin taitaa ainakin näissä muodostuva lämpöhäviö tulla hyötykäyttöön  antotehona vaikka se ei näy ottoteho tai virtamittauksissa.

Seuraavassa kuvassa olen esittänyt lämpöpumpun tehoja ja hyötysuhteen lauhduttimelta lähtevän ja kaivosta tulevan lämpötilan erotuksen funktiona.
 
http://[URL=http://aijaa.com/v.php?i=001777987487.jpg][IMG]http://i9.aijaa.com/b/00177/7987487.jpg[/IMG][/url]

[Roori]

Tuommonen tuli joskus mitattua kun oli sopiva inspis päällä...aikalailla samoilla "linjoilla" mennään kuin edellinenkin käppyrä

[Matias]

Onkohan tuossa seppaantin graafissa kaivotehoa jollain konstilla tarkoituksellisesti pienennetty?
Vai johtuuko kaivotehon aleneminen jostain muusta kuin keruuliuoksen lämpötilat ja/tai dt:n alenemisesta?
Sattuisko olemaan keruuliuoksen lämpötilat kaivotehon min/max tehojen kohdalta?
Koska kaivoteho on ilmeisesti sitä ilmaista lämpöenergiaa niin kiinnostaisi tietää missä olosuhteissa se voi noinkin paljon laskea? :-/

[Kimmo_L]

Kaivoteho tarkoittanee tuossa kuvaajassa pumpun kaivosta ottamaa tehoa; ei kaivosta saatavilla olevaa tehoa.
Vaaka-akselilla on lauhduttimen lähdön ja kaivosta tulevan lämpötilan erotus. Mitä isompi tämä erotus on (tai tarvitsee olla), sitä huonompi pumpun hyötysuhde on ja vähemmän tehoa se pystyy kaivosta ottamaan.

Tuohon erotukseen tietysti vaikuttaa, miten korkea lämpötila lauhduttimelta tarvitaan (lämmityskäyrän asetus) ja miten lämmintä nestettä kaivosta tulee.

Eli ei kai tuossa mistään "kaivotehon laskemisesta" ole kyse, siitä vaan että pumppu ei pysty ottamaan kaivosta enempää tehoa.
(Toki jos tuon erotuksen kasvaminen johtuu kaivon tulon viilenemisestä, niin se tietysti on tavallaan kaivotehon laskemista, mutta tuo pätee samalla tavalla myös silloin kun lahduttimelta tarvitaan lämpimämpää vettä sään viiletessä.)

[Matias]

Kaivoteho tarkoittanee tuossa kuvaajassa pumpun kaivosta ottamaa tehoa; ei kaivosta saatavilla olevaa tehoa

Joo,sama käsitys täälläkin.Eli normaalikäytössä keruun liuospumppu kierrättää nestettä vakionopeudella ja virtauksella.Höyrystimessä kylmäaine kaasu sitten jäähdyttää tuota keruunestettä ja se lämpöteho minkä höyrystin keruunesteestä ottaa on ilmeisesti kaivoteho.

Meneekö prosessi jotenkin silleen että kun lauhtumislämpötila nousee niin paisuntaventtiili alkaa ohjata höyrystimelle menevää kylmäainevirtausta siihen suuntaan että höyrystin ottaa vähemmän lämpötehoa keruuliuoksesta ja samalla antoteho laskee?

Vai olisiko lauhtumislämpötilan noustessa myös höyrystimelle menevän kylmäainekaasun alkulämpötila korkeampi ja siitä syystä sen jäähdytysteho olisi pienempi?

Tai muuttuuko höyrystimeen menevän kylmäainekaasun tiheys jotenkin harvemmaksi jolloin se pienemmän massan takia voi siirtää vähemmän tehoa keruuliuoksesta?

Vai miten korkeampi lauhtumislämpötila pienentää kaivosta saatavaa lämpötehoa? :-/

edit:löytyipä tuollainen mittaus helmikuun kovilta pakkasilta.
-lauhtumislämpö +43C
-keruu dT 2,6C (-1,2/-3,8)

Tämän päivän vastaavat arvot:
-lauhtumislämpö +50C (vain käytttöveden lämmitys)
-keruu dT 1,7C  (+1,3/-0,4)

Tämä näyttää tukevan ajatusta että korkeampi lauhtumislämpö pienentää keruun dT:n ja kaivotehoa.

[seppaant]

Kimmo_L oli tulkinnut kuvaani aivan oikein.

Alla melkein samanlainen kuva kuin edellinen.
Trendien kaikki arvot on otettu kun kaivosta tuleva keruuneste on vakiolämpötilassa n. 5C (=n. höyrystymislämpötila)
X-akselilla on lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila (=n. lauhtumislämpötila)
Kuvasta on selvästi havaittavissa lahtumislämpötilan kasvaessa:
- Ottoteho kasvaa
- Hyötysuhde laskee
- Höyrystimen kaivosta ottama teho pienenee
- Antoteho pienenee mutta vain vähän.

Se miksi höyrystimen kaivosta ottama teho pienenee, selvinnee tutkiskelemalla kylmäaineen paine/entalpia-kaaviota mutta siitä myöhemmin.

http://[URL=http://aijaa.com/v.php?i=002717997948.jpg][IMG]http://i8.aijaa.com/b/00271/7997948.jpg[/IMG][/url]

ATS

[MM]

Pumppu vei 7 vuorokaudessa:

Vuorokauden keskilämpö 5,4c
-- || --     L1 menovesi     33,2c
-- || --   pumpun kulutus  133,6kwh
-- || --       käyntiaika      36,96h
-- || --       ottoteho         3,61kw

[MM]

Pumppu vei 1 vuorokaudessa:

Vuorokauden keskilämpö 8,4c
-- || --     L1 menovesi     30,3c
-- || --   pumpun kulutus  18,72kwh
-- || --       käyntiaika      4,56h
-- || --       ottoteho         4,11kw

Aika paljon tuntuu tuo ottoteho vaihtelevan ja varaajaala anturi edelleen kiinni lauhduttimelta lähtevässä putkessa.

[seppaant]

Nyt olisi mielenkiintoista saada ottoteho lauhduttimelta lähtevän lämpötilan funktiona.

Esim eilen klo 16 pumppukävi ns. pitkän vedon yläosan ohjaamana.
Lämpötilan ollessa n.25 -> 40 C
Nyt sinun pitäisi saada pumpun ottama hetkellisteho ja vastaava lauhduttimelta lähtevä lämpötila. Todennäköisest pumppu käy tänäänkin yläosan ohjaamana jolloin pumppu käy laajalla lämpötila-alueella.

Minkälainen sähkömittari sinulla on?
Jos se on pulssimittari
Teho lasketaan seuraavasti.

Mittariin on merkitty, kuinka monta impulssia menee yhteen kWh:iin.
esim 600imp./kWh

Hetkellisteho (kW) saadaan kaavasta, missä t on kahden impulssin välinen aika sekuttia.

P=3600 / (imp/kWh) / t

Esim.
Kahden impulssin välinen aika on 2,2 s
-> P=3600/600/2,2 = 2,73kW

ATS

[MM]

Pulssimittari on ja 640imp./kwh . Mittailin 1min. jaksoissa nuo pulssit ja 3min. väliajoin. Käyntiaika 33min mistä pitää miinustaa kiertovesipumput pois eli 275w

VaraajaAla     Lauhdutin     Pulssi
     28,6             28,0            41
     30,1             31,6            44
     32,0             33,2            45
     33,2             34,1            46
     34,5             35,3            47
     35,8             36,0            47
     37,2             37,0            48
     38,7             38,1            49
     40,1             39,1            50
     41,6             40,2            51
     43,0             41,1            53

Noilla arvoilla saisin lähdöksi 3,57kw ja lopuksi 4,7kw , tuntuu aikamoiselta erolta. Hassulta tuntuu tuokin kun varaajan lämmöt menee mukamas ohi lauhduttimen lämmöistä , tarttee tarkistella joku ehtoo tuon varaajan digimittarin näyttämä.

[seppaant]

Allaolevassa kuvassa on vertailtu MM ja ATS pumppujen ottotehoja normaalin käyntijakson aikana lauhduttimelta lähtevän lämpötilan funktiona. On huomattava, että keruuliuoksen lämpötila on myös muuttunut (ATS 6,8C->5,4C)

Kun katsotaan prosenttuaalista ottotehon nousua, huomataan että meillä molemmilla se on n. yhtä suuri. Vertailukohtana on ottoteho 30C kohdalla.

Voidaan tehdä päätelmä, että kummankin pumppu toimii samalla tavalla.

http://[URL=http://aijaa.com/v.php?i=005698008851.jpg][IMG]http://i5.aijaa.com/b/00569/8008851.jpg[/IMG][/url]

ATS

[MM]

Mistäköhän mahtaa johtua kun minulla nousee hieman jyrkemmässä kulmassa ottoteho kuin sinulla ?

[seppaant]

Mistäköhän mahtaa johtua kun minulla nousee hieman jyrkemmässä kulmassa ottoteho kuin sinulla ?

Sinun kompressori on kaksi kertaa suurempi kuin minulla.

Prosentuaalisesti kummankin teho nousee yhtä paljon (n. 2%/1C)

Hassulta tuntuu tuokin kun varaajan lämmöt menee mukamas ohi lauhduttimen lämmöistä , tarttee tarkistella joku ehtoo tuon varaajan digimittarin näyttämä.

Voisiko tämä johtua siitä, että ylävaraajan kuuma vesi sekoittuu osittain alavaraajan yläosaan?

ATS

[peki]

Edelläolevien havaintojen ja mittausten johdosta alkaa näyttämään siltä ettei lämpöpumpun ottoteho voi ollakaan aina sama.
Jos keruuliuos on kovin kylmää (pakkasilla)niin ottoteho pienenee sen takia.
Jos keruuluos taas on hyvin lämmintä (kesäaikaan)niin ottoteho nousee.
Kun lauhtumislämpötila nousee niin ottoteho nousee myös.
Lämmöntarpeen vähentyessä pärjätään alemmalla lauhtumislämpötilalla jolloin ottoteho vastaavasti on pienempi.
Siinä pitäisi kai jotenkin saada mittauksissa  ottotehon rinnalle antoteho koska myös se vaihtelee noiden ylläkerrottujen muuttuvien tekijöiden vaikutuksesta.
Silloin olisi selkeämpi arvioida ottotehon arvoa kun näkyisi pajonko pumppu tuottaa lämpötehoa eri ottotehoarvoilla.

Tässä on jonkunkerran ollut esillä kompressorin ottotehon yhteydessä moottorin tyypilliset tehohäviöt(cos fii yms).Yleensä kaikki tehohäviöt muuttuu hukkalämmöksi mutta kun moottori on hermeettisesti suljetussa kotelossa ja jäähdytys tapahtuu kylmäaineen imukaasun virtauksella käämien ja ankkurin kautta niin taitaa ainakin näissä muodostuva lämpöhäviö tulla hyötykäyttöön  antotehona vaikka se ei näy ottoteho tai virtamittauksissa.

Mulla ainakakin kaivon lämmöt ja lauhduttimen yli menevän nesteen nousu kompensoivat toinen toisensa ja ottoteho pysyy aika vakiona.
Talvella tuntui tuo kaivo määräävän enemmän tehon ottoon.
Seppaant ehkä on mitannut nuo käyränsä yksittäisenä tapahtumana?

[peki]

Juu, lämpöhäviöt noin neljän kw tehoilla lämmittääkin ihan kivasti.
Pumppu käy siis tyhjää?

[seppaant]

Juu, lämpöhäviöt noin neljän kw tehoilla lämmittääkin ihan kivasti.
Pumppu käy siis tyhjää?

Nyt ei ymmärrä :-?

ATS

[peki]

Olemme siis samalla aaltopituudella. Minäkään en ymmärrä.
Neljän kw:n kompura, jos kaikki hukka menee hyötykäyttöön pitäisi riittää ilman minkäänlaita hyötysuhdetta  pitämään kv varaaja kuumana noilla käyntiajoilla.
Silloin pumppu mielestäni käy tyhjää.
Alkaa olemaan LÄ:llä noita malleja niin pahisesti ettei mukana tahdo pysyä.

[seppaant]

Selviäisiköhän se tästä???

http://[URL=http://aijaa.com/v.php?i=001858055656.jpg][IMG]http://i5.aijaa.com/b/00185/8055656.jpg[/IMG][/url]

ATS

[seppaant]

Olemme siis samalla aaltopituudella. Minäkään en ymmärrä.
Neljän kw:n kompura, jos kaikki hukka menee hyötykäyttöön pitäisi riittää ilman minkäänlaita hyötysuhdetta  pitämään kv varaaja kuumana noilla käyntiajoilla.
Silloin pumppu mielestäni käy tyhjää.
Alkaa olemaan LÄ:llä noita malleja niin pahisesti ettei mukana tahdo pysyä.

MM:n kulutuslukemat minä kylläkin ymmärän mutta Pekin kommenttia minä en ymmärtänyt.

Jos viittaat trendiin 7.5. 2011, niin sinä päivänä trendin mukaan on lämmitetty pääasiassa taloa.

ATS

[peki]

Hyvä piirros. Tuo viimeinen haara kuvassasi lienee se ongelma. Manttelin tilavuutta pitäisi saada lisää että jättikompura toimisi oikein.
Onko kukaan kokeillut lämmittää kv puolta esim. 3kw vastuksen turvin?
Ehtisi lämpö siirtyä paremmin varaajaan. MM:llä esim kompuran viemä sähkö voisi riittää ihan hyvin vastuskäytössä ja jäisi vielä vahingollinen pätkäkäynti pois.